Unelmoin kodinhoitohuoneesta, jossa kaikki toimii
0
Unelmoin kodinhoitohuoneesta, jossa kaikki toimii. Ai miksikö?
Meillä pyykkihuolto tehdään kylpyhuoneessa, jossa on pyykkikone ja kuivausrumpu.
Vaatteet, jotka eivät kestä kuivausrumpua, kuivataan seinätelineessä tai laitetaan roikkumaan hengarissa makuuhuoneen vaatekaappien ovenkahvoihin. Puhtaat pyykit lajittelen sohvalla ja siihen kerääntyykin välillä iso kasa pyykkiä, jos en kerkeä niitä lajittelemaan. Viikatut vaatteet pyrin viemään samantien kaappiin, mutta välillä ne jäävät sohvalle odottamaan kaappiin vientiä. Esimerkiksi silloin, kun lapset ovat jo nukkumassa ja viikkaan heidän vaatteitaan.
Olenkin alkanut haaveilemaan toimivasta kodinhoitohuoneesta. Miten nautinnollista pyykin peseminen, kuivaaminen ja lajitteleminen olisikaan, jos olisi pelkästään siihen tarkoitettu tila?
Kuva: Unsplash
Tila, jossa olisi oven takana piilossa erilliset pyykkikorit valkoiselle ja kirjopyykille, mielellään myös mustalle.
Tila, jossa kuivausrumpua kaihtavat pyykit saisi laittaa kuivumaan hengariin tai seinältä leviävälle kuivaustelineelle, jonka saisi sitten pois tieltä tarvittaessa. Tai jossa voisi olla vaikka kuivauskaappi näille pyykeille.
Tila, jossa pyykkien lajittelun voisi hoitaa tason ääressä ja jokaiselle olisi tilassa oma kori puhtaille vaatteille, josta kaikki saisivat viedä ne paikalleen.
Tila, jossa myös silityslaudalle olisi oma paikka ja jossa silitys sujuisi mukavasti.
Eniten kuitenkin toivoisin tilaa, jossa pyykinpesu olisi helppoa, käytännöllistä ja nautinnollista.
Siihen asti katson pyykkikasoja kylpyhuoneessa ja silityslautaa makuuhuoneen oven takana.
Onko sinulla jo unelmiesi kodinhoitohuone?
LUE MYÖS:
TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA
Särkänniemessä viihtyy kaiken ikäiset huvittelijat
*Kaupallinen yhteistyö Särkänniemen kanssa.
”Tämä on kesän ääni.”
Näin sanoi serkkuni Jenni, kun kävelimme mäkeä Näsinneulalta alas kohti Särkänniemen huvilaitteita ja ohitimme tukkijoen. Tukkien noustessa ylös ennen viimeistä pudotusta laitteesta kuuluu klonk, klonk, klonk, klonk. Jokainen joskus Särkänniemessä käynyt tietää tuon tarkoittamani äänen.
Kun olimme Jennin kanssa lapsia, kuului käynti Särkänniemessä meidän jokaiseen kesään. Pienempänä vanhemmat kiersivät kanssamme, vähän isompana meidät vietiin aamulla portille ja haettiin samasta kohdasta illalla. En muista, että lapsuudessa olisi koskaan sattunut sateinen ilma huvipuistopäivälle eikä näin käynyt vieläkään. Oikeastaan ilma oli juuri päinvastainen.
Satuimme puistoon varmaan yhtenä kesän kuumimmista päivistä. Ilma oli oikeasti tuskaisen kuuma. Onneksi olimme varautuneet pillimehuilla ja vesipulloilla. Omia vesipulloja sai myös täyttää ilmaiseksi kaikissa Särkänniemen kioskeissa, ettei nestehukka vain yllättäisi.
Minusta on ihanaa, että osa vanhoista laitteista on säilytetty vaikka uusia on tullut huimasti lisää. Joku pariskunta kaipasi vanhaa lemmenjokea, joka oli kuitenkin poistettu uuden Hypen tieltä. Itsekin muistan sen olleen yksi lempilaitteistani kaikkien niiden hurjien vuoristoratojen rinnalla, kun kaipasi jotain rauhallista.
Possujunaan Vivia oli vielä hieman pieni, koska hän ei osaa istua laitteessa yksin vaan kaipaa jonkun viereensä ja Bea taas oli tuohon nostalgiseen laitteeseen liian suuri. Beaa ihmetytti puhuva puu, jonka muistan omasta lapsuudestanikin.
Yksi molempien lempilaitteista oli ehdottomasti nostalginen karuselli. Siinä Viviakin viihtyi hyvin laitteen pyörimisen ajan. Tosin Vivia ei jaksanut istua hevosen selässä yksin koko aikaa. Plussaa penkistä. joka laitteessa oli sisäreunalla ja jolla pystyimme ihmettelemään pyörimistä yhdessä.Bea olisi voinut pyöriä tuossa karusellissa vaikka koko päivän vaikka yleensä hän haluaisi jo hurjempiin laitteisiin. Ehkä tuo laitteen kaunis ulkonäkö viehätti häntä niin paljon.
Muistan, kun kävimme jokunen vuosi sitten Särkänniemessä Melissan ollessa pienempi ja minua ärsytti suunnattomasti, koska sinne oli tullut Angry Birds-alue. Silloin oli Angry Birdsin kulta-aika menossa ja joka paikkaan tuli nopealla syötöllä Angry Birdsiä.Nyt kuitenkin osasin ihan erilailla arvostaa tuota Angry Birds-aluetta. Pääsimme leikkimään Viviankin kanssa, joka ei suurimpaan osaan laitteista vielä päässyt. Leikkipaikalla oli myös laite, josta tuli vesihöyryä ja se oli todella tervetullutta hellepäivänä.Alueella oli myös yksi Angry Birds-laite, jossa kävimme Vivian kanssa ainakin kolmesti. Hän huusi joka kerta monta kertaa ”huiiiiiii” laitteen liikkuessa ja aina laitteesta poistuessamme, hän olisi halunnut siihen uudelleen.Pelasimme myös muutaman kojun pelejä, jotka olivat ihan hauskoja. Ehkä vähän rahan tuhlausta, mutta lapsille niistä jäi kiva mieli.
Bealla oli kaverina pikkuserkku L, jonka kanssa oli hyvä juosta laitteesta toiseen. Ihan kaikkiin emme me aikuiset ja Vivia päässeet mukaan, joten he kävivät kahdestaan niissä.Helle kyllä helli meitä ja muuten emme ehkä olisi ihan niin pitkään puistossa viihtyneetkään. Onneksi iltaa kohden ilma hieman viileni ja minäkin aloin jo olostani nauttia enemmän. Jotenkin kävi kunnonkin päälle tuo kova helle.
Välillä kävimme tankkaamassa popcorneja ja vettä. Kävimme lounaalla myös uudessa Riemu-ravintolassa, joka oli tunnelmaltaan kiva ja kodikas. Ravintolassa oli hieman huono ilmastointi, mutta tämän kesän helteillä sama ongelma oli vähän joka paikassa ja aina oli hiki. Ravintolassa oli buffet-ruoka, josta jokainen sai valita mieleistään. Kaikki meistä saivat mahansa täyteen. Hieman tosin olisimme kaivanneet pienemmille lapsille sopivaa ruokaa, koska kaikki oli aika mausteista.Niin ja se klonk, klonk, klonk, klonk. Lapset kävivät Tukkijoessa kolmesti tai neljästi ja kerrankin ei yhtään haitannut vaikka vaatteet kastuivat, koska ne kuivuivat viidessä minuutissa. Vivia nukkui päiväunet rattaissa ja vaihtelimme Jennin kanssa vuoroa muiden lasten kanssa laitteissa käymisessä.
Olemme käyneet aika monessa Suomen huvipuistossa ja Särkänniemi pitää edelleen paikkansa meidän kaikkien lempihuvipuistona. Puisto on iso ja siellä on kaiken ikäisille jotain. Lapsuuden kesien muistoissa on tietenkin myös Delfinaario, jota ei enää ole, mutta ei meillä olisi kyllä sille aikaakaan tällä reissulla riittänyt vaikka olimme puistossa avauksesta sulkemiseen.Päivä kului kuin siivillä ja lapset olisivat halunneet seuraavana päivänä takaisin. Seuraavan päivän rannekkeen olisikin voinut lippuluukulta ostaa edullisesti, mutta meillä oli suuntana jo koti ja seuraavan päivän puistoilut jäivät välistä. Ensi kesänä sitten taas uudelleen!
Särkänniemen kesäkausi on jo ohi, mutta vielä ehtii huvittelemaan Särkänniemen Karmivaan karnevaaliin, joka on auki ti-la 16.-20.10.2018 klo:13-21.