Hae
Colour Outside the Lines

Meidän lapsiluku taisi nyt kuitenkin olla tässä

Mä kärsin kroonisesta vauvakuumeesta ja jos ei tarviis ajatella MITÄÄN seikkoja vauvoista haaveillessa, haluaisin tosi ison perheen. Meidän lapsiluku ei tunnu täydeltä tällä tavalla kolmella lapsella, mutta kyllä se nyt silti taitaa olla täynnä.

Vaikka mä haluaisin ainakin yhden lapsen lisää, koska neljä tuntuisi sellaiselta kivalta lapsiluvulta, on asiassa monta seikkaa, joita on pakko ajatella lapsiluvusta puhuettaessa.

Ensinnäkin, lapset on tosi kalliita. Siis vaikka se ei ehkä tunnu siltä äkkiseltään, niin lasten kasvattaminen maksaa paljon ja meillä ei vaan tällä hetkellä ole niin paljon rahaa, että neljäs lapsi olisi järkevä hankkia. Mulla ei ole kuin satunnaisesti töitä ja Jani maksaa meidän melkeipä kaikki kulut. Meillä on kuitenkin jo kolme lasta, joten vauva olisi ehkä se asia, joka katkaisisi kamelin selän tässä elämäntilanteessa budjetin suhteen.

Toinen asia, jota on pakko miettiä, on mun ikä. Mä oon jo 35-vuotias ja jos me alettaisiin yrittämään vauvaa häiden jälkeen eli vuoden päästä, olisin jo 36-vuotias. Vivian yrittämisessä meni yli vuosi eli voisin hyvin olla 37-vuotias tullessani raskaaksi ja 38-vuotias, kun vauva lopulta syntyisi.

Koska nyt on jo välillä vaikeaa nukkua kunnon yöunia ja elämäntilanne tuntuu usein jo valmiiksi aika raskaalta, en varmaan totta puhuen enää jaksaisi vauvan kanssa valvomista. Ainahan voisi käydä hyvä tuuri ja vauva nukkuisikin todella hyvin, mutta minä olen synnyttänyt kaksi lasta, joista ensimmäisellä oli koliikki ja toinen vain tykkäsi valvoa, joten en ihan usko lasteni nukkuvan heti vauvana kunnon yöunia. Myös terveysriskit sekä mulla että vauvalla lisääntyy sitä mukaa, kun ikää tulee mulle lisää.

Jos olisin ollut saman kumppanin kanssa koko ajan, voisi tilanne olla ihan erilainen ja mulla voisi hyvinkin olla vaikka kuusikin lasta. Mulla kuitenkin oli synnytysten välissä yli yksitoista vuotta ja se söi sitä parhainta lastenhankintaikää, joten meille tuskin enää tulee lisää vauvoja.

Mun sydän särkyy joka ikinen kerta, kun alan ajatella tätä asiaa enemmän, koska mä olin monta vuotta ajatellut meille tulevan vielä yhden vauvan, kun saadaan opiskelut hoidettua loppuun. Mun syli huutaa vauvaa ja mun sydän sanoo, että meiltä puuttuu vielä joku. Mutta pakko olla myös realisti.

Mun mielenterveys ei välttämättä myöskään kestäisi sitä pettymysten määrää, kun joka ikinen kuukausi se raskaustesti näyttäisikin negatiivistä niin kuin Viviaa yrittäessä. En jaksaisi sitä rumbaa varmastikaan henkisesti.

Toisaalta, koska meidän lapset alkavat olla jo aika isoja, sen mukana alkaa tulla myös kivoja juttuja, joita vauvojen kanssa ei ehkä niin voi tehdä. Esikoinen on jo 16-vuotias ja hänen kanssaan voi helposti mennä konsertteihin tai vaikka päästää hänet jo yksin sinne. Keskimmäinen on 9-vuotias ja nuorinkin täyttää jo kohta 5 vuotta. Eli lapset on jo siinä iässä, että ollaan ensinnäkin päästy pois siitä vaipparumbasta ja toisekseen lapset vihdoin nukkuu täysiä öitä omassa sängyssään.

Haaveillaan Janin kanssa siitä, että kun maailman tilanne normalisoituu, voidaan matkustaa sekä lasten kanssa että kahdestaan ja jos meillä olisi vauva, ei sekään olisi ihan niin helppoa. Kun nuorin on täysi-ikäinen, mä en ole vielä eläkeikäinen ja saadaankin Janin kanssa olla kahdestaan ekaa kertaa elämässämme. Uusperheessä kun on lapsia ollut koko meidän suhteen ajan, joten ajatus tuntuu tosi oudolta.

Koska tämä ajatus lapsiluvun täynnä olemisesta on ollut mukana jo puoli vuotta, alkaa sen kanssa olla jo helpompi hengittää vaikka se edelleen sattuu sydämeen. Onneksi meidän kavereilla on pieniä lapsia ja voin käydä leikittämässä heitä, jolloin saan ehkä hieman korjattua sitä huutavaa sydäntäni.

Onko teidän lapsiluku jo täynnä?

LUE MYÖS: 

ONKO MEIDÄN LAPSILUKU TÄYNNÄ? 

KÄRSIN KROONISESTA VAUVAKUUMEESTA 

 

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA

 

 

4 kommenttia

  1. krissstiina kirjoitti:

    Ihan mielenkiinnosta, että jos olisitte ehkä halunneet lisää lapsia, niin miksi olette odottaneet näin kauan? Kun kerran nuorimmainenkin on jo 5-vuotias.

    Itsellä ei lapsia vielä ole enkä ole edes varma tuleeko. Ikä alkaa kyllä kohta tulla vastaan, että kai tässä pitäisi jotain päätöksiä tehdä…

    • colouroutsidethelinesblogi kirjoitti:

      Moikka!

      Me päästiin miehen kanssa molemmat ammattikorkeakouluun, kun nuorin täytti vuoden ja siksi vähän lykättiin niitä lapsihaaveita, koska eleltiin viiden hengen perhe kahden opiskelijan opintorahoilla. Kumpikaan ei siinä vaiheessa käynyt töissä, joten rahatilanne ei olisi ollut uuden vauvan kannalta kovin suotuisa.

      Alunperin oltiin suunniteltu, että jos niitä lapsia vielä halutaan, niin mietitään, kun valmistutaan. Mutta toisaalta elämä on aika ihanaa tälleenkin. Meillä on kolme lasta (mun esikoinen 16v, miehen esikoinen 9v ja meidän yhteinen 5v). Mulla oli edellistenkin synnytysten välissä 11,5 vuotta, joten sinänsä se aikaväli ei olisi hirvittänyt, mutta rahatilanne ei edelleenkään ole niin hyvä, että välttämättä olisi varaa siihen vauvaan ja koska nyt oon vanhempi, kun lapsilukua aiemmin suunnitellessa, niin alan olla niin väsynyt koko ajan, etten ehkä jaksaisi tosiaan sitä rumbaa.

      Mutta oikein hyvä kysymys, toivottavasti tämä selvensi vähäsen.

  2. Nanna kirjoitti:

    Lapsilukuni on täynnä. Lapsey ovat 10 ja 12 vuotiaat ja ikääkin mulla kohta 38. Saman miehen kanssa olen ollut noin 5vuotta ja välillä sain kuulla näitä ”kyllä sä vielä yhden teet” tokaisuja. Juu en tee. Olen mukavuudenhaluinen ja talous ei kestä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.