Hae
Colour Outside the Lines

Marraskuun puhelinkuvat

Puhelin täyttyy aina kuvista, joten joka kuun viimeinen päivä laitan kuluvalta kuulta kuvia blogiin pienen selityksen kera. Näin pääsette näkemään ehkä otoksia, jotka eivät ole muuten päässeet mihinkään.
Pelattiin Vivian kanssa Ryhmä Hau ”kimbleä”. Parasta oli saada noppa hyppimään.

 

Rakensimme myymälää Matkukseen.

 

Olin onnellinen uudesta työpaikasta.

 

 

Karkkipäivä.

 

Tervetuloa ostoksille!

 

Ukkini kuoli ja meillä oli siunaus- ja muistotilaisuus.

 

Löysin töistä Aarrekidin ihanan pehmeän samettimekon.

 

Iloitsin, kun Vivialle sai vihdoin letit.

 

Kävin Katjan kanssa lounaalla.

 

Lähdimme risteilylle tyttöjen reissulle ja Jani jäi kotiin.

 

Kävimme myös laivan kylpylässä.

 

Tukholmassa Mall of Scandinavia-ostoskeskuksessa oli Frozen 2-tapahtuma, koska elokuva oli tulossa ensi-iltaan.

 

Silja Serenaden Grill House

Meidän koko perhe rakastaa risteilyillä käymistä. Olen ehkä tehnyt sen selväksi aiemminkin, mutta en voi toitottaa tarpeeksi kuinka ihania nimenomaan Silja Linen laivat meidän mielestä on. 
Olimme keväällä Janin kanssa pitkästä aikaa kahdestaan laivalla, kun kävimme Ruotsissa minilomalla. Menimme Silja Serenade-laivalla reittimatkustajina yön yli Tukholmaan ja lensimme hotelliloman jälkeen takaisin. Matka sattui vielä siihen, kun Norwegian perui lentojaan viallisen lentokonemallin vuoksi ja meidän loma piteni puolella vuorokaudella. 
Meidän risteilyillä isoa osaa näyttelee aina ruoka, koska mikä sen parempaa lomalla olisi kuin syödä hyvin. Vaikka rakastammekin buffettia, päätimme tällä kertaa syödä muualla. Ravintolaksi valikoitui uudistettu Grill House.
Olemme käyneet samalla paikalla ennen olleessa pihviravintolassa, joka on joka kerta ollut todella hyvä, joten odotukset olivat aika korkealla. Risteilyillä ruoka on aina ollut hyvää, oli sitten mikä tahansa ravintola kyseessä.
Jani haluaa yleensä tilata sekä alku- että pääruoan, minä usein pärjään pelkällä pääruoalla, josta saatan antaa Janille vielä maistiaisia, kun en jaksa syödä sitä loppuun. Jälkiruokaa harvoin tilaamme ravintolassa, koska vatsat ovat jo niin täynnä. 
Jani tilasi tälläkin kertaa etanoita, joita hän yleensäkin ottaa ravintolassa alkuruoaksi. Joskus jopa teemme päätöksen ravintolan valinnan suhteen sen perusteella mistä saa etanoita. Etanat tarjoiltiin maalaisleivän kanssa. Etanat olivat kuulemma todella hyviä. Pakko myöntää, mutta itse en niitä ole edes maistanut kuin yhden kerran. Jotenkin se mielikuva elävästä etanasta on pitänyt minut niistä loitolla. 

Janilla oli etanoita alkuruoaksi, minulla vain viiniä. Juon viiniä yleensä vain, jos olemme ulkona ilman lapsia syömässä tai jos olen joskus harvoin viettämässä iltaa ystävieni kanssa. Laivojen ravintoloissa on laaja valikoima erilaisia viinejä, mutta itse olen niiden kanssa niin ulapalla, että pyydän aina tarjoilijaa suosittelemaan jotain hyvää valkoviiniä ja tilaan sitten sitä. 
Oli muuten ihan hassua olla kerrankin laivalla kahdestaan, koska olen niin tottunut jo reissaamaan yhden tai useamman lapsen kanssa ja täysin heidän ehdoillaan. Meidän kanssa samaan aikaan oli ravintolassa ruokailemassa nelihenkinen perhe, jonka pienin jäsen katsoi puhelimesta Pipsa Possua, joten ihan kotoisa tunnelma siitäkin syntyi. 
Pääruoaksi tilasin maissikananrintaa. Jotenkin tilatessani äitiaivoillani ajattelin sen tarkoittavan maissia ja kananrintaa tai maissilla kuorrutettua kananrintaa, mutta sehän tarkoittikin tietenkin kanaa, joka on syönyt maissia elannokseen. 
Maku oli hieman erilainen kuin broileri, johon olen tottunut ja ehkä myös rakenne. Kanassa oli mukana hieman jotain rustoja tai muuta, joten normaaliin kananrintaan tottuneelle se oli aika elämys. Ruoka oli kuitenkin todella hyvänmakuista ja söin annokseni kyllä mielelläni. En vaan ehkä enää uudelleen juurikin tuota maissikanaa tilaa, tuolla tai missään. Onneksi listalla on niin paljon eri vaihtoehtoja, että voin hyvin tilata ensi kerralla muuta lihaa tai vaikka kasvisversion, jos se kana ei houkuttele. 
Yritin googletella tuota maissikanaa ja luulen, että kohdalleni sattui vaan joku maanantaikappale fileestä, koska löysin vain ylistäviä arvioita maissikanasta yleensäkin. 
Jani tilasi itselleen lammasvartaan, joka oli muuten ihan tajuttoman hyvää, kun sitä vähän maistoin. Itse en ole aiemmin kauheasti välittänyt lampaasta, joten tämä tuli minulle ihan yllätyksenä miten hyvää se olikaan. 
Ehkä makuaisti on viimeisen kymmenen vuoden sisällä muuttunut niin, ettei se aina tilaamani kana enää niin houkuttelekaan ja pitäisi useammin uskaltautua tilamaan jotain hieman erikoisempiakin lihoja. Se on muuten tosi helppoa laivan ravintoloissa, koska niissä on monipuolisesti erilaisia ruokia ja koska ravintoloita on useampia, on valinnanvaraakin runsaasti. Ravintoloissa on otettu myös kasvisruokailijat hyvin huomioon. 

Taas kerran olimme niin täynnä, ettei jälkiruokaa tarvinnut tilata vaan kävimme myöhemmin illasta hakemassa tax free-myymälästä namipussin ja söimme sitä hytissä. 
Risteilylaivojen ravintoloiden ruokalistat muuten uudistuvat aina muutaman kuukauden välein, joten vaikka kävisi risteilyillä monta kertaa vuodessa, löytää aina jotain uutta maisteltavaa. 

Oletteko te käyneet Silja Line risteilyaluksien ravintoloissa syömässä?