Hae
Colour Outside the Lines

Olen ollut viisi viikkoa ketolla

Meidän ketovalmennus loppui viikko sitten ja nyt ketolla ollaan oltu viisi viikkoa. Jatkoimme siis ketolla olemista itseksemme. Meillä ketoillaan siis minä ja mieheni Jani.

Valmennuksen aikana meiltä molemmilta lähti mukavasti kiloja. Janilta 7, minulta 4,6kg.

Yllä olevista kuvista näkyy jonkin verran tuo ketolla pudotettu 4,6kg. Ensimmäinen kuva on otettu päivää ennen valmennuksen aloitusta ja toinen valmennuksen lopetuspäivänä.

Me ollaan siis jatkettu itseksemme ketolla olemista. Itse söin kuluneella viikolla hiilareita muutaman otteeseen, koska olin flunssassa ja teki mieli kaakaota. Join sitten sitä ja glögiä.

Siitä huolimatta paino on ollut laskusuunnassa edelleen, koska tänään vaaka näytti 1,1kg vähemmän kuin viime viikon maanantaina. Tarkoitus olisi jatkaa ketolla niin pitkään kuin se tuntuu hyvältä ja pitää hiilaripäiviä silloin, kun se on tarpeen. Jouluna esimerkiksi ajateltiin kyllä syödä ihan mitä mieli tekee ja jos vaikka mennään syömään ulos, niin ei silloinkaan tarvitse niin täysin keton mukaan mennä. Yritämme siis käyttää tässä arkijärkeä.

Painoa on vielä pudotettavana rutkasti ja vuoden alusta ajattelin lisätä liikunnan tähän projektiin mukaan. Nyt seison päivät töissä ja olen vapaapäivinä niin poikki, etten jaksa kauheasti liikkua. Seisoskelu on kuitenkin minulle sohvaperunalle jo aktivointia, joten se saa näin alkuun tällä ketolla riittää.

Ootko sä ollut ketolla koskaan?

Hyvästi ryhmätyödraama

Otin eilen yhteyttä opettajaan, kun aiemmin mainitsemani ryhmätyödraama vain jatkui ja jatkui.

Lopulta teimme päätöksen, että jään pois ryhmästä ja teen yksin korvaavan tehtävän, jolla saan kurssin suoritettua. Sain tälle tehtävälle aikaa tammikuun loppuun asti eli voin ruksia sen pois parin seuraavan viikon työlistaltani.

Opettaja oli hyvin ihmeissään kaikesta siitä tappelusta, jonka ryhmäni oli saanut aikaiseksi. Hän oli tehnyt ryhmän siinä toivossa, että tulisimme hyvin toimeen ja tämä ns drama queen oli vähiten se, jolta hän tällaista käytöstä odotti.

Minulla ei ole ikinä ollut mitään ongelmaa tulla kenenkään kanssa toimeen missään työpaikassa tai koulussa aiemmin. Jos saan rakentavaa palautetta, teen tarvittavat toimepiteet parantaakseni suoritustani.

Tässä oli kuitenkin kyse ihan jostain muusta kuin rakentavasta palautteesta. Edellisen myrskyn loputtua alkoi joka kerta uusi. Ja aina se kohdistui minuun. En tiedä olinko helppo kohde vai mikä siinä oli ongelmana, mutta minua vastaan hyökättiin ihan huolella.

Eilen tämä ryhmätyödraama eskaloitui niin, että yksi ryhmäläinen jatkoi hyökkäystään uudelleen ja uudelleen vaikka muut olivat jo sitä mieltä, että olen tehnyt osani ja voimme palauttaa työn sellaisenaan. Lopulta poistuin itse keskustelusta, koska en vain enää jaksanut kuunnella.

Tänään iso kivi putosi harteilta, kun pääsin eroon tuosta ryhmätyöstä ja kaikesta sen aiheuttamasta stressistä ja mielipihasta.

Tein eilen toista ryhmätyötä vietnamilaisen opiskelijan kanssa ja se sujui todella hyvin. Menimme kampuksen kirjastoon tekemään sitä illalla ja teimme omaa osiotamme rauhassa ja hiljaisuudessa. Kuitenkin jos oli jotain kysyttävää tai pohdittavaa, mietimme niitä yhdessä. Meidän työskentely yhdessä siis sujui mainiosti.

Sellaisia ryhmä- ja paritöiden pitäisikin olla. Mukavia yhdessä tehtyjä projekteja, joissa kumpikin helpottaa toisen työtaakkaa. Ei sellaisia, että yhdestä tehdään syntipukki ja kaikki paha olo työnnetään hänen niskaan.

Keväällä en ota vapaaehtoisesti kyllä yhtään ryhmätyötä vaan kysyn aina voisinko tehdä työn yksin. Tässä on ollut minulle ryhmätyötä jo ihan tarpeeksi.

OLETKO SINÄ HUOMANNUT RYHMÄTÖISSÄ ERIARVOISUUTTA?

 

LUE MYÖS: 

Ryhmätyöt ammattikorkeakoulussa, voiko ne toimia?

Ryhmätyön tekeminen eskaloitui nopeasti

 

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA