Viime viikolla oli syyslomaviikko ja puolessa välissä viikkoa kerroinkin teille kuluneiden viikkojen positiivisia juttuja, joten muutama näistä saattaa olla vähän toisintoa niistä viime kerran positiivisista. Mutta hei posiitiviset ei koskaan mene hukkaan, joten mitäpä tuosta, jos jotain toistan. 

Tässä siis syysloman positiiviset x 5.

1.Yhteinen, kiireetön aika

Me vietettiin syysloma ihan kotosalla. Vivia toivoi kovasti lomamatkaa jonnekin, mutta nyt siihen ei ollut varaa ja onneksi hän ei pettynyt vaikka loma ei tarkoittanutkaan matkaa kauas kotoa. 

Käytiin Matkuksessa leikkimässä, mun veli oli perheineen vanhemmillani käymässä ja tavattiin ystäviä. Oli siis kyllä hulinaa ihan ilman matkojakin. Käytiin myös mun veljen perheen kanssa Rauhalahden kylpylässä polskimassa. Harmi, että kylpylä rapistuu vuosi vuodelta, koska se olisi tosi kiva, kun joku vähän remontoisi sitä tälle vuosikymmenelle. 

Leikittiin myös monet leikit kampaajaa, rakennettiin palapelejä ja junaratoja ja luettiin hurjan monta kirjaa. Taidettiin käydä loman aikana jopa kahdesti kirjastossa! 

2.teatterikäynti

Käytiin Vivian kanssa kaupallisen yhteistyön tiimoilta teatterissa viime viikolla ja sekös vasta oli kivaa! Vivia ei ollutkaan koskaan ennen käynyt teatterissa. 

Meidän teatterireissusta voi lukea enemmän täältä. 

3.Ilmaistapahtumat

Kuopio olisi ollut viime viikolla pullollaan ilmaistapahtumia ja tekemistä lapsille loman kunniaksi, mutta meillä jäi niistä aika monta kiertämättä. Satuttiin kuitenkin Matkukseen juuri oikeaan aikaan, kun siellä jaettiin hattaraa niin lapsille kuin aikuisillekin. 

Minusta on parasta, kun lapsiperheille järjestetään aina vaikka mitä. Me lasten kanssa osallistutaankin usein lähitapahtumiin, mutta viime viikolla Jani oli puolet viikosta kipeänä eikä me oikein viitsitty sitten hirveästi liikkua sinä aikana minnekään. 

4.Olo oli mainio

Vihdoin väsymys alkaa väistyä ja jaksan taas tehdä asioita ilman ainaista väsymystä. Toissa yönä nukuttiin kaikki tosi paljon, koska nuorimmainenkin veti melkein 14 tunnin unet ja eilen oli jopa vaikeuksia saada illalla (tai no, yöllä) unta. 

Olen kuitenkin oikeasti onnellinen, että nukun taas paremmin, koska pitkään nukuin superhuonosti ja se kävi jo jaksamisen päälle. Nyt olen taas jaksanut hyvin puurtaa kouluhommia eteenpäin vaikka tuntuu silti, ettei ne koskaan lopu. Onneksi ollaan jo aika loppusuoralla. 

5. 2 kuukautta jouluun! 

Eilen oli tasan kaksi kuukautta joulun ja siitä olen niin onnellinen. Mä rakastan joulua ja joulu on oikeasti mun lempiaika vuodesta. Viikon päästä mulle koittaakin jo joulu, koska aloitan työt taas Designkavereiden Iloisessa Joulukaupassa! 

Ja tän joulun odotuksenhan kruunasi viime viikolla ensilumi (joka kyllä jo suli pois). Lunta oli ihan kunnolla ja se narskui ihanasti jalkojen alla.

Siinä mun syyslomaviikon positiiviset x5. Tällä viikolla onkin sitten kauheasti hommaa ennen kuin työt tosiaan alkaa ensi maanantaina. Tämän viikon torstaina mulla onkin töihin liittyvä koulutuspäivä ja hieman jo jännittää.

Hei tällä viikolla myös juhlitaan Halloweenia! Meidän lapsilla on naamiaisia koulussa ja päiväkodissa, jonka lisäksi me ehkä juhlitaan perheen kesken viikonloppuna. 

Mitkä oli sun syyslomaviikon positiiviset jutut? 

LUE MYÖS: 

Prinsessa Pikkiriikki -näytelmä, joka valloitti meidän sydämet

Helppo kantarellipiirakka

Ihanat 5-vuotissynttärit

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA

Käytiin Vivian kanssa tänään katsomassa Prinsessa Pikkiriikki Kuopion kaupunginteatterin Maria-näyttämöllä.

Näytelmän ikäsuositus oli kolme vuotta ja tämä olikin meidän 5-vuotiaan eka kerta ikinä teatterissa. Teatteriin menemistä oli jännitettyä jo monta viikkoa ja tänään se päivä vihdoin koitti. Jätettiin auto parkkiin vähän matkan päähän teatterilta (kannattaa muuten varata aikaa parkkipaikan etsintään tai käyttää esimerkiksi Kuntolaakson yhteydessä olevaa parkkihallia) ja käveltiin teatterille kirpsakassa yhden asteen säässä. Alkoi olla jo niin kylmä, että meillä molemmilla oli nenät jäässä.

Teatterissa oli molemmissa saleissa meneillään näytökset yhtä aikaa iltapäivällä, mutta isomman näyttämön esitys oli alkanut jo ennen Prinsessa Pikkiriikkiä ja se purki onneksi ruuhkaa aulasta. Emme oikein ennen näytöstä ehtineet kummemmin tutustua teatteriin, kun olimme etsineet parkkipaikkaa sen verran pitkään, mutta ihasteltiin hetki isoa taideteosta Maria-näyttämön vieressä.

