Hae
Colour Outside the Lines

Ryhmätyöt ammattikorkeakoulussa -voiko ne toimia?

En halua nyt yleistää kaikista ryhmätöistä tätä, mutta mun kokemuksen mukaan ryhmätyöt ammattikorkeakoulussa on jotain ihan hirveää. 

Oon vältellyt ryhmätöitä parhaani mukaan melkein koko amk-opiskeluni ajan. Ekana vuonna mulla oli tosi kiva luokka ja tehtiinkin monta ryhmätyötä, jotka sujuivat ihan hyvin. Silloin luokkani oli mukava ja ikäjakauma oli laaja. Sulauduin porukkaan helposti. 

Jäin opiskeluiden välissä ekan vuoden jälkeen äitiyslomalle ja kun palasin kouluun, oli suurin osa oman luokkani opiskelijoista jo melkein valmistuneet. Uuden luokkani kanssa en tuntenut kuuluvani porukkaan enkä tehnytkään oikein ryhmätöitä. Kunnes oli pakko. 

Viime keväänä tein ryhmätyön kolmen muun opiskelijan kanssa. Aika alussa yksi opiskelija jättäytyi ryhmätyöstä pois ja meitä jäi kolme. Meillä oli hieman kommunikaatio-ongelmaa, kun yksi opiskelijoista teki ryhmätyötä todella paljon itse kertomatta siitä meille ja sitten saimme jälkikäteen tästä syyt niskoillemme. En itse oikein missään vaiheessa ollut oikein kartalla mitä minun edes pitäisi tehdä. Saimme työn kuitenkin kunnialla tehtyä lopulta ja loppuvaiheessa työskentelykin onnistui ihan sujuvasti. 

No, tuli kesä ja kesäkurssi, jolla tietenkin oli pakollista tehdä ryhmätyötä. Tässä ryhmätyössä oli niin, että meidän piti joka ikinen viikko tavata etänä ja tehdä raportti. Tietenkin jouduin sellaiseen ryhmään, jossa oli lisäkseni vietnamilainen tyttö, joka ei osannut suomea ja suomalainen nainen, joka ei osannut englantia. Minä sitten toimin joka viikko sekä tulkkina että kirjurina. Sain lopulta paremman arvosanan kuin muut, koska olin tehnyt suurimman osan työstä itse. 

Nyt syksyllä minulla on 3 ryhmätyötä vaikka olen yrittänyt vältellä niitä kuin ruttoa! Ensimmäisessä kurssissa meitä on kuuden oppilaan ryhmä, joka  ei toimi yhdessä, ei sitten ollenkaan. Muut opiskelijat ovat minua huomattavasti nuorempia ja vaikka he ehkä ovatkin muuten hyviä koulussa, on tämän ryhmätyön tekeminen mennyt enemmänkin pelleilyksi. Minulle myös työnnettiin osio, josta en ymmärrä yhtään mitään ja vaikka olen sen moneen kertaan sanonut ääneen, ei minua kuunnella. Tärkeintä siis minulle tällä kurssilla on päästä edes kurssi läpi. 

Toisella kurssilla minulla on ihan mukava kolmen hengen ryhmä, mutta emme oikein osaa ilmeisesti työskennellä yhdessä, kun yhteistyö ei meinaa sujua. Ehkä se vielä siitä helpottuu. 

Kolmannella kurssilla olen kahden hengen ryhmässä toisen opiskelijan kanssa, josta en ole kuullut kahteen kuukauteen mitään ja palautus raportissa on ensi viikolla. Ilmeisesti hän odottaa minun tekevän kaiken työn yksin. Meinaan kyllä suoraan sanoa opettajille tehneeni kaiken työn ja ottaa myös siitä kunnian. 

Onneksi minulla on ammattikorkeakoulun viimeinen vuosi menossa, koska tuntuu että kanssaopiskelijat vain nuorenevat ja nuorenevat joka vuosi enkä enää tunne tuota omaksi paikakseni. Haluaisin mieluummin jo töihin. 

Nyt pitää vaan päästä kunnialla läpi nämä viimeiset viikot tänä syksynä ja syksyn kaikki kurssit, että pääsen keskittymään kevään viimeisiin kursseihin ja opinnäytetyöhön. 

2 kommenttia

  1. Riikka kirjoitti:

    Tunnen niiiiin tuskasi. Mulla on ollut onni opiskella saman ryhmän kanssa läpi AMK:n, ja on muodostunut jo hyvä, tuttu porukka, jonka kanssa tekeminen sujuu. Silti turhauttaa, että joka kurssilla on vähintään yksi ryhmätyö, yleensä kuitenkin useampi. Kaikki se aikatauluttaminen ja säätäminen vie yllättävän paljon voimia.
    Tsemppiä opintojen loppusuoralle 🙂

    • colouroutsidethelinesblogi kirjoitti:

      Siis mullakin olisi varmaan ollut se sama ihana ryhmä koko ajan, jos en olisi ollut kesken opiskeluiden poissa.
      Ihanaa, että olet löytänyt hyvän ryhmän! Pidä siitä kiinni, se on kultaa.
      Meilläkin vähän väliä jotain ryhmätöitä ja usein teen ne yksin, mutta nyt ei ollut sitä mahdollisuutta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *