Hae
Colour Outside the Lines

Tarinat lasten nimien takana

Lupasin aiemmin avata hieman meidän tyttöjen nimien taustoja. Minulla ja Janilla on aika yleiset nimet. Tosin Susanna taitaa olla ikäryhmälläni yleinen vain toisena nimenä, ei niinkään kutsumanimenä. Itsekin olen Henna Susanna, mutta koko elämäni kutsumanimi on ollut Susanna. Tai no Sussu, Susannaa käytti lähinnä opettajat tai vanhemmat silloin, kun olivat vihaisia. Yleisin nimi ikäluokallani on ollut varmaan Tiina, joita oli meidänkin luokalla kolme.
Olemmekin Janin kanssa halunneet lapsille hieman erikoisemmat ja samalla kansainväliset nimet. Minulle oli esikoisen nimeä valitessa tärkeää myös, että nimi lausutaan samalla tavalla niin Suomessa kuin ulkomailla. Esikoisen nimen valinnassa olikin helppoa vapaus, koska sain nimetä hänet juuri niin kuin itse halusin eikä kukaan muu voinut valintaani vaikuttaa. 

Lilja Melissa Aleksandra

Meillä oli perheessäni kirjoittamaton sääntö antaa tytölle kutsumanimeksi toinen nimi, koska näin on äidilläni ja minulla. Koska halusin Melissan kutsumanimeksi ja muut nimet sointuivat sen kanssa parhaiten juuri tässä järjestyksessä, päätin jatkaa tuota perinnettä. 
Raskauden aikana rakastuin Gilmoren tytöt tv-sarjaan. Samaistuin Lorelaihin, nuoreen yksinhuoltajaäitiin, joka nimeää tyttärensä itsensä mukaan, koska niin kaikki miehetkin tekevät pojilleen. Tykästyin nimeen Lilja nimikirjoja selatessani ja kun luin Susannan hepreaksi tarkoittavan liljaa, pieni Lorelai Gilmore minussa nosti päätään. 
Kutsumanimeksi halusin jonkun Suomessa vielä erikoisemman nimen. Vaikka Melissa on nykyään Suomessa kalenterissa, ei nimi ollut läheskään yhtä yleinen vuonna 2005. Väestörekisterin mukaan vuoteen 2009 mennessä Melissoja on ristitty alle 1500. Muistelisin luvun olleen noin jossain tuhannen hujakoilla Melissan syntymän aikoihin. Nimeen olin saanut inspiraation nuorempana lempisarjastani Sabrina, teininoita, jonka pääosassa näytteli Melissa Joan Hart. 
Halusin yhden nimistä myös olevan suvustamme. Isäni oli koko teini-ikäni puhunut kuinka häntä harmitti, etteivät he antaneet minulle kolmanneksi nimeksi Aleksandra, joka oli isomummoni nimi. Aleksandra sointui Melissan nimeen kivasti ja täytti kriteerin suvussa kulkeneesta nimestä. Jos olisin saanut pojan, olisi nimeksi tullut Leo Akseli. Silloin pojalla olisi ollut nimi sekä äitini että isäni suvusta. 
Olin päättänyt Melissan koko nimen jo kauan ennen ristiäisiä, mutta en paljastunut sitä kenellekään. Mummoni luulikin lapsen nimeksi tulleen Melassi, koska kuuli sen väärin. 
Harkinnassa olivat myösJessica ja Christina 

Bea Maria Christina

Kirjoitan tämän kertomuksen nimen alkuperästä Janin kertoman perusteella. 
Nimestä haluttiin erikoinen, ettei jokaisella tule samaa nimeä vastaan. Vielä ei kovin montaa Beaa olekaan tullut vastaan. Miss Suomi Bea Toivonen taisi hieman nostaa nimen suosiota, mutta siltikin saman nimen omistavia on väestörekisterin mukaan Suomessa vain noin 600. 
Nimi Maria kulki sekä Janin että Bean äidin suvussa ja se haluttiinkin mukaan perinteiden jatkamiseksi. Kolmas nimi Christina jatkoi kansainvälistä linjaa. 
Harkinnassa olivat myös: Joanna ja Gabriella

Vivia Lila Amidala

Ensimmäinen nimi oli pitkän mietinnän tulos. Mietimme koko raskauden ajan hyvää ja toimivaa etunimeä. Emme halunneet kutsumanimeen kirjainta R mahdollisten puhevikojen takia ja sehän rajasi aika monta nimeä pois. Esimerkiksi nimen Ariel, jota Jani ujutti keskusteluun aika ajoin minun Pieni Merenneito-hulluuden takia. Ehdotin Janille lopulta nimeä Vivian, josta Jani heitti takaisin nimen Vivi. Teimme kompromissin ja tytön nimeksi tuli Vivia, joita on Väestörekisterin mukaan nimetty alle 200. 
Lila alkoi vitsistä ja lopulta kasvoi kiinni. Saimme raskauden puolessa välissä pikkuveljeltäni nimikirjan, johon oli listattu erikoisimpia lasten nimiä, joita Suomessa oli annettu. Listattuna oli myös Lila, jonka ystäväni Jade itseasiassa meille kirjasta luki. Onhan se aika lähellä Melissan ensimmäistä nimeä, mutta se sointui niin kivasti Vivian nimeen, että päätimme sen seikan sivuuttaa. Hankimme myös puolivahingossa suurimman osan vauvatarvikkeista violettina ja nimi tuntui siksikin luonnolliselta valinnalta. Kuin se olisi aina tarkoitettu meidän vauvalle.
Jani tutustutti minut Star Warsin ihmeelliseen maailmaan jo ihan suhteemme alkumetreillä ja katsoessamme elokuvia ilmoitin, että jos saamme tytön, annamme hänelle nimeksi Amidala. Mehän olemme ottaneet kihlakuvatkin Star Wars-teemalla, joten nimi sopi meille ja nimen kantajiakin on vain muutama. Nimi on myös mielestäni todella kaunis. 
Harkinnassa olivat myös: Luna, Minka ja Aurora
Kannattaa muuten käydä kurkkaamassa Väestörekisterin superkätevästä etunimirekisteristä kuinka monta kantajaa juuri sinun tai lapsesi nimellä on. Sivuilta löytyy erikseen myös sukunimihaku. 

Onko teidän lasten nimillä jotain erityistä tarinaa? Tai onko jokin nimi, jonka itse olisit halunnut antaa, mutta jota puoliso ei hyväksynyt? 

Muistathan seurata myös Facebookissa ja Instagramissa, jossa meneillään lippuarvonta Lapsimessuille. 
Kuvat Salla/Bella Photo

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *