Hae
Colour Outside the Lines

Joskus olin teiniäiti, nyt olen teinin äiti

Näin Lissun syntymäpäivänä mieleen tulee väkisinkin aika, jolloin vielä odotin vauvaa yksin 18-vuotiaana. Kirjoitin tämän tekstin teiniäitiydestä aiemmin Lissun täyttäessä yksitoista. Nuoresta iästäni huolimatta olen kokenut paljon enkä mielestäni ole mitenkään pöllömpi äiti. Teininkin mielestä on kivaa, kun äiti on nuori. 
Kun minä valvoin illat ja yöt kotona itkevän vauvan kanssa, muut ikäiseni miettivät mikä baari päästäisi heidät sisään.
Kun minä valvoin illat ja yöt kotona itkevän vauvan kanssa, muut ikäiseni miettivät mikä baari päästäisi heidät sisään.

           
”Niin hullulta kuin se tuntuukin, tähän aikaan yksitoista vuotta sitten olin vastasyntyneen vauvan teiniäiti. Kyllä, teiniäiti.

Itse en ajatellut olevani enää teini, koska olin jo 18-vuotias ja olin hoitanut naapurin Heidi-vauvaa siitä asti, kun olin 12-vuotias ja Heidi oli vain kolmen kuukauden ikäinen. Tänä vuonna se naapurin pieni vauva täyttää jo 18 vuotta ja on edelleen yksi minun parhaista ystävistäni. Heidi sanookin aina, että hänestä tuntui pienenä kuin olisi ollut kaksi äitiä -oma äiti ja varaäiti.

Muu maailma kyllä muisti muistuttaa minua siitä kuinka epäonnistunut olin elämässäni, koska olin tullut raskaaksi niin nuorena. Minähän olin ottanut ensimmäisen askeleen kohti vastuullista aikuisuutta, kun jätin valehtelevan ja pettävän poikaystäväni raskaaksi tultuani. Oli muuten elämäni paras päätös!  Olin siis yksin pelottavassa maailmassa pienen vauvan kanssa.

Yritin olla parhaani mukaan urhea, mutta jo sairaalassa henkilökunta kohteli minua aivan toisin kuin muita äitejä. Muilta äideiltä otettiin vauvat hetkeksi hoitoon, jotta nämä saisivat kaipaamaansa lepoa ja kun itse pyysin hoitajia katsomaan vauvaa hetken, minun käskettiin opettelemaan olemaan vauvan kanssa kahden koska miten muuten pärjäisin kotona?

Tämä äitini nappaama kuva kuvastaa vauva-arkea täydellisesti. Kameran asetukset olivat pielessä, kuva on oikeasti vuodelta 2005.
Tämä äitini nappaama kuva kuvastaa vauva-arkea täydellisesti. Kameran asetukset olivat pielessä, kuva on oikeasti vuodelta 2005.
Hyvin me pärjäsimme. Suuri kiitos siitä kuuluu kannustaville vanhemmilleni. Pääsimme yli orastavasta synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, koliikista ja kaikista muistakin koettelemuksista. Vauva oli onnellinen vaikka olin nuori ja yksin. Vauvasta kasvoi iloinen taapero. Hänellä oli äiti, joka jaksoi leikkiä hänen kanssaan ja lähteä keräämään metsästä kiviä, koska kivet siellä olivat vaan yksinkertaisesti paljon hienompia kuin muut kivet.
Taaperosta kasvoi pieni tyttö, joka opetteli itsekseen lukemaan 5-vuotiaana ja rakasti piirtämistä yli kaiken. Tämä pieni tyttö oli myös hyvin kohtelias ja tarjosikin karkkipussistaan ensin muille. 

Sama irvistys onnistui vähän vanhempanakin. Kesäisin parasta oli mökkiranta, jossa pääsi uimaan.
Sama irvistys onnistui vähän vanhempanakin. Kesäisin parasta oli mökkiranta, jossa pääsi uimaan.

Versaillesissa taivas näytti sinisemmältä kuin Suomessa. Ehkä kaikki kultaiset yksityiskohdat vain häikäisivät ja aiheuttivat optisen illuusion.
Versaillesissa taivas näytti sinisemmältä kuin Suomessa. Ehkä kaikki kultaiset yksityiskohdat vain häikäisivät ja aiheuttivat optisen illuusion.

Olen itse nyt 29-vuotias ja minulla on 11-vuotias tytär. Olen ollut täyspäiväisesti työelämässä 9 vuotta, käynyt lukion loppuun, opiskellut merkonomiksi työn ohella ja tällä hetkellä opiskelen kokopäiväisesti ammattikorkeakoulussa. Mielestäni olen pärjännyt aika hyvin teiniäidiksi.”

Onko muilla kokemuksia teiniäitiydestä ja muiden siihen suhtautumisesta? 

Seuraathan blogiani jo Facebookissa ja Instagramissa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *