Hae
Colour Outside the Lines

Lounaalla Helsingin rautatieaseman Olivia -ravintolassa

Käytiin Janin kanssa lounaalla Helsingin rautatieaseman Olivia -ravintolassa viimeksi, kun oltiin Helsingissä yhdessä. Ravintola oli meille molemmille uusi tuttavuus ja mentiin sinne alunperin oikeastaan vaan sen helppouden vuoksi, koska saavuttiin juuri lounasaikaan Helsinkiin junalla eikä meidän airbnb-kämppään päässyt vielä kirjautumaan.

Koska Olivia sijaitsee Helsingin rautatieasemalla, oli se helppo löytää. Henkilökuntaa ei myöskään yhtään tuntunut haittaavan, että meillä oli matkalaukut mukana vaan ne saivat olla pöydän vieressä. Ravintolan sisustus oli aivan upea ja oli mahtavaa nähdä miten erilaiselta ravintola näytti, kun viimeksi olin tilassa käynyt joskus ennen muinoin ostamassa matkalippua.

Me oltiin paikalla tosiaan lounasaikaan, joten ruokalista luultavasti erosi hiukan a la carte-listasta. Gluteenittomia vaihtoehtoja oli hyvin tarjolla, josta olin oikein onnellinen. Tilattiin molemmat pastaa ja olin innoissani, koska useinkaan sitä ei saa.

Olivian gluteeniton pasta oli Rummon gluteenitonta pastaa, joten se kävi myös minulle viljattomana. Tuon jälkeen en muuta pastaa olekaan enää ostanut kotiin, koska se oli niin hyvää.

Tilasimme molemmat saman pasta-annoksen, jossa oli kanaa, pekonia, chiliä, kermaa, tomaattia ja basilikaa. Pasta oli aivan taivaallisen hyvää ja annokset olivat todella suuret. Oltiin ajateltu, että ehditään hyvin syödä myös jälkiruoka, koska meillä oli niin paljon luppoaikaa, mutta ei kumpikaan jaksanut enää jälkiruokaa tuhdin pasta-annoksen jälkeen.

Ravintola oli viihtyisä, henkilökunta oikein mukavaa (tosin kaikki henkilökunnasta eivät puhuneet suomea, joka ei meitä haitannut) ja lounasaikaan paikalla oli ihan kiva määrä asiakkaita. Ruokaa ei tarvinnut odotella kovin kauan ja palvelukin pelasi eli ei kovin kauan jouduttu missään välissä palveluakaan odottelemaan. Mun mielestä oli kiva lisä, että keittiön henkilökuntaa sai seurata ravintolan puolelta ja heidät näki työn touhussa.

Ravintolan wc-tilat sijaitsivat alemmassa kerroksessa ja niihin oli reitti merkattu hyvin. En tullut kyllä katsoneeksi olisiko wc-tiloihin päässyt hissillä, mutta luulisi, että sinne olisi joku vaihtoehtoinen reitti tai sitten ravintolassa oli toinen wc samassa kerroksessa liikuntarajoitteisille.

Wc-tilat oli yhtä upeat ja tilavat kuin ravintolakin.

       Ravintolasta jäi kyllä tämän käynnin perusteella niin positiivinen kuva, että mennään aivan varmasti sinne syömään uudelleenkin. Oon myös kuullut, että lapset otetaan ravintolassa vastaan hyvin ja heille on hyvä, kattava ruokalista, joten taidetaan viedä lapset tuonne syömään joskus.

Suosittelen käymään lounaalla Olivia -ravintolassa,
jos olet Helsingin rautatieasemalla lounasaikaan!

TULETHAN SEURAAMAAN MUN ARKEA JA MATKOJA MYÖS INSTAGRAMIN PUOLELLA @SUSANNARIITAKANGAS

LUE MYÖS: 

Benoit -pariisilaista asiakaspalvelua parhaimmillaan

Ihana second hand löytö – oversize neuletakki

Pieni merenneito suurmusikaali Helsingin kaupunginteatterissa

Tämä vai tuo?

Bongasin tämän postauksen idean Iidan matkassa-blogista ja ajattelin, että olisi itsekin hauska täyttää tällainen tämä vai tuo? -postaus. Tykkään muutenkin aina täytellä tällaisia blogikyssäreitä, joissa lukijallekin avautuu mun ajatuksen juoksu paremmin.

iso kaupunki / pieni paikkakunta

Tykkään Kuopiosta tosi paljon, koska tämä ei ole liian iso kaupunki, mutta ei myöskään liian pieni. Toisinaan haaveilen maalle muutosta, mutta en todellisuudessa ehkä kestäisi maaseudun hajuja ja ötököitä. Joku pieni paikkakunta voisi toisaalta olla kiva, mutta just nyt on hyvä näin.

En välttämättä haluaisi asua tätä suuremmassa kaupungissa vaikka tykkäänkin niihin matkustaa.

aamut / illat

Olin aiemmin ihan iltaihminen, mutta päivätyö on tehnyt minusta selvästi aamuihmisen. En enää viikonloppuisinkaan nuku kovin pitkään ja jotenkin tuntuu, että aamuisin saan enemmän aikaiseksi kuin iltaisin. Vapaapäivinäkin aina haaveilen meneväni takaisin nukkumaan kun lapset lähtee kouluun, mutta huomaan tekeväni kuitenkin kotitöitä, opiskelevani tai kirjoittavani blogia ja oikeasti olevani tehokkain niinä aamun ensimmäisinä tunteina.

kesä / talvi

Mä tykkään tosi paljon talvesta, oon oikeastaan aina tykännyt. Kesäkin on kiva, mutta jos on liian kuuma niin en oikein välitä kesästä. Joten pakko valita talvi.

kevät / syksy

Tykkään enemmän syksystä, koska ruska ja putoavat lehdet on niin kauniita. Syksyllä on myös jotenkin ihanan kirpsakka ilma hengittää.

Kevään loskasta en oikein tykkää, koska aina on sukat märät. Muutenhan luonto on oikeasti aika kaunis puhjetessaan kukkaan. Siitepölylle allergisena kevät ei oikein ole muutenkaan mun juttu, kun on niin vaikea hengittää.

elokuvat / sarjat

Sarjat ehdottomasti. Niissä pääsee tutustumaan päähenkilöihin niin paljon paremmin kuin elokuvissa. Tykkään kyllä katsoa myös elokuvia, mutta silti valitsen sarjat.

puhelut / viestit

Ennen tykkäsin puhua puhelimessa, mutta nykyään laitan aina vaan viestejä. Aika usein laitan ääniviestejä, jos asia on yhtään pidempi ja ne ovatkin ehkä niitä tämän ajan puheluita.

sushi /tacot

Oon allerginen kalalle, joten en voi syödä sushia. Sushipaikoissa kun ei voida taata, ettei kontaminaatioriskiä ole.

Tacot on yksi mun lemppariruoka, joten tämä oli helppo valinta.

aamupala / illallinen

Hotelliaamupala on yksi mun lemppariasia, mutta (taas) moniallergisena valitsen kuitenkin illallisen. Yleensä aamiaisen antimet on mulle usein aika rajalliset, myös hotellissa.

Illallisella ruokia on helpompi muunnella ja tilata sellaista mikä oikeasti käy mullekin. Ehkä myös tykkään illallisen antimista enemmän.

aina myöhässä / aina ajoissa

Ennen olin aina myöhässä joka paikasta, nyt osaan jo ajoittaa lähtöni ja saapumiseni hieman paremmin. Tai en ainakaan ole samanlainen aikaoptimisti kuin ennen. En kuitenkaan ole superajoissa ikinä missään.

haaveilija / realisti

Olen aika realisti, mutta toisaalta myös haaveilen asioista ihan päivittäin. En kuitenkaan ajattele haaveilevani mahdottomista asioista vaan haaveet on usein aika realistisia.

