Le B’art – tunnelmallinen pieni bistro Sacre Couerin juurella
0
Käytiin Janin kanssa kaksin Pariisissa viime toukokuussa ja mulla on vielä niin monta vinkkiä teille kerrottavana Pariisin matkalta. Yksi tärkeä osa meidän matkaa oli ruoka, koska jos on Pariisissa niin siellä on pakko syödä hyvin. Vikana iltana me käveltiin ylös kukkukalle, jonka päällä on Sacre Couer ja ihailtiin maisemia. Nälkähän siinä yllätti, joten haluttiin syödään johonkin lähelle.
Minut yllätti myös pissahätä, joten tämänkin takia haluttiin syömään johonkin tosi lähelle. Oltiin ensin suunniteltu menevämme syömään lähelle Eiffel-tornia ja oltiin katseltukin ravintoloita, mutta oltiin käyty siellä suunnalla jo edellispäivänä ja päätettiin, ettei tarvita päästä sinne enää uudestaan. Eiffel-tornin läheisyys kun on oikeasti niin vilkas iltaisinkin.
Tultiin alas köysiradalla (funikulaarilla) ja törmättiin tähän ravintolaan melkeinpä saman tien. Le B’art Sacre Couerin juurella näytti houkuttelevalta niin ruokalistan kuin ulkonäkönsä perusteella ja päätettiin pysähtyä siihen.
Palvelu oli nopeaa ja pelasi hyvin. Bistrossa oli pieni yläkerta ja terassi. Ilta oli aika viileä, joten me päätimme istua sisällä. Jani tilasi alkoholittoman drinkin, minä valkoviiniä.
Mä olin koko reissun ajan halunnut tilata jossain ankkaa, mutta aiemmin siihen ei ollut vielä ollut mahdollisuutta. Tilasin siis ankkaa ja Jani tilasi hampurilaisen. Olin ennen reissua haaveillut ankasta ja ehkä mieluummin olisin tilannut ankkaa fileenä jossain, mutta tämäkin annos oli oikein maistuva. Ankka ei ollut yhtään kuivaa vaan liha oli mureaa ja irtosi luusta helposti.
Meidän lisäksemme sisällä ravintolassa oli vain muutama asiakas. Terassilla oli ilmeisesti joku isompi seurue, koska tarjoilija kantoi sinne jatkuvasti juotavaa. Tiskiltä olisi saanut ostaa juotavaa ja syötävää myös mukaan ja mennä istuskelemaan esimerkiksi tuonne Montmartren mäelle (ja näin moni oli tehnytkin, kun lähdimme ravintolasta pois).
Päätimme tilata vielä jälkiruokaa, koska ilta oli vasta aluillaan. Jani tilasi suklaamoussen ja minä creme bruleen, mutta söimme ne puoliksi. Teemme jälkiruoan kanssa aika usein näin, koska silloin molemmat pääsee maistamaan kahta eri jälkiruokaa. Tosin usein mulle ei käy ruokalistalta kuin yksi jälkiruoka. Pariisissa jälkiruoat oli kuitenkin ihanasti sopivia enkä jäänyt kertaakaan ilman jälkiruokaa.
Ravintola oli kyllä ihan upea löytö ja ihan sattumalta. Luin ravintolasta useita arvosteluja tämän jälkeen ja kaikki olivat yhtä mieltä siitä että ravintolan palvelu ja ruoan laatu on erinomaista. Tarjolla oli niin pientä purtavaa kuin ihan isoja annoksiakin.
Pääsin vessaankin ennen ruokien saapumista, mutta vessa oli ehkä huonoin koko reissulla. Pariisissa on kyllä hyvää ruokaa, ihania ostoksia ja kauniita nähtävyyksiä, mutta yleinen hygieniataso on ihan erilaista kuin meillä Suomessa.
Monessa vessassa ei ollut käsisaippuaa ollenkaan ja vessat oli useimmiten aika likaisia. Tästä vessasta puuttui kokonaan wc:n rengas. Siis se, jonka päällä istutaan eli pöntöllä joutui istumaan pelkällä posliinilla. Ei mitenkään miellyttävä kokemus, sen voin sanoa.
Olin onneksi ennen matkaa varautunut sekä puhdistuspyyhkeillä että käsidesillä enkä kärsinyt saippuan puutteesta niin paljon. Varoituksen sana kuitenkin, jos menette Pariisin, ettei wc:t välttämättä ole kovinkaan miellyttäviä.
Koska ravintola sijaitsi aivan Sacre Couerin juurella, pääsimme näkemään Sacre Couerin vielä uudelleen eri perspektiivistä. Ja miten upea se olikaan hämärtyvässä illassa.
Oletko sä käynyt Pariisissa?
TULETHAN SEURAAMAAN MUN ARKEA JA MATKOJA MYÖS INSTAGRAMIN PUOLELLA @SUSANNARIITAKANGAS
LUE MYÖS: