Hae
Colour Outside the Lines

Vauvani syö kaupan soseita eikä se ei tee minusta huonoa äitiä

Raskaana ollessani suunnittelin käyttäväni äitiys- ja vanhempainvapaat käymällä lasten kanssa avoimissa kerhoissa ja retkillä. Haaveilin leppoisista päiväunihetkistä ja hitaista aamuista vauvan vierellä. Yksi suurista suunnitelmista oli myös vauvan soseisen teko alusta loppuun itse.
Perheeseemmehän kuuluu myös kaksi isompaa lasta, joten en nyt ihan ruusunpunaisten lasien läpi haavekuviani katsellut. 12-vuotias on päivät koulussa (paitsi näin kesällä) ja 5-vuotias kotona. Odotin, ettei hitaat aamut vauvan kanssa ihan joka aamu onnistu tai ettemme ihan aina perhekerhoon kerkeä.
Rankka vauva-arki iski kuitenkin vasten kasvoja. Olemme käyneet vauvakerhossa kerran. Vauva ei nuku päiväunia. Tai vaikka nukkuisi, ei isompi lapsi enää niitä suostu nukkumaan. Soseita olen tehnyt kahdesti.

Ja se on ihan okei. On okei vaikkei jaksaisi lasten kanssa lähteä ihmisten ilmoille joka päivä. On okei pyytää esikoinen apuun, kun omat kädet eivät riitä. Ja on okei pyytää vaikka isovanhemmat apuun, kun tarvitsee itse huilitauon. Koska sanoopa kuka tahansa mitä tahansa, jokainen vanhempi tarvitsee sen huilitauon välillä vaikkei sitä itse edes tajuaisi. 

Ja kyllä, on okei syöttää vauvalle niitä kaupan soseita. Niistä ollaan montaa mieltä ja jaksetaan vääntää monellakin facebook-palstalla. Itse olen sitä mieltä, että koska asumme Suomessa, jossa tutkitaan kaikkea ja ollaan tarkkoina kuin porkkanat kaikkien säännösten kanssa, ei kaupasta voi ostaa vauvalle huonoa purkkiruokaa. Meidän kaikki lapset ovat syöneet vauvana kaupan soseita ja ihan hyvin ovat kasvaneet. 12 vuodessa on kerenneet suosituksetkin muuttua monta kertaa.

Syödäänkö teillä itse tehtyjä vai kaupasta ostettuja soseita?

Iso pieni vauva

Pakko kai se on myöntää, mulla ei enää ole pientä vauvaa. Meillä asuu kooltaan pieni, mutta taidoiltaan suuri vauva. Viimeisimpänä taitona on opittu nousemaan tukea vasten ylös.
Nyt pitäisikin saada seisoa koko ajan. Mökillä Nipsu jo yritti hetken seisoa ilman tukea. Pyllylleenhän siinä kaaduttiin, mutta heti piti kammeta uudelleen ylös.
Sängyn pohjakin meidän piti jo laskea, koska vauva olisi tullut laidan yli alta aikayksikön. Nyt onkin kiva, kun omassa sängyssä voi seisoa ja katsella ikkunasta ulos. Äidinkin kädet on vapaat tekemään kotitöitä ihan erilailla, kun vauva vihdoinkin viihtyy hetken omassa sängyssään.
Seuraavaksi meidän iso pieni vauva jo kävelee. Kai se pitäisi pikkuhiljaa alkaa totuttelemaan ajatukseen, että vauvasta kasvaa kovaa vauhtia taapero.

Minkä ikäisenä teidän vauvat ovat oppineet seisomaan?