Hae
Colour Outside the Lines

Kuuden kuukauden ikäinen vauva

Aika on kulunut ihan hullun nopeasti ja minun pienestä ja heiveröisestä vauvasta on kasvanut jo hieman isompi, jäntevä vauva. Mittoja en osaa nyt sanoa tarkkaan, koska meillä on kuuden kuukauden neuvola vasta parin viikon päästä vaikka kuusi kuukautta tulikin täyteen jo tänään. Luulisin, että pituus on jotain 62 sentin luokkaa, koska vaatteissa meillä on käytössä enimmäkseen koko 68, mutta jotkut 62cm vaatteet vielä juuri ja juuri mahtuvat. Painoa on noin seitsemän kiloa ja alkaa jo tuon turvakaukalon nostelu käydä urheilusta. Vaipoista vaihdettiin juuri kokoon 4 eli on Nipsu syntymästään kasvanut jo rutkasti, kun silloin käytimme koon 0 vaippoja.
Soseita meillä maistellaan jo innolla. Ollaan maisteltu bataattia, porkkanaa, perunaa, eri hedelmiä ja muutamaa sosetta, joissa on ollut lihaa seassa. Syödään sekä kotona tehtyä että kaupan sosetta. Sormiruokailua odotellaan innolla, mutta vielä se on vähän hankalaa, kun Nipsu innostuu ruoasta liikaa ja se tuppaa aina tipahtamaan, kun sen suuhun asti saa. Sormet päästävät irti ja ruoka onkin jo rinnuksilla. Odotellaan siis, että syöttötuolissa istuen on helpompi varmasti niitä ruokia suuhun poimia.
Niin se istuminen. Sehän on nyt se it-juttu. Koko ajan pitäisi saada istua ja sylissä saakin, mutta itsekseen ei Nipsu sitä vielä osaa. Ollaan leikitty nuotan veto-leikkiä jonkin verran ja nykyään Nipsu vetää nuottaa itse, kun pääsee syliin istumaan, jos häntä ottaa käsistä kiinni.
Ääneen nauraminen on hassu juttu ja sitä Nipsu harrastaakin päivittäin. Välillä hän nauraa itsekseen selvästi yrittäen saada muutkin nauramaan. Varokaa vain Krisset ja Samit, täällä kasvaa tulevaisuuden stand-up koomikko!
Toiset vauvat on tosi kiinnostavia ja olemmekin Nipsun kanssa aloittaneet muutaman harrastuksen. Vauvajoogassa käymme kerran viikossa ja siellä parasta on katsella mitä muut vauvat puuhailee. Kerran viikossa meidän seurakunta järjestää myös vauvakerhon, johon me ollaan kerran käyty tutustumassa. Sinne on kyllä tarkoitus mennä uudelleenkin, kun selvästikin Nipsu tykkäsi siellä katsella muita vauvoja ja leikkiä laululeikkejä. Vauvauinnissa emme ole käyneet, mutta suunnitteilla on koko perheen uimahallireissu.
Siskot on parhaita leikkikavereita ja niitä on kiva vetää välillä hiuksista. Nykyään Nipsun mielestä on parasta viihdettä katsella, kun B leikkii. Tosin B:n leikit yleensä keskeytyy siihen, kun Nipsun laittaa lattialle katselemaan vähän lähempää, koska B:n kaikki huomio kiinnittyy sitten Nipsuun. Vielä muutama kuukausi ja Nipsu onkin jo kuolaamassa B:n lelut märiksi.
Taitoja on tullut vaikka millä mitalla lisää. Kääntyminen onnistuu sekä selältä mahalleen että mahalta selälleen, mutta helpommin pääsee kääntymään, kun hieman inahtaa ja odottaa, että joku tulee kääntämään. Laiska tapaus siis kyseessä selvästikin. Nyt alkaa vihdoin purulelut kiinnostaa sen verran, että niitä oikeasti laitetaan suuhun ja kordinaatiokyky alkaa olla sellainen, että oikeastikin ne suuhun menevät. Ja tuo tavaroihin tarttuminenkin jo alkaa onnistua paremmin kuin ennen. Suussa on milloin tutti, milloin peukalo ja silloin tällöin Nipsu hyökkää myös äidin sormien kimppuun. Hampaita vielä odotellaan, mutta kuola valuu koko ajan.
Uutena juttuna on nyt tullut vierastus. Ihan tuttujakin kasvoja vierastetaan välillä. Ja joku äiti-vaihe on nyt selvästikin menossa, kun isinkin sylissä välillä huudetaan äidin puuhatessa muuta ja äidin syliin päästyä hiljennytään heti. Se on kumma juttu. Välillä Nipsu muiden sylissä tuijottaa minua, vääntää alahuulensa mutruun ja alkaa itkeä. Minun syliin päästyään hän heti lopettaa. Äiti on ilmeisesti paras <3 Muutaman kerran ollaan J:n kanssa käyty elokuvissa ja jätetty Nipsu hoitoon siksi aikaa. Ensimmäiset kaksi tuntia menee aina hienosti, mutta sen jälkeen iskee äiti-ikävä ja Nipsu huutaa kuin hyeena kunnes äiti tulee ja pelastaa. Minun sylissäni huuto loppuu aina kuin seinään. Ei siis ihan vielä olla jättämässä vauvaa yöhoitoon minnekään.
Lissu meni puolivuotiaana jo tutulle perhepäivähoitajalle hoitoon, kun minä kävin koulussa. Jotenkin tuntuisi itsestä tosi rankalta jättää Nipsua vielä hoitoon päivisin minnekään, jos nyt pitäisi lähteä kouluun. Yritän syksyksikin tässä keksiä muita hoitokeinoja kuin päiväkoti tai perhepäivähoitaja, ettei vielä vuodenkaan ikäisenä tarvitsisi Nipsua laittaa pitkiksi ajoiksi hoitoon. No, mutta niistä lisää sitten lähempänä.

 Miten muut puolivuotiaat kasvaa?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *