Eilen oli ensimmäinen kesältä tuntuva päivä

Eilen oli ihanan lämmintä. 

Aurinko paistoi todella lämpimästi, taivaalla oli vain muutama pilvenhattara ja tuntui kesältä. Ulkona jopa tuoksui kesä, kun illalla kävin vielä parvekkeella. 

Tiedättekö sen, kun kesällä ja talvella on sellainen tietty tuoksu, josta tietää että tietty vuodenaika on vihdoin vaihtunut? Lorelai Gilmore voi haistaa lumen ennen kuin se alkaa sataa ja en kyllä ihmettele yhtään, koska ulkona tuoksui minunkin mielestä siltä tietyltä vuodenajalta. 

Oli niin ihanan lämmintä, että uskaltauduin meidän pihan leikkipaikalle jopa sandaaleissa eikä varpaille tullut edes kylmä. Pikemminkin auringossa oli niin kuuma, että oli pakko mennä välillä varjon puolelle, ettei tulisi huono olo. 

Me leikittiin pihalla Vivian kanssa toista tuntia, kunnes päätimme pyytää Janin mukaan ja lähteä kävelylle. Vivia otti mukaan potkupyörän ja hän jaksoikin hienosti jo pitkiä matkoja potkia pyörällään. Aiemmin hän ei ole oikein uskaltanut sillä kengät jalassa ajella, mutta nyt hän tasapainotteli jo pieniä mäkiäkin alas. 

Kävelimme lähirannalle ja lähdimme pois vasta, kun Vivia oli niin märkä, että kohta olisi jo tullut kylmä. Vivia oli kyllä lähtemisestä aikalailla eri mieltä ja osoittikin mieltään niin, että koko ranta kuuli sen. Hän oli myös jäämässä yksin jo rannalle tai ainakin näin minulle kertoi.

Onneksi meillä oli mukana se potkupyörä niin kotimatka sujui ilman uusia raivareita. 

Eilen oli kyllä sellainen päivä, että muistin taas miksi tykkään tuollaisista vähän viileämmistä kesäpäivistä. Päälle ei tarvitse laittaa kovin paljon, mutta pärjää kuitenkin melkeinpä t-paidalla. En itse välitä kauhean kuumista päivistä, joten tällainen kesä olisi mulle ihan täydellinen.

Mä myös palan niin superhelposti, että pysyttelen yleensä mielelläni varjossa.