”If you can dream it, you can do it”. -Walt Disney

 

autolla / kävellen

Meen ehkä vähän liiankin usein autolla joka paikkaan. Nyt on vähän pitänyt opetella taas käyttämään bussia ja kävelemään osa matkasta, kun meidän auto on ollut yli viikon korjaamolla ja on siellä vielä useamman viikon.

Autolla siis, mutta yritän opetella enemmän menemään kävellen lyhyitä matkoja.

kotona / viihteellä

En ole koskaan ollut viihteellä viihtyjä. Se saattaa johtua siitä, että sain lapsen 18-vuotiaana kun kaikki muut alkoivat käymään baareissa. Olin raskaana ollessani muutamia kertoja kuskina, mutta koska en juonut kuten muut, en koskaan oikein älynnyt niiden baarien viehätystä. Enkä oikein vieläkään tajua.

Kotona tykkään olla ja minusta olisi paljon mukavampi viettää iltaa ystävien kanssa kotona kuin lähteä illan päätteeksi baariin.

introvertti / ekstrovertti

Aiemmin olin täysillä ekstrovertti, mutta nykyään olen ehkä aika introvertti. Olen kyllä puhelias ja seurallinen eikä minua haittaa olla ihmisten kanssa, mutta mun on vaikea sopeutua uusiin ihmisiin. Siksi esimerkiksi PR-tilaisuuksiin meno yksin hirvittää enkä kovinkaan usein käy missään, jos en tiedä jo tuntevani paikan päältä jonkun.

(Ei sillä, että täällä Kuopiossa kovin usein niitä PR-tilaisuuksia olisikaan)

spontaani / suunniteltu

Haluaisin olla spontaanimpi, mutta aika usein suunnittelen esimerkiksi matkoille edes jonkinlaisen rungon. Jani on aika samanlainen ja selvästi kaipaa sellaista runkoa, jonka mukaan mennään.

Viikonloppuisin ei niinkään suunnitella mitä tehdään, mutta harvoin kovin spontaanisti tehdään mitään.

syödä ulkona / kokata itse

Tykkään tehdä ruokaa, mutta myös syödä ulkona. Kyllä mä silti sanoisin, että kotiruoka voittaa ulkona syömisen, koska en nyt ihan joka päivä haluaisi syödä ulkona.

Silloin tällöin on kuitenkin kiva käydä ravintolassa.

Instagram / TikTok

Instagram ehdottomasti. Tykkään jakaa Instagramiin päivittäin arkeani ja jotenkin TikTok ei ole koskaan tuntunut sellaiselta alustalta, jossa niin paljon haluaisin jakaa elämääni. Oon kuitenkin miettinyt, että aloittaisin tekemään TikTokiin tekemään kirjoista sisältöä, mutta vielä en ole saanut aikaiseksi kuvattua videoita. Jotenkin tuntuu, että mitä kauemmin oon odottanut TikTok-videoiden kuvaamisen aloittamista, sitä isommaksi kynnys niiden kuvaamiseen on kasvanut.

Kun mun esikoinen oli teini, hän kielsi minulta TikTokiin videoiden laittamisen, koska se olisi ollut kuulemma noloa. Siksi en aloittanut TikTokia, kun se oli uusi juttu ja jotenkin nykyään sen aloittaminen tuntuu tosi vaikealta. Ehkä tämä on nyt sellainen asia, jossa pitää vaan olla spontaanimpi tai ainakin rohkeampi.

TULETHAN SEURAAMAAN MUN ARKEA MYÖS INSTAGRAMIN PUOLELLE @SUSANNARIITAKANGAS

LUE MYÖS: 

Viime viikolla….

Ihana second hand löytö – oversize neuletakki

Deitti-ilta