Kävimme kesällä tyttöjen reissulla Tukholmassa Melissan ja ystäväni Heidin kanssa. Matkan tarkoituksena oli käydä Demi Lovaton konsertissa ja shoppailla. Konsertti oli illalla, joten emme voineet käydä Tukholmassa pelkällä risteilyllä vaan tarvitsimme myös yöpaikan. 

Yöpaikaksi valikoitui hieman kauempana keskustasta, Älvsjossa sijaitseva Best Western Royal Star. Olimme liikenteessä autolla, joten sijainti ei haitannut meitä yhtään. Hotellin takana sijaitsi juna-asema, josta kulki tiheään tahtiin junia keskustaan. Matka-aika junalla ei ollut kuin kymmenisen minuuttia, joten pääsimme shoppailemaankin helposti. 

Hotellin ulkopuoli oli ehkä hieman ränsistynyt eikä luvannut suuria, mutta olimme valmistautuneet tähän, koska hinta ei yhdelle yölle päätä huimannut verrattuna keskustan hotelleihin. 

Sisäpuoli kuitenkin yllätti meidät. Hieman kuluneiden pintojen kaveriksi oli valittu uusia sisustuselementtejä. Respassa oli vastassa iloinen, hyvin englantia puhuva mies, joka pahoitteli, ettei voinut antaa meille huonetta jo kymmenen aikaan aamulla. Kerroin, ettei se meitä haittaa, jos saamme jättää auton parkkiin pihalle. Se kävi paremmin kuin hyvin. Jätimme siis tavaramme autoon, laitoimme hotellilta saamamme parkkikortin auton tuulilasiin näkyville ja lähdimme shoppailemaan. Saimme respasta myös hyvät ohjeet kuinka löytää hotellin lähellä oleva juna-asema. Emme olisi sen läheistä sijaintia edes tajunneet ehkä itse kuin kartan avulla. Se oli sen verran piilossa puiden takana. 

Tulimme hotellille takaisin hyvissä ajoin ennen konserttia, mutta kuitenkin sellaiseen aikaan, että pääsimme jo sisäänkirjautumaan hotelliin. Työntekijä respassa oli vaihtunut naiseen, mutta hän puhui myös erinomaista englantia. Kysyin kuinka pääsemme helpoiten konserttipaikalle ja takaisin ja saimmekin oikein hyvät ohjeet siihen. 

Huone oli siisti ja oikein toimiva. Olimme varanneet kahden hengen huoneen lisävuoteella. Huoneessa oli kaksi parisänkyä ja lisävuode, joten mahduimme sinne paremmin kuin hyvin. Huoneen varusteluun kuului myös tosi iso kylpyhuone, kirjoituspöytä ja tv. Näkymät ikkunasta eivät olleet huimat, mutta huoneessa oli pieni ranskalainen parveke, joten sieltä pääsi myös haukkaamaan happea tarvittaessa. 

Satuimme Tukholmaan juuri helteiseen aikaan, joten emme kauheasti pitäneet tuota ranskalaisen parvekkeen ovea auki. 

Yöpymisen hintaan kuului buffetaamiainen hotellin ravintolassa. Aamiaisella oli todella laaja valikoima syötävää. Varsinkin hedelmiä oli hyvin tarjolla. Ja ruotsalaiseen tapaan aamiaiselta löytyi tietysti myös lettuja. 

Parasta kesällä oli, että aamiaisen pääsi nauttimaan ulkoterassille. Nautimmekin auringon lämmöstä, kun söimme aamiaista. Oli ihanaa istua terassilla, juoda tuoremehua ja vain olla, kun ei ollut kiire minnekään. Aamiaisella oli jonkin verran ihmisiä, mutta sali ja terassi olivat sen verran isot, että kaikille oli hyvin tilaa eikä ruokaa tarvinnut jonottaa. 

