Hae
Colour Outside the Lines

En saanut hakemaani työtä

Kerroin täällä aiemmin, että hain töitä ja työhaastattelusta jäi hyvä fiilis. Työhaastattelussa minulle kerrottiin, että he ilmoittelevat valitulle ja myös muille hakijoille seuraavalla viikolla kuinka hakuprosessissa kävi.

Tämän viikon maanantaina, eli tasan viikko työhaastattelun jälkeen, sain soiton, että hakemaani paikkaan oli valittu joku muu.

Voin sanoa, että juuri silloin ja nyt fiilis ei ole niin hyvä. Tuntuu, etten ikinä pääse minnekään töihin ja usko omiin taitoihin on aika loppu.

Ei ole mitenkään erikoisen motivoivaa, että mihin vain haet niin ikinä ei nappaa.

Millaista työtä haluaisin tehdä?

Aiempaa työkokemusta minulla on kaupan alalta rutkasti, mutta olen jo mielestäni istunut ihan tarpeeksi ruokakaupan kassan takana ja haluaisin jo tehdä jotain muuta. Ehkä olen liian valikoiva työpaikkojen suhteen, koska työtähän kaikki työ on, mutta olen omasta mielestäni jo kasvanut ulos siitä kassamyyjän työstä.

Olen ollut nyt kahtena joulun alusena töissä Designkavereiden Iloisessa Joulukaupassa ja se on ollut työ, josta olen tykännyt ihan valtavasti. Siinäkin olen kaupassa töissä, mutta on ihan eri meininki olla töissä myymälässä, jossa teet ihan kaikkea kuin istua 8 tuntia putkeen kaupan kassan takana.

Rakastin myymälässä sitä, että joka päivä oli erilainen, mutta silti jollain tavalla sielläkin oli ne omat rutiinit. Sain avata ja sulkea myymälän yksin ja meillä oli ihan huikea työporukka. Jokainen sai olla oma itsensä eikä kukaan tuominnut ketään. Ja parasta oli, että myymälässä myytiin suomalaisten merkkien tuotteita, joten niitä oli helppo suositella asiakkaille.

Sellaista työtä tekisin mielelläni lisää. Olen hakenut useampaan eri myymälään myyjäksi, mutta yleensä en edes pääse haastatteluun vaikka minulla on kaupan alalta yli 10 vuoden työkokemus. Välilä tuntuu, että siinä tökkii se, että olen TESin korkeimmalla tasolla eli olen kaupalle aika kallis työntekijä. Yhdessä työhaastattelussa kahden minua huomattavasti vanhemman naishaastattelijan mielestä myymälätyölle ylivoimainen este oli, että minulla on lapsia (eihän se saisi olla, mutta sen huomasi heidän puheistaan selvästi ja myöhemmin huomasin, että sinne oli palkattu joku todella nuori).

Ruokakaupan kassalle hakemisessa tökkii myös työajat. Erikoismyymälät kun menevät yleensä ihan ajoissa kiinni, mutta ruokakaupassa saattaa olla pahimmillaan 24/7 aukioloajat. Haluaisin inhimilliset työajat.

Toisaalta olisi ihanaa vaihtaa kokonaan alaa ja päästä töihin jonnekin markkinointipuolelle. Sinne yritän hakeutua heti, kun valmistun, mutta yleensä niihin paikkoihin on niin kova kilpailu, että voi mennä tovi työllistyä.

en saanut hakemaani työtä

Mitä työtä sitten hain?

Hain työtä SPR:n Kontin Kuopion myymälästä. Sinne haettiin työnohjaajaa, joka olisi työskennellyt myymälässä ohjaten työvoimatoimistosta tulevia pitkäaikaistyöttömiä. SPR:n Konttihan työllistää pitkäiaikaistyöttömiä ja sen takia siellä vaihtuu työntekijät aika tiuhaan tahtiin. Vain työnohjaajat ja heidän esimiehensä ovat ne, jotka pysyvät samoina. Tämä kyseinen työsuhde olisi ollut määräaikainen ja kestänyt syyskuulle.

Työhaastattelija soitti minulle maanantaina ja kertoi, että paikkaan oli valitettavasti valittu joku muu. Olin hänen mukaansa ollut hyvin vahva kakkonen, koska minulla oli niin vahva työkokemus, mutta tällä toisella hakijalla oli kokemusta työttömien kanssa työskentelystä ja minulla ei. Hän kehui myös positiivista asennettani ja energiaani.

Siltikin minulle tuli sen puhelun jälkeen suoraan sanottuna aika huono fiilis. Kaikissa työpaikkailmoituksissa painotetaan aina sitä aiemman työkokemuksen tärkeyttä, mutta kuinka koskaan voi saada aiempaa työkokemusta, jos minnekään ei pääse töihin ilman sitä?

Tästä työstä olisin saanut jonkinlaista ohjauskokemusta, jonka olisi voinut laskea esimieskokemukseksi, kun hakee taas seuraavaan paikkaan. Nyt olen kuitenkin taas tyhjän päällä eikä minulla ole tiedossa töitä. Olen kyllä hakenut useampaankin paikkaan, mutta koska ne molemmat olivat aiempaa kokemusta vaativia, en usko pääseväni edes haastatteluun.

Motivaatio työnhaun suhteen on tällä hetkellä aika matalalla ja siksi olenkin nyt päättänyt, että hoidan ensin koulun loppuun ja keskityn blogini ylläpitämiseen. Eihön sitä koskaan tiedä, jos se vaikka kelpaisi jonnekin someammattiin pohjaksi.

Nyt yritän vain nousta itsesäälistä ja uskoa taas omiin taitoihini. Se usko omaan tekemiseen tuntuu olevan aikamoinen valttikortti työhaastattelussa. Sen huomasin viimeksi haastattelusta pois lähtiessäni.

Teetkö sinä sellaista työtä, jota rakastat?

 

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA

6 kommenttia

  1. maria_lovebeyondwords kirjoitti:

    Todella harmi, oisit varmasti ihan huippu löyty just tollaisee työhön. Mutta täytyy vaan pitää lippu korkealla ja uskoa, että kaikille on tarkoitus ja se oikea paikka odottaa vielä! 🙂

    Luitko muuten postaukseni liittyen työnhakuun, jossa laitoin muutamia vinkkejä työnhakuun liittyen?
    https://lovebeyondwordsblog.vaikuttajamedia.fi/2021/04/08/miten-erottua-tyonhaussa/

    Tsemppiä kovasti! <3

  2. Riikka kirjoitti:

    Tiedän niin tuon tunteen. Muutama vuosi sitten olin tuossa samassa työnhaku-rumbassa, kun epätoivoisesti halusin vaihtaa työpaikkaa. Miten monta hakemusta teinkään ja miten monessa haastattelussa kävinkään – ja aina olin se toiseksi paras hakija. Aika usein minun sijastani palkattiin mies, enkä voinut olla miettimättä, että olisiko minut valittu, jos en olisi ns parhaassa lapsentekoiässä. Lopulta kun sitten tulin valituksi paikkaan, taisin ottaa sen vastaan enemmän siitä syystä, että minut vihdoin valittiin kuin siksi, että se oikeasti olisi ollut edistysaskel uralla. Palkka huononi ja työnkuvakin haastavuutensa puolesta muuttui helpommaksi, vaikkei se oikeastaan ollut tarkoitus. Tämän toki tajusin vasta myöhemmin, kun vaihdoin kokonaan alaa ja opiskelujen myötä arjen leppoistuessa oli aikaa pohtia aikaisempia valintoja.

    Tsemppiä opiskeluihin, ja kyllä se töidenkin hakeminen jossain vaiheessa taas innostaa, kun on saanut kasailtua itsensä 🙂

    • colouroutsidethelinesblogi kirjoitti:

      Kiitos kovasti kommentistasi❤
      Täytyy keräillä kyllä itseään hetki ja sitten yrittää taas uudestaan.

      Ja jos sinun työsi ei tunnu siltä omalta jutulta, niin hae muualle töihin. Pysyt vaan sillä aikaa vanhassa!

  3. k kirjoitti:

    ”SPR:n Konttihan työllistää pitkäiaikaistyöttömiä ja sen takia siellä vaihtuu työntekijät aika tiuhaan tahtiin.”

    Uliset siitä, kun et pääse töihin, ja samaan aikaan kirjoitat tällaista höpinää. Konteissa kuule valtaosa painaa hommia yhdeksän euron päiväkorvauksella, eivätkä todellakaan saa mitään palkkaa.

    • colouroutsidethelinesblogi kirjoitti:

      Kiitos kommentistasi.

      Tiedän, etteivät pitkäaikaistyöttömät saa työkokeilustaan kuin päivärahan, mutta siinä samalla kertyy työkokemus, joka on työmarkkinoilla iso valttikortti.
      Mielestäni minulla, aivan kuten sinullakin, on oikeus ilmaista mielipiteeni ja tunteeni. Tuossa mielentilassa kuvailemasi ulina toi parhaiten esille pettymykseni, jonka halusin blogissani jakaa.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.