Hae
Colour Outside the Lines

Kun oma peilikuva ällöttää

En varmasti ole ainut tämän asian kanssa kamppaileva. Peilistä katsoo joku, jota vihaat yli kaiken.

Oma vikanihan se on. Viime vuonna tähän aikaan painoin 13,5 kiloa vähemmän kuin juuri nyt. Silloin liikuin aktiivisesti, saatoin käydä salilla kuusikin kertaa viikossa. Lenkkeilin. Katsoin mitä laitoin suuhuni. Välttelin sokeria kuin ruttoa.
                                
Sitten tuli siitepöly ja astmakohtaukset. Hengitys vinkui pelkästä portaiden noususta. Kesällä oli liian kuuma. Uusi poikaystävä tykkäsi leipoa. Kohdunulkoinen ja siitä seurannut masennus. Suklaa oli paras kaverini. Tekosyitä tekosyiden perään.

                                      
Nyt on aika tehdä asialle jotain. Kaikki vaatteet puristaa -jopa ne jotka ostin kun lihoin ensimmäiset viisi kiloa. Peilikuva ällöttää. On huono olla omassa ihossa. Iho ja vatsa oireilevat. Tuntuu, että kaikki tuijottavat ja kuiskivat selän takana kuinka paljon olen lihonut.

                                  
Viikonloppuna mainostettiin telkkarissa kuuden viikon superdieettiä. En osallistu siihen, mutta eilen jo aloitin katsomaan mitä syön ja käytiin J:n kanssa tunnin kävelyllä, joka sykemittarin mukaan kulutti 500 kaloria. Nyt alkoi minun oma superdieettini, koska olen kyllästynyt voivottelemaan painostani, kun kukaan muu ei voi vaikuttaa siihen kuin minä itse.

Oletteko te tyytyväisiä painoonne? Miten te olette alkaneet laihduttamaan ja onnistuitteko siinä? Miten pysyitte tavoitepainossa?


-S 

4 kommenttia

  1. Anonyymi kirjoitti:

    Itse olin ennen alipainoinen, enkä silloin nauttinut olostani yhtään.. sain syödä mitä halusin, eikä painoa tullut. Ärsytti kun aina mainostettiin laihduttamista, mutta koskaan ei ole otettu huomioon alipainoisia, jotka haluaisivat lihottaa. Alipainoiset "leimataan" syömishäiriöisiksi…
    Mutta nyt, kahden lapsen jälkeen olen ihan tyytyväinen, kun "raskauskilot" on jäänyt kehoon.. 😀 ainut miinuspuoli on vaan pömpöttävä vatsa, josta haluaisin eroon.

  2. Susanna kirjoitti:

    Tuo on kyllä totta ja outoa, ettei oteta yhtään huomioon sitä, ettei kaikki välttämättä ole omasta tahdostaan laihoja. Voi, kun minullakin olisi pelkkä pömpöttävä vatsa.

  3. Odelma kirjoitti:

    I hate myself-kerho tässä hei… samoilla fiiliksillä. Toisaalta ahdistaa palata Suomeen ja nähdä kaikki tutut ja sukulaiset, jotka ehkä muistaa miltä näytin ennen lähtöä.. En edes tiedä paljonko kiloja on tullut plus-puolelle, mutta vaatteista sen huomaa 🙁 Jotenkin ootan omaa superdieettiäni sitten kun palaan kotiin.
    Mutta asiat muuttuu hitaasti, niin ihmisten painotkin. Välillä ollaan paremmalla puolella ja välillä sitten taas tällä puolella.
    Minä oon vaan onnellinen jos nyt ensin pääsen kotiin. 🙂

  4. Susanna kirjoitti:

    Kohtahan sinä oot jo kotona! No, itsellä pitäisi vaan saada herkkuhimo kuriin niin se auttais jo paljon. Jotenkin kun surettaa ja väsyttää, niin suklaan puoleen on helppo kääntyä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *