Keväinen Pariisi odottaa meitä
2
Me ollaan haaveiltu Janin kanssa kaupunkilomista Euroopassa viimeiset kahdeksan vuotta. Meidän oli tarkoitus lähteä Roomaan 2016, mutta jouduttiin perumaan tuo matka, kun meidän kuopus ilmoitti tulostaan. Ollaan käyty Tukholmassa ja Tallinnassa eli aika lähellä aiemmin, mutta nyt me lähdetään toukokuussa Pariisiin. En malta odottaa miten ihana keväinen Pariisi voikaan olla!
Jani ei ole koskaan käynyt Pariisissa, mutta mä oon kahdesti. Tosin molemmilla kerroilla me oltiin Pariisissa vaan päiväseltään muutama tunti, koska mun sukulaiset asui lähellä Pariisia ja siitä oli helppo käydä siellä junalla. Nyt me ollaan kuitenkin Pariisissa yötä ja keretään nauttia kaupungista kolme kokonaista päivää. Meidän hotelli on ihan lähellä Seineä ja Notre Damea eli ollaan ihan siinä Pariisin sydämessä ja saadaan kokea kaupunki jokaisena vuorokauden aikana.
Katsottiin Janin kanssa yhdessä Emily in Parisin kolmatta kautta (joo, ollaan katsottu kaikki kaudet yhdessä) ja siitä se inpiraatio lomakohteelle iski. Mehän siis ei käyty häämatkalla ulkomailla ollenkaan vaan vietettiin häämatka Lapissa, niin tämä on vähän kuin toinen häämatka.
Mitä me haluamme tehdä ja nähdä pariisissa
Meillä on monta juttua, joita meinataan tehdä Pariisissa, mutta osaa jutuista ehkä rajoittaa jos on todella huono sää. Toivottavasti sattuu hyvä sää meidän matkan ajaksi.
Eiffel-torni
Eiffel-torni on tottakai nähtävä läheltä. Ylös ei välttämättä mennä, koska luultavasti torniin on pitkä jono. Mä oon kerran käynyt huipulla, mutta mun mielestä kivemmat näkymät Pariisin yllä oli Montparnasse tornissa, josta näkyi myös Eiffel-torni. Siellä siis saatamme käydä. Tornin katolla on lasitettu terassi, josta näkyy kaikkiin ilmansuuntiin. Aikuiselta Eiffel-torniin nousu portaita toiseen kerrokseen maksaa noin 12€ ja hissillä ylös asti noin 28€. Liput pitää ostaa etukäteen tietylle päivälle ja kellonajalle. Montparnasse torniin nousu yhdeltä aikuiselta maksaa 18€.
Sacré-Cœur
Sacré-Cœurin eli suomeksi pyhän sydämen basilika sijaitsee korkealla kukkulalla ja sen takia sieltä on kivat näkymät. Ajateltiin kiivetä kukkulalle, jos sää sallii ja istahtaa portaille vaikka piknikille.
Riemukaari
Riemukaari on nähtävä, mutta tuskin kiivetään sen päälle. Se on ehkä ihan tarpeeksi vaikuttava maastakin käsin. Nousu Riemukaaren huipulle maksaa 13€ aikuiselta.
Museot
Päätettiin, että Pariisissa ei voi käydä näkemättä Mona Lisaa. Mä oon vieraillut siellä Mona Lisan luona melkein 11 vuotta sitten, mutta muuten Louvre on aikalailla kiertämättä. Ajateltiin, että pyhitetään Louvrelle monta tuntia ja kierretään sen verran kuin jaksetaan. Louvren sisäänpääsy maksaa 17€.
Ajateltiin myös piipahtaa tiede- ja tekniikkamuseossa nimeltä Arts et metiers. Sinne sisäänpääsy maksaa 12€.
ladurée
Minä rakastan macaronseja, Jani ei niinkään välitä niistä. Pariisissa haluan kuitenkin maistaa Laduréen ikonisia macaronseja. Onneksi heillä on myymälöitä ja kahviloita ympäri Pariisia, joten aika varmasti kävellään jossain vaiheessa sellaisen ohi.
risteily seinellä
Mietittiin, että risteily Seinellä olisi hauska tapa viettää iltapäivää tai iltaa, mutta tämä aktiviteetti on aika sääriippuvainen. Katsotaan käydäänkö tämmöisellä.
hyvä ruoka
Mun allergiat vähän rajoittaa minun syömisiä Ranskassa, kun en voi nauttia croissanteista, patongista tai edes sipulikeitosta. Onneksi Jani voi syödä mitä vain ja halutaankin nauttia Pariisissa hyvää ruokaa. Olen googlettanut paljon ravintoloiden ruokalistoja ja onneksi minullekin on paljon vaihtoehtoja. Odotan esimerkiksi ankkaa, koska olen vain kerran elämässäni syönyt ankkaa ja sekin oli Pariisissa.
Uskon, että keväinen Pariisi on yhtä kaunis kuin muistan sen olevan. Ei aiota ottaa stressiä, jos joku kohde jää käymättä vaan mennä vähän fiiliksen mukaan ja nauttia vaan olostamme.
Mikä on sun paras vinkki pariisiin?
TULETHAN SEURAAMAAN MUN ARKEA JA MATKOJA MYÖS INSTAGRAMIIN @SUSANNARIITAKANGAS
LUE MYÖS:
Äidin ja isin reissu Tallinnaan ilman lapsia – ensimmäinen päiväkatsaus
Jojo Moyesin Yömusiikkia
*Sisältää mainoslinkkejä
Jojo Moyesin Yömusiikkia kirja vei minut mukanaan saman tien, kun aloitin lukemaan sitä ja tarina piti minut hyppysissään koko matkan.
Mä rakastan lukea kirjoja, mutta lukemiseen tulee usein pitkiä taukoja, jos mulla ei oo aikaa lukemiselle kunnolla. Haluan nimittäin aina lukea kirjan melkeinpä yhdeltä istumalta. Usein myös teen niin.
Jojo Moyesin Yömusiikkia kertoo pienestä Little Bartonin kylästä ja sen asukkaista. Tykkäsin kirjassa erityisesti siitä, että kirjan tapahtumia seurattiin todella monen henkilöhahmon näkökulmasta ja tämä toi kirjaan erilaista syvyyttä ja vivahteita kuin perinteinen yhden näkökulman kerronta.
Kirja alkaa kertomalla Laura McCarthysta, joka on jo vuosia pitänyt huolta naapurissa asuvasta vanhasta Pottisworthin miehestä. Mies on inhottava ja kohtelee Lauraa kuin roskaa. Laura kuitenkin on elätellyt toiveita, että mies jättäisi upealla järvenrantatontilla olevan Espanjalaistalonsa hänelle ja hänen miehelleen kuoltuaan. Kun Pottisworthin mies kuolee, talo meneekin hänen kaukaiselle sukulaiselleen Isabelille ja Isabel muuttaa taloon kahden lapsensa kanssa.
Talo on todella huonossa kunnossa eikä Isabel osaa tehdä sille mitään. Niinpä hän palkkaa taloa korjaamaan Lauran miehen Mattin. Matt on katkera, ettei talo ole heidän vaan Isabelin ja tekee remonttia mielessään vaan oma tulevaisuutensa talossa.
Oon lukenut Jojo Moyesilta useamman kirjan, joten tiesin suunnilleen millaista kirjaa odottaa. Moyesin kirjoissa on aina joku isompi käännekohta ja tässäkin se tuli.
Tästä eteenpäin on juonipaljastuksia. Jos et halua tietää mitä kirjassa tapahtuu, rullaa alaspäin seuraavaan punaiseen tekstiin!
Vihasin Matt McCarthya alusta asti. Heti toisessa luvussa selvisi, että hän pettää vaimoaan kylässä ja jopa hänen oma 16-vuotias poikansa tietää tästä. Vaimo ei kuitenkaan tiennyt mitään. Laura oli hellyydenkipeä ja kaipasi miestään koko kirjan ajan eikä ymmärtänyt mitä teki väärin, mutta mies oli pettänyt häntä jo monesti aiemmin. Mies ei omannut minkäänlaista moraalia vaan jatkoi Lauran pettämistä ja asioista valehtelua koko kirjan ajan.
Olin onnellinen, kun Laura löysi uuden miehen, joka kohteli häntä hyvin, mutta petyin tosi pahasti, kun kirjan lopussa Laura palasikin miehensä luokse. Kai näin välillä tapahtuu oikeastikin, mutta Matt muuttui koko ajan vaan inhottavammaksi ja silti Laura kerta toisensa jälkeen antoi tälle anteeksi ja uskoi kaikki valheet mitä tämä kertoi. Yhdessä kohtaa kirjaa Mattin kuvaillaan osaavan valehdella mustan valkoiseksi niiin, että vastapuoli ei mitenkään epäile asiaa.
Ja tämä sai mun veren kiehumaan. Matt tulee kirjan edetessä yhä hullummaksi ja haluaa vain Espanjalaistalon itselleen. Yhdessä vaiheessa hän selvästi raiskaa naisen, jonka kanssa on pettänyt vaimoaan. Tästä ei kuitenkaan tule mitään muuta seuraamuksia kuin se, ettei nainen halua olla häneen yhteydessä. Kirjan loppupuolella Matt yrittää lähennellä 16-vuotiasta tyttöä eikä tästäkään tule mitään seuraamuksia. Matt runnoo taloa tekemättä oikeasti mitään oikeaa remonttia ja talo lysähtää, siis kirjaimellisesti romahtaa, melkein tappaen yhden hänen työmiehistään. Hänet saatetaan pois poliisisaattueessa, mutta siltikään häntä vastaan ei nosteta syytteitä. Hänellä on vaan hermoromahdus ja vaimo haluaa pitää hänestä huolta tämän koettelemuksen keskellä.
Mua raivostutti tuo pettäminen melkein niin paljon, että lopetin lukemisen. Välillä jouduin vetämään kirjan välissä hetken happea ennen kuin pystyin jatkamaan.
Onneksi kirjassa oli myös paljon ihania hahmoja. Esimerkiksi Byron, yksi Mattin apulaisista, on ihanan symppis henkilöhahmo. Arvasin heti Isabelin ja Byronin ensikohtaamisesta, että heistä tulee vielä pari ja toivoin sitä koko kirjan ajan.
Juonipaljastukset päättyy tähän!
Kirja on upeasti kirjoitettu ja henkilöhahmoille toivoo pelkästään hyvää. Paitsi yhdelle. Jos kaipaat lukemista 421 sivun verran, suosittelen kyllä tätä kirjaa.
Kirja äänikirjapalveluissa: *BOOKBEAT | *NEXTORY | *STORYTEL | *PODIMO
Ootko sä lukenut Jojo Moyesin kirjoja?
TULETHAN SEURAAMAAN MINUA JA MUN LUKEMISIA MYÖS INSTAGRAMIN PUOLELLA @SUSANNARIITAKANGAS
LUE MYÖS: