Raya ja viimeinen lohikäärme
0
Disneylta ilmestyi maaliskussa pitkään odotettu animaatio Raya ja viimeinen lohikäärme (Raya and the Last Dragon).
Elokuvan oli tarkoitus tulla elokuvateatterilevitykseen jo maaliskuussa, mutta pandemian takia melkein kaikki teatterit on kiinni, joten elokuva siirrettiin Disney+ suoratoistoon. Se on siellä katsottavissa vain Premier Accessilla eli elokuvasta täytyy maksaa 21,99€ sen katsoakseen jo nyt. Maksun jälkeen elokuva jää katsottavaksi eikä enää lukkiudu.
Kaikille suoratoiston tilaajille elokuva tulee katsottavaksi luultavasti joskus heinäkuun alussa. Päivämäärää ei ole vielä julkistettu, mutta jos Raya tulee katsottavaksi samaa tahtia kuin viime vuoden Premier Access-elokuva Mulan, on elokuva katsottavissa ensin lisähintaan neljä kuukautta ja tulee sen jälkeen näkyviin kaikille suoratoiston tilaajille.
Elokuvan digiversio näytti olevan myynnissä muissakin palveluissa, ainakin Googlen Play-kaupassa hintaan 25,99€ ja Elisa Viihde Vuokraamossa hintaan 21,99€.
Kuva: Disney+
Me oltiin odotettu elokuvaa sen ekoista teaser trailereista asti ja haluttiinkin ostaa se, jotta voidaan katsoa se jo nyt. Olisimme joka tapauksessa menneet katsomaan elokuvan elokuvateatteriin koko perheellä, jos se olisi ollut mahdollista ja se olisi meiltä maksanut monta kymmentä euroa enemmän.
Ostimme viime kesänä Frozen 2-elokuvan digiversiona, koska halusimme nähdä sen kotona ennen dvd-julkaisua. Olimme kyllä käyneet katsomassa sen elokuvissa, mutta kuopus oli silloin vielä niin pieni, ettemme uskaltaneet häntä viedä elokuviin sitä katsomaan ja katsoimmekin digiversiota melkein päivittäin.
Luulenpa, että Raya ja viimeinen lohikäärme on myös sellainen elokuva, jonka pariin meidän lapset palaavat uudelleen ja uudelleen.
Kuva: Disney+
Kuva: Disney+
Raya ja viimeinen lohikäärme kertoo tarinan Kumandran maasta, joka on 500 vuotta sitten jakaantunut viiteen osaan. Maiden historiaan kuuluu tarina pahoista hengistä, Druuneista, jotka kivettivät ihmiset ja yrittivät vallata maailman. Heitä vastaan taistelivat lohikäärmeet, jotka kuitenkin taistelun lomassa myös kivettyivät. Viimeisen lohikäärmeen sielu pelasti Kumandran ja kivettyneet ihmiset palasivat ennalleen. Lohikäärmeet eivät kuitenkaan palanneet.
Viimeisen lohikäärmeen, Sisun, sielua vartioidaan Sydämessä, joka on yksi entisen Kumandran osista. Muut osat eli Häntä, Ranka, Hammas ja Kynsi ovat Sydämen vihollisia. Rayan isä, joka hallitsee Sydäntä, haaveilee, että maat voisivat taas yhdistyä Kumandraksi ja tehdä yhteistyötä ollakseen vahvempia. Maiden eripura saa Druunit kuitenkin palaamaan ja ihmiset alkavat taas kivettyä.
Tämä johdattaa Rayan matkalle etsimään viimeistä lohikäärmettä. Hän yrittää kukistaa Druunit ja palauttaa rauhan maiden välille. Seikkailuun liittyy mukaan uusia yllättäviä ystäviä ja yhdessä he kokevat uskomattoman seikkailun.
Kuva: Disney+
Kuva: Disney+
Disneyn animaatioelokuvissa on pitkään ollut paljon musiikkia ja varsinkin tarttuvia lauluja. Raya ja viimeinen lohikäärme käyttää musiikkia vain taustalla ja yllättävää kyllä, lauluja ei edes kaipaa. Elokuvan tarina ja kerronta toimii todella hyvin.
Elokuva sai minut herkistymään useammassa kohdassa. Se on taattua Disney-laatua niin toteutukseltaan kuin juoneltaankin. Animaatio on uskomattoman tarkasti tehtyä ja hieman harmittaa, ettei tätä elokuvaa päässyt kokemaan elokuvateatterissa missä se olisi ollut vielä vaikuttavampi kokemus.
Nauroimme välillä kaikki myös vedet silmissä elokuvalle.
Rayan henkilöhahmot ovat inhimillisiä ja heihin tunteisiinsa pystyy helposti samaistumaan. Meillä elokuvan jaksoi katsoa niin teinit kuin 4,5-vuotiaskin.
Kuva: Disney+
Kuva: Disney+
Raya ja viimeinen lohikäärme viihdytti meitä kaikkia ja voinkin siis suositella sitä lämpimästi ihan kaikille. Elokuvan ikärajaksi on Disney+ suoratoistopalvelussa asetettu 6+ ja mielestäni elokuva ei ollut meidän 4,5-vuotiaallekaan liian pelottava tai raju. Herkimpiä kovat äänet tietysti saattavat pelottaa.
Elokuva kestää 1t 52min eli on suhteellisen pitkä, mutta meidän pieninkin jaksoi (ihme kyllä) katsoa elokuvan alusta loppuun, koska oli niin haltioitunut siitä.
Oletko sinä jo nähnyt elokuvan raya ja viimeinen lohikäärme?
LUE MYÖS:
NÄIN KATSOT MARVEL-ELOKUVAT JA SARJAT TAPAHTUMAJÄRJESTYKSESSÄ
TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA
Kaipaan risteilymatkustamisen helppoutta
Mulla on ikävä matkustamista. Varsinkin Tukholman risteilyjä, joilla me käytiin aiemmin pari kertaa vuodessa. Ja varsinkin sitä risteilymatkustamisen helppoutta.
Kaipaan hytissä nukkumista, kun laiva keinuu vähäsen. Kaipaan hytistä näkyviä promenadin valoja, ilma-akrobatiaesityksiä ja sitä, kun ihmiset vaan rennosti kävelee tai istuu promenadin varrella.
Kaipaan tax free-shoppailua, laivan buffetia ja vilkkuvia jääpaloja.
Kaipaan myös sitä yhdessä vietettyä aikaa. Laivalta kun ei pääse minnekään niin siellä me ollaan perheenä enemmän yhdessä kuin kotona. Siellä lapset tulee toimeen keskenään ja kiukuttelut on minimissä. Kaipaan leikkipaikkaa ja sitä lasten riemua, kun he sukeltavat pallomereen. Kaipaan Harri Hylkeen vilkutuksia ja muumidiskoa.
Kaipaan myös hyvää ruokaa, alkoholittomia mustikkadrinkkejä ja paperisateenvarjoja. Kaipaan Spice Icen jäätelöannoksia, aamupalaa ja ikkunasta koko ajan lähemmäs lipuvaa Tukholmaa. Kaipaan niitä tutulta näyttäviä rantahuviloita, joissa ei olisi ikinä varaa asua.
Kaipaan laivan lasihissiä, hymyileviä vastaantulijoita ja Tukholman terminaalin loputonta kävelyputkea. Kaipaan metromatkoja, Tukholman keskustaa ja sitä tunnetta, että on päässyt niin rakkaaksi muodostuneeseen kaupunkiin. Kaipaan museoita, kahviloita ja Tukholman maisemia.
Kaipaan sitä tunnetta, että Tukholmasta ei haluaisi lähteä kotiin, mutta sen tekee mielellään, koska tietää palaavansa sinne taas pian. Sitä tunnetta kaipaan ehkä kaikista eniten. Sitä varmuutta, että pian taas tavataan, Tukholma.
Kaipaan laivan portaikossa edes takaisin kulkemista, käytävillä lasten perässä juoksemista ja yöpaidassa aamupalalle menemistä. Kaipaan sukkasillaan kulkemista.
Kaipaan kannella kasvoilla tuntuvaa tuulenvirettä ja meren tuoksua.
Kaipaan sitä kutkuttavaa jännitystä, jonka näen lapsissa ja tunnen vatsanpohjassa ennen laivaan astumista. Kaipaan tuttuja sävelmiä ja iltaesityksiä. Kaipaan hyttikortteja ja turistikarttoja.
Ja kaipaan sitä tunnetta, kun risteily on ohi ja vilkutetaan laivalle sanoen, että tullaan taas pian uudelleen. Ja sitä, että oikeasti mennään takaisin.
Kaikista eniten kaipaan sinivalkoisia laivoja, ystävällistä henkilökuntaa ja sitä tunnelmaa, jota ei muualta löydy.
Kaipaatko sinä risteilymatkustamisen helppoutta
tai ehkäpä jotain muuta risteilyillä?
LUE MYÖS:
UUDISTUNEEN SILJA SERENADEN A-HYTTI
SILJA LINEN LAIVAT TURUSTA TUKHOLMAAN
TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA