Oon melkein 40, mutta lähestyvä keski-ikä ei hirvitä mua
0
*Sisältää mainoslinkkejä
Mä täytän parin kuukauden päästä 40 vuotta ja aiemminkin ajattelin, että potisin jonkin sortin kriisiä ennen tätä ”isoa” syntymäpäivää. Nyt oon melkein 40, mutta lähestyvä keski-ikä ei enää hirvitä mua.
Muistan, kun lapsena ja teininä 40-vuotiaat tuntui ihan hirvittävän vanhoilta ja nyt minusta tuntuu, että elämä on vasta alkamassa.
Lähestyvä keski-ikä ei hirvitä -mutta miksi?
Mulla oli muutama vuosi sitten kohdunkaulan syöpä ja sen koettelemuksen aikana luulin kuolevani. Olin ihan varma, etten edes näe koko 40-vuotispäivääni, saatikka sitten juhli sitä. Tuo opetti minulle, että jokainen päivä on lahja enkä jaksa enää stressata siitä minkä ikäinen olen. Sisimmässämmehän me ollaan just sen ikäisiä minkä ikäisiksi itse itsemme tunnetaan (mun mies kuvittelee olevansa edelleen 25-vuotias).
Mä kuitenkin yritän nyt pitää huolta itsestäni ja kehostani paremmin, koska mitä vanhemmaksi tulen, sitä tärkeämmältä se alkaa tuntua. Haluan jaksaa vielä 80-vuotiaanakin kävellä ulkona ja temmeltää lastenlasten kanssa.
Mulla alkaa näkyä jo ikääntymisen merkit juonteina, ohenevina hiuksina ja koko ajan huonontuvina yöunina. Ennen olisin ehkä stressannut juonteista, mutta nykyään mä vaan ajattelen, että ne on osa elämää.
Haluaisin paksummat ja vahvemmat hiukset, mutta en oo keksinyt millä niitä saisin vahvistettua. Oon kärsinyt koko elämäni ohuista ja hennoista hiuksista, mutta mitä vanhemmaksi tulen, sitä hennommat hiukset on. En kuitenkaan jaksa stressata asiaa, koska tiedän stressin vaikuttavan negatiivisesti myös hiuksiin.
Ootko sä potenut ikäkriisiä?
TULETHAN SEURAAMAAN MUA MYÖS INSTAGRAMISSA, TIKTOKISSA JA YOUTUBESSA.
LUE MYÖS: