Joulukuu on täällä!
1Vihdoinkin saan oikein luvan kanssa tehdä kaikkia joulujuttuja. Ei sillä, että aiemminkaan minulta olisi niitä kukaan oikeasti kieltänyt, mutta jotenkin tuntuu, ettei ole sosiaalisesti hyväksyttävää kuunnella joululauluja, koristella kuusta tai leipoa pipareita jo lokakuussa.
Koska silloinhan minä niiden tekemisen aloitan. Ensimmäiset joululahjat ostan yleensä jo kesäkuussa alennusmyynneistä ja sitten jemmailen niitä kaapeissa loppuvuoden, kunnes tulee aika, jolloin niitä voi alkaa paketoida.
 |
| Vietämme joulun aina minun vanhempieni luona. Tässä äidin joulukoristeita muutaman vuoden takaa. |
Myönnän olevani jouluhöperö isolla J:llä. En edes tiedä mikä minua siinä joulussa niin kiehtoo.
Rakastan lunta ja talvea, mutta joulun aika on jotenkin niin taianomaista. Rakastan kaikkia joulun tuoksuja, glögiä, pipareita, riisipuuroa, jouluruokaa. Tunnelmavaloja ja kynttilöitä. Lahjojen ostamista, paketoimista ja antamista. Lasten riemua Joulupukin tullessa kylään ja heidän avatessaan paketteja. Yhdessäoloa ja rentoa tunnelmaa. Joululauluja ja -elokuvia.
Olen myös se hullu, joka voisi pukeutua joulukuun joka ikinen päivä erilaiseen ugly sweateriin eli rumaan villapaitaan. Aika monta sellaista vaatekaapistani jo löytyykin ja tulen varmasti tänäkin vuonna ostamaan muutaman lisää.
Olen monesti miettinyt, että voisin hyvin mennä töihin Rovaniemellä sijaitsevaan Joulupukin pääpostiin, koska siellä saisin viettää joulua koko vuoden enkä varmasti kyllästyisi.
 |
| Olemme olleet Janin kanssa tänä vuonna kolme vuotta kihloissa. Jani kosi minua kaksi päivää ennen jouluaattoa ja jouluna olikin hymy aika herkässä. |
Tämän takia olenkin tänä vuonna päättänyt kirjoittaa joulukuun joka päivä tänne blogin puolelle jotain jouluista. Jaan suosikkireseptejämme, esittelen Janin edellisvuosien pipariluomuksia, kirjoittelen meidän joulupuuhista ja jaan varmastikin muutaman lahjavinkin.
Olen myös mukana Kaksplussan verkostoblogien joulukalenterissa, jonka aloitti tänään Yhtä kuin-blogi. Käy kurkkaamassa sieltä vinkit joulutunnelman kotiin tuomiseen!
Onko kukaan muu hurahtanut jouluun?
Kurkistus yhteen Vivian joulupaketeista
*Kaupallinen yhteistyö Amon kanssa.
Baby Born tuli ensimmäistä kertaa myyntiin vuonna 1993. Olin 7-vuotias ja en halunnut mitään niin kovasti kuin tuota uutta vauvanukkea, jota pystyi syöttämään ja joka osasi pissata ja kakata. Se oli joulutoivelistallani enkä minä saanut sitä. En jouluna, en synttärinä enkä seuraavanakaan jouluna.
Muistan olleeni kamalan katkera luokkakaverilleni, jolla nukke oli, koska olisin halunnut sellaisen itsekin. Kohta 7-vuotiaan tytön äitinä ymmärrän hyvin miksi en sitä nukkea silloin saanut. Olisin leikkinyt sillä vain hetken, jonka jälkeen nukkeleikit eivät olisi minua enää kiinnostaneet. Olihan se ilmestyessään varmaan aika kalliskin.
Melissan ollessa pieni, ostimme hänelle Baby Born-nuken. Tummaihoisen tyttönuken , jonka Melissa itse valitsi ja josta hän itse maksoi osan. Leikimme sillä yhdessä ja elin uudelleen lapsuuttani Melissan kautta. Meillä oli kivoja hetkiä hoitaessamme vauvaa, jonka nimi oli Emilia.
Melissan kasvaessa ohi nukkeleikeistä, jäi Emilia-vauva Bean hoidettavaksi. Bea ei koskaan ihan niin paljon innostunut nukkeleikeistä kuin Melissa aikoinaan, mutta kyllä Beakin nukkeja hoiti. Hän sai viime jouluna äitinsä luona joulua viettäessään lahjaksi oman Baby Bornin, joka unohtui aika äkkiä joulun jälkeen kaappiin. Hän oli ehkä jo kasvanut vähän yli tuosta nukkevaiheesta. Siltikään hän ei oikein antaisi Vivian leikkiä nukeillaan, koska ne ovat hänen.
Vivia on hoivannut Bean nukkeja jo jonkin aikaa. Tai ainakin yrittänyt, koska usein leikit keskeytyy siihen, ettei Bea annakaan niillä leikkiä. Siksi tämä Amolta saatu uusi Baby Born Soft Touch-nukke tuli meille juuri oikeaan aikaan. Olimme jo suunnitelleet ostavamme Vivialle joululahjaksi nuken rattaat, koska ne ovat päiväkodissa lempilelu ja hän tykkää niistä todella paljon. Vauvanukke ja nuken rattaat pääsevätkin nyt Joulupukin säkkiin yhdessä. Voi sitä riemun määrää mikä pienessä lapsessa voi ollakaan jouluna, kun hän pääsee avaamaan nuo paketit.
Uutta Baby Born soft touch-nukessa on, että nuken vartalosta on tehty pehmeämpi ja helposti liikuteltavampi, joten se tuntuu enemmän oikealta vauvalta kuin ennen. Itkutoiminto on uudessa nukessa helpompi aktivoida ja pottatoiminnot aktivoivaa napanappia on paranneltu. Nukkea voi myös kylvettää. Nukkea saa kolmea erilaista: tyttönukkea sinisillä tai ruskeilla silmillä sekä poikanukke. Meidän pakettiin päätyi sinisilmäinen tyttö. Ihanaa nukessa on myös, että sen mukana tulee paljon tarvikkeita. Vivia rakastaa laittaa Bean nukkea potalle ja sama jatkuu varmasti omankin nuken kanssa.
En koskaan saanut itse Baby Born-nukkea, mutta nyt kaikilla kolmella lapsellani on sellainen. Meidän nukkemme ovat käyneet myös hoidossa pikkuserkuilla ja pääsevät hoitoon myös jatkossakin kavereiden luokse, jos heillä on nukkevauvoille tarvetta. Nukkeja on meillä monta, mutta ne ovat kaikki lapsille hyvin rakkaita ja kun lapset ovat niistä valmiita luopumaan, osa muuttaa uusiin koteihin. Nämä Baby Bornit taidan kuitenkin säästää lapsenlapsille, jos meille joskus sellaisia siunaantuu. Niillä on sitten kiva leikkiä mummilassa.
Pakko muuten vielä mainita, että se Melissan Emilia-nukke on edelleen ihan täydellisessä kunnossa. Ihan yllätyin, kun yksi päivä sitä tutkin. Meillä on nimittäin mökillä minun vanha nukkevauva, joka on jo hieman kärsineempi. Tietysti siinä on mennyt hieman enemmän aikaa välissä ja sitä on useampi lapsi hoitanut, mutta iloisesti yllätyin kuinka hyvää laatua se Melissan Baby Born onkaan.