Olimme maksaneet hotellihuoneen jo sisäänkirjautuessa, joten uloskirjaus onnistui jonottamatta tiputtamalla avainkortti respassa olevaan postilokeroon. Tosi näppärä systeemi! 

Pakko mainita vielä hotellista, että hotellin edessä oli tosi iso parkkipaikka, jossa oli hyvin autolle tilaa. Kesällä se toimi oikein hyvin, talvella tietysti autohalli olisi ollut mukavampi vaihtoehto. Hotellilla ei tuntunut olevan minkäänlaista katosta autoille. Parkkipaikasta piti maksaa pieni lisämaksu. 

Olimme autolla liikenteessä, koska Heidi ei halua kulkea linja-autolla ja auton jättäminen Helsinkiin parkkiin olisi lopulta maksanut enemmän kuin sen mukaan ottaminen. Hieman jännitti tuo Tukholmassa ajaminen, mutta hyvin se onneksi onnistui. En ollut koskaan ennen ajanut autolla ulkomailla ja olin lupautunut kuskiksi. Nyt on taas pienempi kynnys lähteä autolla uudelleen ulkomaille.  

Ihana Salla pyysi minua mukaansa ottamaan asukuvia ja lähdin tottakai, koska asukuvia on aina kiva ottaa. Sallan iloinen seura on aina myös ihana piristysruiske arjen keskellä. Nappasin muutamat kuvat Sallasta hänen superhienolla kamerallaan ja Salla otti sitten minusta kuvia. 

Tiesin lähteväni Sallan kanssa kuvaustreffeille monta päivää aiemmin, mutta asun valitsin vasta viimeisen viiden minuutin aikana ennen lähtöä. Niin tyypillistä minulta. Asukriisi iskee aina juuri siinä viime minuuteilla. 

Aluksi meinasin laittaa päälleni hempeitä ja vaaleita sävyjä, mutta jotenkin päivä kaipasi pirteitä värejä. 

Päälle valikoitui yksi minun lempihameistani. Hame on smaragdinvihreää samettia ja se on päällä ihan supermukava. Se ei harmillisesti ole mahtunut kiinni kesän jälkeen ja olin ihmeissäni, että vetoketju oikeasti sulkeutui. Kärsin kuvien oton aikaan turvotuksesta, mutta siltikään hame ei puristanut. Ilmeisesti vartaloni on johonkin suuntaan muokkaantunut vaikka en sitä itse ole tajunnut.  

Ilma oli jo ihanan keväinen. Aurinko paistoi ja lämmitti mukavasti poskilla. Varjossa oli kuitenkin aika kylmä ja hieman ehkä harmitti, että jätin toppatakin kotiin. Kuopiossa on tuullut kovasti jo muutaman viikon ja tuuli tekee ilmasta kylmemmän tuntuisen kuin se oikeasti on. Onneksi emme kauheammin oleskelleet varjoisissa kohdissa. 

Mainitsin Sallalle vihaavani tuota ärsyttävää kaksoisleukaa, joka minulla on joka ikisessä kuvassa ja kyllähän se näissäkin on taas esillä. Päätin kuitenkin olla välittämättä siitä ja julkaista kuvat siitä huolimatta. Minä olen juuri tällainen juuri nyt, kaksoisleukoineni kaikkineen. 

Ihanaa, kun kohta on kevät ja saa pukeutua keveämmin. Parin viikon päästä lähdemme Janin kanssa kaksin viikonloppulomalle Tukholmaan ja odotan jo innolla kuinka pitkällä kevät on siellä. 

Tuo oranssi laukku oli muuten aivan mahtava kirpparilöytö tänä talvena. En kauheammin ole koskaan tykännyt oranssista väristä, mutta ihastelin tätä laukkua Lindexillä siellä aina käydessäni, kun se oli myynnissä. Jotenkin se on ihana piristysruiske asuihin, kun minulla tuppaa aina olemaan aika paljon mustaa. Olin onneni kukkuloilla, kun löysin laukun kirpparilta kolmella eurolla!