Hae
Colour Outside the Lines

Millainen suhde minulla ja tytärpuolellani on?

Kysymyspostauksessa pyysin teitä kyselemään kaikkea mikä kiinnostaa ja sain useamman kysymyksen Beaan liittyen. Ajattelin koota nämä kysymykset yhteen postaukseen.
”Oot kertonut blogissasi että olet Bean äitipuoli,kutsuuko Bea sinua millä nimellä?”
Kyllä, olen Bean äitipuoli. Bealla on myös oma äiti enkä edes yritä häntä korvata vaikka olenkin arjessa päivittäin äitihahmona mukana. Bea saa kutsua minua kuten haluaa. Joskus pienempänä hän sanoi minua muutaman kerran äitiksi ja makusteli miltä se kuulostaa, mutta päätti itse, ettei sitä nimeä käytä. Hän kutsuu minua Sussuksi ja kertoo usein ihmisille, että olen hänen äitipuolensa. 
Minua kiinnostaa sinun ja B:n välit. Näkeekö hän biologista äitiään tai sukulaisia siltä puolelta? Onko sinulla ja B llä ollut vaikeuksia vai onko uusioperheiden yhteensovitus ollut helppoa?
Bea näkee äitiään noin kerran kuukaudessa ja sukulaisiaan siltä puolelta siinä samalla. Näin on ollut jo useamman vuoden, joten tämä järjestely tuntuu Beasta luontevalta. Yhden päiväkotikaverin isä asuu myös eri kaupungissa, joten Beasta ei ehkä ole niin outoa, ettei hänen äitinsä asu lähellä. 
Pakko myöntää, ettei uusperhe-elämä ole aina ollut kovinkaan auvoista. Meitä oli kaksi perhettä, joissa molemmissa oli lapsi, joilla oli eri säännöt. Helppoa niiden yhteen sovittaminen ei ollut, mutta onneksi meidän molempien lapset sopeutuivat nopeasti. 
Melissa oli pienenä hyvin rauhallinen lapsi ja tähän tottuneena minulle oli aika shokki, kun Bea ei ollutkaan ihan niin rauhallinen tapaus. Bea on myös huomattavasti tulisempi kuin Melissa ja kahtena tulisieluna olemmekin ottaneet hyvin useasti yhteen. Varsinkin uhmakaudet ovat olleet vaikeita. 
Aluksi (ja ajoittain vieläkin) Bea oli todella mustasukkainen isästään. Hän työnsi itsensä väliimme, jos pussasimme tai halasimme ja muistutti minua aina hänen omasta isästään. Bea asui isänsä kanssa vajaan vuoden kahdestaan ennen minun ja Melissan kuvioihin tuloa, joten ehkä Bea tunsi meidän olevan uhka. Nykyään hän kuitenkin tietää meidän olevan perhe. Pusuista ja haleista hän on kuitenkin edelleen hyvin mustasukkainen. 
Yritän kohdella kaikkia lapsia samalla tavalla ja ajattelenkin Bean omanani vaikkei hän sitä biologisesti ole. Asumme yhdessä ja hoidan hänen kanssaan neuvolakäynnit, päiväkodin vasu-keskustelut ja ilmoitinpa hänet esikouluunkin. Leikimme yhdessä usein myös kampaajaa ja Bea rakastaakin näitä yhteisiä hetkiä. 
Huomaan ärtyväni Bealle helpommin kuin Melissalle tai Vivialle. Olen ehkä liian kärsimätön, kun Bea kaipaa virikkeitä huomattavasti enemmän kuin Melissa kaipasi eikä hän tee asioita heti kun pyydetään vaan saattaa tehdä ensin kolme muuta asiaa ja unohtaa jo siihen mennessä mitä pyysin tekemään. 
Bea ei ehkä ole biologisesti minun, mutta hän on minun lapseni ihan kuin Melissa ja Viviakin. 
Postauksen kuvat on otettu viime viikon Lapsimessuilta, joilla olimme lasten kanssa. 

Onko sinulla lapsipuolia? Jos on, oletko läheinen heidän kanssaan?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *