Hae
Colour Outside the Lines

Joulu – Milloin siitä saa alkaa intoilemaan?

Missä vaiheessa on ok alkaa intoilemaan joulusta? Siis ihan kunnolla intoilemaan, että alkaa ostamaan ja paketoimaan lahjoja, soittamaan joululauluja ja leipomaan pipareita. Niin, että kotona tuoksuu kaneli, kardemumma ja riisipuuro, ikkunoissa palaa jouluvalot ja olohuoneessa koristellaan joulukuusta. Tonttuovi on jossain nurkassa ja sen lähelle jätetään pieniä kirjeitä.

Mun mielestä kaikkia jouluun liittyviä juttuja saa alkaa tehdä just silloin, kun se itsestä tuntuu parhaalle. Mä ostan lahjoja jo kesällä ja oon niin onnellinen, kun pääsen paketoimaan niistä ensimmäiset. Jouluelokuvia katsoin tänä vuonna jo elokuussa ja riisipuuroa meillä syödään ympäri vuoden.

Kausivalot laitettiin pyhäinpäivänä vaikka yleensä ollaan niidenkin kanssa aiemmin liikkeellä. Pipareita ajattelin leipoa ja koristella lasten kanssa heti, kun on siihen aikaa eli ehkä jo viikonloppuna. Ehkä leivon lasten kanssa ne piparit ja laitan heidät koristelemaan niitä, jolloin voin pöydän ääressä tehdä samalla omia koulujuttuja.

Ostin myös jo valmiiksi kalenterikynttilän, kun sellaisen löysin. Joulukalenterit meillä on lapsille vielä hankkimatta ja joulukuuseen pitäisi ostaa lisää palloja.

Jani on meillä yleensä se, joka vähän toppuuttelee mun jouluintoa, mutta on ollut ihana huomata, että joka vuosi joulu saa tulla kotiin vähän aiemmin ilman, että siitä tulee sanomista.

Mulla on suunnitelmissa vielä etsiä jostain joulusukat, koska lapset on niitä toivoneet ja keksittiin Melissan kanssa niille nyt täydellinen paikkakin. Haluaisin myös keittiöön jouluverhon ja jouluisen kaitaliinan sekä muutaman joulukoristeen lisää. Deseniolta on tulossa joulujulisteita, jotka on menossa lastenhuoneeseen ja haaveilen töistä ihanasta Kaverini-merkin metsäkaurisjulisteesta. Se kävisi täydellisesti meidän olohuoneeseen, mutta en sitä ole vielä raaskinut ostaa.

Piparitalo olisi myös kiva rakentaa ja koristella. Joululeffoja meinaan ainakin jo viikonloppuna lasten kanssa katsoa ja meillä on kirjastosta lainassa kasa joulukirjoja.

Pienin on kovasti jo miettinyt milloin se joulu tulee ja haluankin, että joulu tuntuu hänestä ja meistä kaikista niin taianomaiselta kuin mahdollista. Joulu saa siis tulla meille vaikka heti!

 

Milloin sinun mielestäsi saa jouluttaa?

 

LUE MYÖS:

EI NIIN PERINTEISET PIPARKAKKUTALOT

 

TERVETULOA SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA

Ryhmätyöt ammattikorkeakoulussa -voiko ne toimia?

En halua nyt yleistää kaikista ryhmätöistä tätä, mutta mun kokemuksen mukaan ryhmätyöt ammattikorkeakoulussa on jotain ihan hirveää. 

Oon vältellyt ryhmätöitä parhaani mukaan melkein koko amk-opiskeluni ajan. Ekana vuonna mulla oli tosi kiva luokka ja tehtiinkin monta ryhmätyötä, jotka sujuivat ihan hyvin. Silloin luokkani oli mukava ja ikäjakauma oli laaja. Sulauduin porukkaan helposti. 

Jäin opiskeluiden välissä ekan vuoden jälkeen äitiyslomalle ja kun palasin kouluun, oli suurin osa oman luokkani opiskelijoista jo melkein valmistuneet. Uuden luokkani kanssa en tuntenut kuuluvani porukkaan enkä tehnytkään oikein ryhmätöitä. Kunnes oli pakko. 

Viime keväänä tein ryhmätyön kolmen muun opiskelijan kanssa. Aika alussa yksi opiskelija jättäytyi ryhmätyöstä pois ja meitä jäi kolme. Meillä oli hieman kommunikaatio-ongelmaa, kun yksi opiskelijoista teki ryhmätyötä todella paljon itse kertomatta siitä meille ja sitten saimme jälkikäteen tästä syyt niskoillemme. En itse oikein missään vaiheessa ollut oikein kartalla mitä minun edes pitäisi tehdä. Saimme työn kuitenkin kunnialla tehtyä lopulta ja loppuvaiheessa työskentelykin onnistui ihan sujuvasti. 

No, tuli kesä ja kesäkurssi, jolla tietenkin oli pakollista tehdä ryhmätyötä. Tässä ryhmätyössä oli niin, että meidän piti joka ikinen viikko tavata etänä ja tehdä raportti. Tietenkin jouduin sellaiseen ryhmään, jossa oli lisäkseni vietnamilainen tyttö, joka ei osannut suomea ja suomalainen nainen, joka ei osannut englantia. Minä sitten toimin joka viikko sekä tulkkina että kirjurina. Sain lopulta paremman arvosanan kuin muut, koska olin tehnyt suurimman osan työstä itse. 

Nyt syksyllä minulla on 3 ryhmätyötä vaikka olen yrittänyt vältellä niitä kuin ruttoa! Ensimmäisessä kurssissa meitä on kuuden oppilaan ryhmä, joka  ei toimi yhdessä, ei sitten ollenkaan. Muut opiskelijat ovat minua huomattavasti nuorempia ja vaikka he ehkä ovatkin muuten hyviä koulussa, on tämän ryhmätyön tekeminen mennyt enemmänkin pelleilyksi. Minulle myös työnnettiin osio, josta en ymmärrä yhtään mitään ja vaikka olen sen moneen kertaan sanonut ääneen, ei minua kuunnella. Tärkeintä siis minulle tällä kurssilla on päästä edes kurssi läpi. 

Toisella kurssilla minulla on ihan mukava kolmen hengen ryhmä, mutta emme oikein osaa ilmeisesti työskennellä yhdessä, kun yhteistyö ei meinaa sujua. Ehkä se vielä siitä helpottuu. 

Kolmannella kurssilla olen kahden hengen ryhmässä toisen opiskelijan kanssa, josta en ole kuullut kahteen kuukauteen mitään ja palautus raportissa on ensi viikolla. Ilmeisesti hän odottaa minun tekevän kaiken työn yksin. Meinaan kyllä suoraan sanoa opettajille tehneeni kaiken työn ja ottaa myös siitä kunnian. 

Onneksi minulla on ammattikorkeakoulun viimeinen vuosi menossa, koska tuntuu että kanssaopiskelijat vain nuorenevat ja nuorenevat joka vuosi enkä enää tunne tuota omaksi paikakseni. Haluaisin mieluummin jo töihin. 

Nyt pitää vaan päästä kunnialla läpi nämä viimeiset viikot tänä syksynä ja syksyn kaikki kurssit, että pääsen keskittymään kevään viimeisiin kursseihin ja opinnäytetyöhön.