Hae
Colour Outside the Lines

Meidän perhe löysi retkeilyn ilon koronan myötä!

Jos korona on tuonut jotain meidän perheelle, niin retkeilyn ilon!

Mä en ole ikinä ollut mikä eräily- tai ulkoilmaihminen. En koskaan lapsena kuulunut partioon tai edes haikaillut sinne. Kävin kyllä lapsena hiihtoretkillä ja kerran jopa vaeltamassa, mutta en voi myöntää millään tavalla nauttineeni niistä retkistä.

Mun mielestä luonnossa liikkuminen oli lapsena tylsää. Olin myös niin mukavuudenhaluinen, että halusin aina kotipihallakin telttailessa ennen nukahtamista mennä sisälle omaan sänkyyn nukkumaan. Meillä oli minun lapsuudessa asuntovaunu ja vanhempani ostivat myöhemmin asuntoauton, joten ehkä olen myös siitä oppinut, että voi aina nukkua sängyssä.

Esikoisen kanssa en retkeillyt. Käytiin joskus lenkillä niin, että hän ajoi pyörällä ja minä kävelin. Tai rullaluistelin. Tai pyörälin. Mutta hyvin harvoin.

Olenkin yrittänyt tehdä näiden kahden pienemmän kohdalla asiat hieman toisin. Käydä heidän kanssaan ulkona hieman enemmän. Edelleenkään en näe pakolliseksi ulkoilla lasten kanssa joka päivä, joka säässä, mutta pienin askelin me ollaan alettu liikkua enemmän.

Ja siihen toi oikeastaan kunnon sysäyksen viime kevät ja korona. Oltiin se kuusi viikkoa lasten kanssa kotona omaehtoisesti eristyksissä muista eikä tavattu ketään sen aikana. Ei käyty kaupassa, ei leikkipuistossa eikä missään muuallakaan missä oli ihmisiä. Oltiin vain omalla porukalla.

Silloin se ulkoilu tuntui siltä, että ahtaasta asunnosta on pakko välillä päästä ulos. Eihän meillä nyt sinänsä mikään kovin ahdas asunto ole (4h+k+s, 85m), mutta kun olet viikosta toiseen jumissa kotona samojen ihmisten kanssa, alkaa isompikin asunto tuntua aika ahtaalta.

Joten vein lapset ulos. Käytiin kävelyillä naapurustossa ja käännyttiin aina eri suuntaan, jos joku oli tulossa vastaan. Leikittiin omalla pihalla, kun se oli tyhjä. Leikkipuistoonkin sai mennä vain jos siellä ei ollut muita ja sieltä poistuttiin heti, jos joku muu tuli leikkimään puistoon.

Vietettiin aikaa metsässä ja käytiin katsomassa Puijon hyppyrimäkeä siellä huipulla. Lapset juoksi mäkeä alas ja takaisin ylös. Tutustuttiin moneen lähialueen polkuun, josta ei aiemmin edes tiedetty.

Siitä keväästä kesään siirryttäessä jatkettiin retkeilyä. Käytiin kyllä jo ihmisten ilmoilla, mutta yleensä joka paikkaan pakattiin eväät, ettei tarvinnut mennä kauppaan tai kahvilaan nälän yllättäessä. Käytin pienintä paljon uimarannalla ja ostettiin hänelle uima-allas parvekkeelle. Kun eka allas meni rikki, ostettiin alle parempi matto ja vähän kestävämpi allas. Siinä sai rauhassa polskutella ilman pelkoa, että turvavälit muihin ihmisiin ei pysy.

Käytiin keräämässä kukkia ja käveltiin Puijon mäellä uudelleen, kun lumet oli sulaneet.

Lapset selvästi nauttivat ulkona olemisesta. Eihän me sitä teiniä enää saatu mukaan, mutta ollaan nyt talvellakin muutaman kerran käyty paistamassa makkaraa läheisillä laavuilla, kun on löydetty siihen aikaa.

Ollaan pakattu mukaan kuumaa kahvia ja kaakaota termospulloihin, muutama emalimuki ja makkaranpaistovälineet. Yleensä laavulle on päässyt heti jonkun perässä eli ei olla tarvittu odotella tulien syttymistä. VIimeksi paikalla oli monta perhettä meidän lisäksi ja odottelimme hetken, että pääsemme turvavälein makkaraa paistamaan. Pian jäimme laavulle kuitenkin yksin, kun muut olivat jo valmiita.

Kuopiossa on useampi kaupungin ylläpitämä laavu, joilla on valmiina polttopuita. Niille on helppo mennä ja maisemat ovat hyvät, kun ne ovat usein niemen nokassa.

Nämä on niitä hetkiä, jotka tuntuu meistä tosi pieniltä, ohi vilahtavilta hetkiltä, mutta joista muotoutuu pienten lapsuusmuistoja.

Ja pakko myöntää, olen itsekin alkanut pitää retkeilystä ja ulkona olemisesta sen verran paljon, että olen alkanut vakavasti harkita omien suksien ostamista ja retkeilyä jonnekin. Tosin vaadin kyllä mökin enkä sitä epämukavaa telttamajoitusta. Siihen on vielä hetki matkaa.

 

Oletko sinä ollut aina retkeilyihminen vai

oletko löytänyt retkeilyn ilon vasta aikuisiällä?

 

LUE MYÖS: 

EILEN OLI ENSIMMÄINEN KESÄLTÄ TUNTUVA PÄIVÄ

VOIKO KESÄLOMA OLLA HAUSKA ILMAN HUVIPUISTOJA TAI FESTAREITA? 

 

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.