Hae
Colour Outside the Lines

Kuinka onnistuimme vieroittamaan taaperon tutista?

Kävimme keskustelua jo raskausaikana Janin kanssa tutin käyttöönotosta tulevalle vauvalle. Jani oli sitä mieltä, ettemme syötä vauvalle tuttia, koska Beakaan ei koskaan syönyt tuttia. Muistin kuitenkin Melissan vauva-ajan ja imun tarpeen, joka vauvalla oli, joten ostin muutaman tutin varmuuden vuoksi. 
Vauvamme olikin huomattavasti odotettua pienempi ja ostamani tutit olivat ihan liian suuria. Vivialta otettiin sairaalassa useamman kerran päivässä verikokeita ja jo ensimmäisellä kerralla hoitaja ehdotti, että tutti saattaisi tuoda turvaa inhottavaan tilanteeseen. Jani kävikin ostamassa tutteja pienemmässä koossa. 
Tuosta lähtien vauva söi tuttia. Se helpotti nukahtamista ja rauhoittumista. Yöt olivat muutenkin katkonaisia ja vaikeita, joten tutti mahdollisti meidän nukkumista edes vähän lisää. 
Tässä kuvassa on käytössä pienin kaupasta saatava tutti, joka oli Vivialle vielä parin kuukauden ikäisenä hieman iso.
Tässä kuvassa on käytössä pienin kaupasta saatava tutti, joka oli Vivialle vielä parin kuukauden ikäisenä hieman iso.
Viime aikoina tutti oli kuitenkin enemmänkin vain lelu, jota oli kiva pureskella. Meiltä myös katosi tutteja päivän aikana useampia ja nukkumaan mennessä niitä etsittiin milloin mistäkin.
Yhtenä iltana ei yhtään tuttia enää löytynytkään. Silloin menimme nukkumaan ilman tuttia – ja taapero nukkuikin paremmin kuin aiemmin tutin kanssa. 
Meillä tutista vieroituttiin siis vähän vahingossa. Kertaakaan ei taapero ole tutin perään itkenyt. Pelkäsin tutista vieroittamista itse, koska muistan Melissan huutaneen tutin perään kolme yötä ja muistan antaneeni periksi jo yhden kerran kesken kaiken ennen kuin tutista oikeasti luovuttiin. 
Tämä siis meni huomattavasti helpommin kuin odotin. Ehkä taapero olisi ollut valmis luopumaan tutista jo aiemminkin. 

 

Kuinka teillä on luovuttu tutista?

Taaperon tämön hetken lempiasu

Viviaa on alkanut kiinnostaa tosi paljon päällä olevat vaatteet ja hän leikkiikin Bean kanssa usein roolivaatteilla. Olenkin alkanut katsella kaupoissa taaperoa ehkä enemmän miellyttäviä vaatteita ja miettiä niiden yksityiskohtia enemmän. 
Edelleenkään en mielelläni meille osta esimerkiksi Hello Kitty-vaatteita, koska Melissalla oli pienenä Hello Kitty-kausi ja sain aikamoisen yliannostuksen siitä. Melissalla oli lakanat, pyyhkeet ja lelut sekä vaatteet täynnä tuota kuuluisaa kissaa.
Löysinkin Ruotsissa ollessamme Zarasta ihania lastenvaatteita. Harmittaa, ettei Kuopiossa tai lähimaillakaan ole Zaraa, koska siellä on eniten minua miellyttäviä lastenvaatteita. Olenkin yleensä ostanut niitä paljon käytettynä Vivialle. 
Vivia rakastui tuohon Zaran jätskipaitaan ja Mikki Hiiri-shortseihin samantien kun näki ne ja haluaakin ne päälleen aina ne nähdessään. Jäätelöpallot ovat ilmeisesti niin aidon näköiset, että niitä pitää ihan välillä maistellakin.
Löysin kirppikseltä ihanan rusettilippiksen, joka tosin taitaa jäädä aika nopeasti pieneksi. Lippis on luultavasti viime vuoden mallistoa, joten vinkkejä otetaan vastaan mistä löydän vastaavan isommassa koossa! 
Kirppikseltä löytyivät myös kuvissa olevat Crocsin sandaalit. Ne on ihan huiput! Sivussa on tarrakiinnitys, joka helpottaa kenkien pukemista huomattavasti – ja edesauttaa taaperoa riisumaan kengät esimerkiksi autossa. Prismassa oli vielä meidän onneksemme alennuksessa seuraava koko näistä sandaaleista eri värisenä eli loppukesäksikin on kengät, jos nuo jäävät pieneksi. 
T-paita ja shortsit: Zara
Lippalakki: H&M
Kengät: Crocs

 

Onko teidän taaperoilla lempiasuja?