Näyttämöön johtavien ovien vieressä oli saatavilla korokkeita lapsille ja me otettiin sellainen mukaan, mutta huomattiin pian, ettei Vivia olisi sellaista edes tarvinnut. Laitettiin se sitten penkin alle ja palautettiin paikalleen väliajalla.

Jos et vielä tiedä kuka Prinsessa Pikkiriikki on, niin minäpä kerron sinulle.

Prinsessa Pikkiriikki asuu äitinsä ja isänsä kanssa Kuninkaantie viidessätoista ja hänen elämänsä on ihanaa. Hän rakastaa kauniita ja röyhelöisiä prinsessamekkoja ja vihaa kakanruskeita toppakypäriä sekä kurahousuja. Pikkiriikillä on lemmikkikoira Makkara, joka ei ole mikä tahansa koira vaan ihan oikea puhuva taikakoira (jota aikuiset ei kyllä ymmärrä). Makkara tekee välillä taikavääkylöitä, joiden avulla Pikkiriikki ja Makkara pääsevät mitä hienompiin seikkailuihin.

Näytelmä koostui neljästä Prinsessa Pikkiriikin kirjoista tutuista tarinoista ja koska Vivia on kuunnellut kirjat lukemattomia kertoja, muisti hän mitä seuraavaksi tapahtuu. Se ei kuitenkaan yhtään vähentänyt sitä taikaa, jonka teatterilava ja näyttelijät loivat tarinoiden ympärille.

Esityksen kesto oli noin tunti neljäkymmentä minuuttia väliaikoineen ja se oli ehkä jopa hieman pitkä ekaksi kerraksi, koska paikallaan istuminen oli lapselle vähän vaikeaa. Toisaalta asiaa ehkä vaikeutti se, että meidän paikat oli heti toisessa rivissä ja lapsi ei ymmärtänyt, ettei näyttelijät vilkuta tai vastaa hänen huuteluihinsa lavalta. Ensi kerralla otamme siis paikat hieman ylempää.

Toisaalta ne heti toisen rivin paikat oli ihan mahtavat, koska siitä näki tosi hyvin lavalle ja pystyi oikeasti erottamaan kaikki pienetkin yksityiskohdat.

Väliajalle olisi voinut ennakkoon tilata tarjoilut, mutta me emme olleet tehneet sitä ja kävimmekin ostamassa pillimehun sekä tikkarin teatterin kahviosta, jossa jono ei onneksi ollut kovin pitkä.

Lavastus oli hauskasti tehty, koska suurin osa lavasteista oli paksua pahvia. Aivan kuin Prinsessa Pikkiriikki olisi siis kuvitellut ne (tai askarrellut itse). Puvustus oli myös tosi hauskasti toteutettu ja koska näytelmässä oli vain neljä näyttelijää, esitti kolme näyttelijöistä useampaa roolia ja välillä vaihtoi asujakin yleisön nähden, joka ei yhtään edes haitannut vaikka ensimmäisellä kerralla se oli vähän hassua.

Haluan muuten nuo Pikkiriikin pinkit haalarit! Ne oli supersöpöt ja Pikkiriikin näyttelijä taisi olla suunnilleen minun pituinen.

Minusta oli ihanaa viedä lapsi teatteriin. Kun olin ysiluokalla, meillä oli käytössä kulttuurikortit, joilla pääsi teatteriin, jos sinne jäi ylimääräisiä lippuja (joskus päästiin myös portaille istumaan). Käytiin mun parhaan ystävän kanssa melkein joka viikko teatterissa niillä korteilla ja muistettiin osa näytelmistä jo ulkoa.

Mun esikoisen ollessa nuorempi, käytiin usein hänen päiväkotiryhmänsä kanssa teatterissa. Ilmoittauduin aina sinne mukaan vapaaehtoisena vanhempana. Nyt ei olla vallitsevan tilanteen takia uskallettu pitkään aikaan käydä teatterissa ja se on vähän harmittanut. Onneksi tänään korjattiin se huutava vääryys.

Vivian mielestä parasta näytelmässä oli kimaltavat taikavääkylät, mahtavat tarinat ja se, kun näyttelijät välillä kysyivät yleisöltä jotain.

Hannele Lampelan *Prinsessa Pikkiriikki oli tuotu oikein hienosti eloon ja Kuopion kaupunginteatteri oli ensimmäinen teatteri, jossa niin tehtiin. Voin suositella lämpimästi näytelmää kaikille lapsille ja lapsenmielisille. Vieressäni istui erillään perheestään keski-ikäinen mies, joka nauroi monessa kohtaa ääneen ja kovasti, että kyllä ne jutut kävi aikuisillekin hyvin.

Näytös oli loppuunmyyty ja olipa taas ihanaa olla ihmisten keskellä. En edes muistanut miten erilaiselta tuntui istua täydessä teatterissa ilman turvavälejä.

Vinkkinä muuten, että Kuopion kaupunginteatterissa narikasta ei veloiteta mitään eli takit kannattaa jättää ehdottomasti narikkaan. Meillä Vivia halusi laittaa hienon mekon, koska pääsi vihdoin teatteriin.

Prinsessa Pikkiriikki-näytelmästä voit lukea enemmän Kuopion kaupunginteatterin sivuilta ja lippuja saa ostettua Lippu.fi-sivustolta. Näytelmää esitetään 11.joulukuuta saakka.

Onko Prinsessa Pikkiriikki sinulle tuttu?

LUE MYÖS: 

Hannele Lampela: Prinsessa Pikkiriikki

TULETHAN SEURAAMAAN MEIDÄN ARKEA MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA

https://www.instagram.com/p/CVYUqneAmxM/?utm_source=ig_web_copy_link