Meillä oli tänä vuonna 2-vuotiaalla Mikki Hiiri-synttäritjuhlat ja ne oli hänen mielestään huiput!

Meidän 2-vuotias on ihan hurjan iso Mikki Hiiri-fani. Hän haluaa aina katsoa televisiosta Mikki Hiiren kerhotaloa tai Mikin ralliryhmää. Olemme myös monet kerrat katsoneet yhdessä videoita Disneylandista ja aina häntä ihastuttaa se ihanan iso Mikki Hiiri, jota ihmiset pääsevät videoissa halailemaan.

Niinpä oli helppo päättää tämän vuoden synttäriteema. Meidän synttäreillä on aina jokin teema, koska teemasynttärit on parhaita! Mikki Hiiren kerhotalossa on aina apua tuova Touhotin, jonka Jani askartelikin baaritiskimme päälle roikkumaan. Se on tehty kartongista ja ripustettu kattoon siimalla. Vivia oli aivan innoissaan nähdessään Touhottimen ja hahmo roikkuu edelleen, viikko juhlien jälkeen, baaritiskimme päällä. Vivia huuteleekin sille vähän väliä ”TUUEEAAA” eli hänen kielellään Touhotin!

Mikki Hiiri-synttärijuhlat olikin lapsen mielestä kunnon hitti, koska hän oli ihan täpinöissään koko ajan.

 

Meillä oli Mikki Hiiri-synttärijuhlat Vivian oikeana syntymäpäivänä. Paikalla oli sukulaisia ja ystäviä. Veljeni eivät päässeet tällä kertaa paikalle, mutta ehkä juhlimme heidän kanssaan myöhemmin.

Vivia oli innoissaan, kun paikalla oli kerrankin niin paljon tärkeitä ihmisiä yhdellä kertaa. Hän rakasti repiä lahjoja auki ja kiljahteli innoissaan kaikki lahjat nähdessään. Millainenhan riemu taaperon kasvoilla on jouluna?

Vivian joka juhlissa on ollut Kakkutaiteen macaronseja ja tällä kertaa Nanna oli kyllä ylittänyt itsensä. Mikki-macaronsit oli ihan älyttömän hienon näköisiä ja ihanan makuisia, kuten aina.

Syötävää oli paljon ja söimmekin yli jääneitä herkkuja pitkin seuraavaa viikkoa. Onneksi seuraaviin synttäreihin on aika pitkä aika!

Meidän 2-vuotias ihana energiapakkaus rakasti synttäriteemaansa ja juhliaan. Joka kerta ovikellon soidessa piti tarkistaa, että Minni-korvat olivat paikallaan ja sitten juosta avaamaan ovea.

Oli kyllä mukavat juhlat ja oli ihanaa, kun saimme Janin äidin avuksi jo edellisenä iltana. Ei ole muuten pitkään aikaan ollut yhtä siistiä kuin hänen vierailunsa jälkeen. Kenetköhän saisin pesemään keväällä ikkunat?

Vivian täyttäessä yksi vuotta pidimme hänelle synttärijuhlat Star Wars-teemalla. Rakastan teemajuhlia ja askartelenkin koristeita aina monta viikkoa etukäteen. Vivian kolmas nimi on Amidala, joka tulee Star Warsista, joten teema oli helppo päättää.

Kodissamme on olohuoneen ja keittiön välissä baaritiski, joka on käyttöön liian korkea, mutta juhlissa se on kiva, kun sen päälle saa koristeita ja pöytätasolle saa tarjolle juhlaruokia. Arkena se vaan kerää romua. Meillä on ollutkin joka juhlissa jonkinlainen koristenauha baaritiskin päällä roikkumassa ja Star Wars-juhliin askartelin nauhan, jossa oli näkyvillä Vivian kolmas nimi.

Vivia ei vielä viime vuonna synttäreistä kovinkaan ymmärtänyt ja juhlat oli enemmänkin meille sekä vieraille. Oli mukavaa, kun sukulaiset olivat kerrankin koolla ja viime vuonna meille pääsikin paljon vieraita. Tänä vuonna vierasluku on huomattavasti pienempi, mutta juhlat ovat varmasti silti hyvin ikimuistoiset.

Teema näkyi meillä koristeissa, serveteissä ja tarjottavissa. Meillä oli tarjolla täytekakkua, juustokakkua, pizzarullia, teemaväreihin sopivia macaronseja ja minimuffinseja. Myös juomat olivat teemavärisiä ja tarjoilimmekin vieraille sekä Yodan väristä limpparia että mehua.

Pienemmille vieraille oli myös kurkkutikkuja ja maissinaksuja.

Teimme kaikki muut tarjottavat itse, mutta täytekakku ja macaronsit olivat Kakkutaiteen Nannan käsialaa. Kakku oli aivan älyttömän hyvää ja siitä riitti todella hyvin kaikille. Ainut ongelma kakussa oli, että meidän huonelämpötila oli niin korkea, että kakun päällä olevat koristeet sulivat todella nopeasti ja kaatuilivat. Onneksi kerkesin kuitenkin saada muutaman kuvan ennen sitä.

Nannan tekemät macaronsit maistuvat yhtä hyvältä kuin Pariisissa maistamani ja niitä on ollut meillä Vivian kaikissa juhlissa ristiäisistä alkaen. Aina ne on tilattu juhlien teemaan sopivissa väreissä. Tämä on kiva perinne, jota varmasti jatkamme monta vuotta.

Onpas muuten outoa katsella tuota omaa ruskeaa tukkaa. Tulee melkein ikävä tuota omaa, luonnollista väriä. Ja Vivia on niin pieni näissä kuvissa, että en kestä. Kohta meillä on jo 2-vuotias taapero.

Tänä vuonna on ihan eri teema ja lupaan kirjoittaa tämän vuoden juhlista tämän vuoden puolella enkä pitkittää kirjoittamista ihan näin kauan.