Hae
Colour Outside the Lines

J’ADORE PARIS

Kävin Pariisissa viime vuonna kahdesti.  En olut ikinä ennen käynyt Pariisissa ja rakastuin. Koko kaupunki on täydellinen. Yleinen fiilis, ihmiset, kauniit rakennukset, ihanat kahvilat ja ravintolat, uskomattomat kaupat ja huikeat museot. En jaksa odottaa, että pääsen joskus takaisin.

Ensimmäisellä reissulla kävin heinä-elokuun vaihteessa. Mukana oli Lissu, mun vanhemmat ja  pikkuveli ja ystäväni Heidi. 
Mulla on jo ikävä mun oranssia Weasley-tukkaa, joka mulla oli sinä kesänä. Se oli niin pirteä. Tajusin muuten ekan kerran vasta nyt, että Lissukin on tässä kuvassa. 
Lensimme Helsinki-Vantaan lentokentältä. Olimme siellä superaikaisessa, koska edellisellä reissulla me Heidin kanssa missattiin lento ja oltiin jumissa Ruotsissa. 
Parasta lentokentällä on kaikki muotilehdet, joita siellä on tarjolla.
Lissu oli ensimmäistä kertaa lentokoneessa. Olin varma, että häntä pelottaisi, mutta hän oli ihan innoissaan! Lento meni hyvin ja pian oltiin Pariisissa. Olimme odottaneet matkaa ikuisuuden ja vihdoinkin olimme siellä. 
Olimme yötä sukulaistemme luona, jotka asuivat lähellä Pariisia idyllisessä talossa. Pieni kylä, jossa he asuivat, oli kuin sadusta. Tunsin astuneeni Bellen kylään Kaunotar ja Hirviö-elokuvassa. Taloissa oli puiset luukut ikkunoissa ja värikkäät ovet. Joka kerta autossa ollessa näki jonkun kävelevän tuore patonki kädessä. Se vastasi niin mielikuvaani Ranskasta. Jos minun pitäisi valita paikka, johon muuttaisin vuodeksi, olisi se ehdottomasti Pariisi.  
Olimme perillä sen verran myöhään ekana päivänä, ettemme ehtineet oikeastaan tehdä mitään erikoista muuta kuin ihastella kaunista ympäristöä. Seuraavana päivänä lähdimme turistikierrokselle Pariisiin. Äitini ja isäni olivat lentäneet Pariisiin jo muutamaa päivää aiemmin ja ehtineet vaihtaa kuulumisia sukulaistemme kanssa. Menimme autolla 20 minuutin matkan Versaillesiin ja jätimme auton juna-aseman läheisyyteen. 
Versaillesissa oli kaunis kirkko ja sen edessä oli joka viikonloppu maalaismarkkinat. Olimme paikalla torstaina, joten tori oli tyhjä. Kurkistin kirkkoon ja siellä oli kauniit lasi-ikkunat kuten joka toisessa kirkossa Pariisissa tuntui olevan. Kirkot on niin kauniisti rakennettu. 

Menimme Versaillesista junalla Pariisiin. Matka-aika oli noin 30 minuuttia. Lissu löysi asemalta (tai junasta) Disneylandin esitteen ja lueskeli sitä innoissaan, koska olimme menossa sinne muutamaa päivää myöhemmin. Juna oli vanha, kovaääninen ja aika likainen verrattuna Suomen juniin. Minusta oli ihanaa kuunnella ihmisten puhetta, koska olen lukenut ranskaa useamman vuoden sitä kuitenkaan kunnolla oppimatta ja huomasin silti ymmärtäväni sanan sieltä ja toisen täältä. 
Kävelimme Seinen vierustaa ja siellä oli asuntolaivoja, jotka olivat oikeasti käytössä. Vähänkö olisi hienoa asua veneessä ja kaikki kesät vain seilata pitkin Seineä.  
Seuraavaksi kävelimme Eiffel-tornille. Sinne oli neljän (!) tunnin jonot, että pääsisi ylös, koska vain yksi neljästä hissistä oli käytössä ja päätimme ihailla sitä maasta käsin. 



Käytiin Lissun kanssa leikkimässä Eiffel-tornin läheisyydessä olevassa leikkipuistossa. Oli kaunis ja lämmin päivä. Ulkona oli paljon ihmisiä pelaamassa frisbeetä ja piknikillä. 

Jatkoimme matkaamme, että löytäisimme paikan, jossa syödä ja kävelimme Wall of Peace-muistomerkin ohi. Siellä oli kaunis pari ottamassa kuvia uskomattomissa vaatteissa. Näytti kuin he olisivat olleet ottamassa kihlajaiskuvia, mutta he saattoivat myös olla ottamassa mallikuvia. 
Löysimme kivan pienen kiinalaisen ravintolan muutaman korttelin päässä Eiffel-tornista. Ainut ongelma oli, että kaikki ruokalistat oli saatavilla vain ranskaksi eli meillä oli vähän arvuuttelua mitä tilataan. Kyllä me onneksi syömistä saatiin. 

Seuraavaksi kävelimme Montparnasse Tower pilvenpiirtäjälle. Sinne oli noin viidentoista minuutin jono ja sieltä oli uskomattomat näkymät. Ensin mentiin hissillä 56. kerrokseen, josta käveltiin vielä kaksi kerrosta ylöspäin kattoterassille. Kattoterassilla kyllä tuuli todella kovasti. 
Seuraavaksi menimme Notre Damelle metrolla, koska isäni ei halunnut kävellä koko matkaa. Kävimme lähellä olevassa kahvilassa jäätelöllä, jonka jälkeen menimme ihastelemaan katedraalia. 
Notre Damen katedraali on niin kaunis. Arkitehtuuri ja kaikki pienet yksityiskohdat ovat ihan uskomattomia. Olen nähnyt Disneyn Notre Damen kellonsoittajan vain kerran, mutta muistan silti cargoilit oikein hyvin. Lissu muisti ne samantien, kun ne näkyivät. Olimme veljeni kanssa hyvin pettyneitä, ettei katedraalissa ollut portaikkoa. Elokuvassahan Quasimodon äiti kaatuu portailla, kun hän etsii turvapaikkaa. En sitten tiedä onko katedraalia muokattua aikojen saatossa.
Emme pystyneet kiertämään katedraalia kokonaan, koska sisällä oli menossa jonkinlainen seremonia. 
Palasimme takaisin sukulaistemme luo katedraalilta, koska päivä oli ollut pitkä ja olimme kaikki väsyneitä. 
Olimme sukulaisillamme vielä pari päivää, jonka jälkeen vanhempani lähtivät kotiin ja me muut lähdimme Disneylandiin. 
Disneylandin postaukset kirjoitan joskus myöhemmin.