Mä oon tosi usein superkriittinen itseäni kohtaan. Siksi yritän välillä miettiä asioita, joita rakastan itsessäni. Koska ihan jokaisen meistä pitäisi muistaa kehua itseään mieluummin usein kuin hyvin harvoin.

Muistan kuinka paljon vihasin joitain osia itsessäni teini-iässä. En esimerkiksi yhtään tykännyt mun nenästä vaan ajattelin sen olevani tosi pitkä ja siksi ruma.

Nykyään mä oikeastaan rakastan mun nenää. Mun mielestä se on täydellinen enkä missään nimessä koskaan haluaisi mennä nenäleikkaukseen vaan kauneuden takia.

Oon aina tykänny mun hymystä ja oon saanutkin siitä usein ihmisiltä positiivista palautetta. Rakastan itsessäni myös sitä, että yritän aina ajatella asiat positiivisen kautta ja vaikka jokin asia tuntuisi vaikealta tai raskaalta aluksi enkä millään jaksaisi olla positiivinen, muutan ajatteluni kuitenkin positiiviseen suuntaan pian.

Ja tämä on kyllä auttanut mua elämän vaikeuksissa todella paljon. Oon elämäni aikana kohdannut vastoinkäymisiä todella paljon ja niistä olen selvinnyt kyllä mielestäni oikein hyvin. Peruspositiivisuus on auttanut paljon.

Rakastan itsessäni myös mun silmien väriä. Muistan, kun lapsena kirjoitin kaikkiin kaverikirjoihin, että mulla on siniharmaat silmät, mutta kyllä ne on ennemminkin sinivihreät. Rakastan sitä, että niiden väri oikein hohtaa auringossa ja usein kuvissa näyttää siltä kuin olisin käyttänyt filtteriä vaikka todellisuudessa mun silmät vaan on sen väriset.

Tämä on sellainen asia, josta Janikin aina sanoo ensimmäisenä, jos pyydän listamaan asioita, joita hän rakastaa minussa.

Rakastan myös mun ripsiä. Oon kerran ottanut ripsenpidennykset ja todennut, ettei ne oo mun juttu. Lash lift oli kiva, mutta se ei pysy mulla hyvänä kuin pari viikkoa.

Mulla on todella pitkät ripset ihan luonnostaan. En käytä ripsiin minkäänlaisia seerumeita tai muutakaan millä hoitaisin niitä vaan mun ripset vaan on pitkät. Taivutettuina ne ei pysy kuin vedenkestävän ripsivärin kanssa. Lash lift olisi siitä ihana, että mun ripset olisi ihan näyttävät ilman ripsiväriäkin, mutta en oo valmis laittamaan siihen niin usein ja niin paljon rahaa kuin mitä lash liftin ylläpito vaatisi.

Muista olla lempeä itsellesi❤️

TULETHAN SEURAAMAAN MUA JA MUN ARKEA MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNARIITAKANGAS

LUE MYÖS:

Onko mulla IBS, IBD vai jokin muu?

Mulla on kohdunkaulan syöpä

Parisuhde narsistin kanssa teini-ikäisenä jätti elinikäiset arvet

Mua on vaivanneet jo useita vuosia vatsavaivat. Vaivat alkoivat pian nuorimman syntymän jälkeen eli noin seitsemän vuotta sitten ja oonkin nyt hetken jo pohtinut, että onko mulla IBS, IBD vai jokin muu vaiva?

Ensin luulin tulleeni allergiseksi vehnälle, koska mun vatsa ei enää kestänyt vehnää vaikka olin sitä syönyt koko elämäni 30-vuotiaaksi asti. Yhtäkkiä vatsa oli aina aivan kuralla sen syömisen jälkeen. Jätin siis vehnän pois.

Pian huomasin, etten voi enää syödä myöskään kauraa tai ohraa, joten jätin myös ne pois.

Pian tämän jälkeen myös ruis teki samoja oireita. Ensin vatsaa turvotti, sitten alkoi kivut ja lopulta vatsa oli aivan vetisellä ripulilla, joten myös ruis jäi pois.

Olen ollut viljattomalla ruokavaliolla jo vähintään kolme vuotta täysin, jota ennen söin kotimaisia viljoja toisinaan.

Parin viime vuoden aikana vatsa on kuitenkin oireillut todella paljon enkä enää oikeastaan keksi mikä ruoka-aine sen tekee. Osaksi stressillä on varmasti vaikutusta, mutta kärsin oireista myös silloin kun stressiä ei ole. En voi enää lähteä mihinkään tietämättä missä lähin vessa on, koska jos vatsa menee sekaisin, on vessaan päästävä hyvin äkkiä.

Istun välillä vessassa tunteja ja usein oireet alkavat keskellä yötä, joten yöunet jäävät hyvin lyhyiksi. Välillä suoli on niin kipeä ja verillä, että jo pelkkä makaaminen sattuu.

Vatsa on koko ajan kipeä ja tunnen kuinka mun ruoansulatus toimii, koska kipu siirtyy suolen mukana koko ajan. Mua myös närästää ja röyhtäyttää huomattavasti enemmän kuin aiemmin. En saa nukuttua syvää unta kivuiltani ja jos herään yöllä, en enää saa uudelleen unta.

En oikein saanut vaivoihini apua julkiselta puolelta, joten menin hakemaan helmikuussa apua yksityiseltä. Varasin ajan yleislääkärille, koska en oikein tiennyt minkälaiselle spesialistille pitäisi mennä ja ajattelin lääkärin kyllä ohjaavan minut eteenpäin. Yllätyin iloisesti, kun lääkäri olikin ihan asiantunteva ja oikein ottautuva.

Hän tutki vaivaa, kyseli kysymyksiä eikä missään vaiheessa syyllistänyt tai kyseenalaistanut sanomisiani. Olen yrittänyt ottaa tätä vaivaa puheeksi useita kertoja terveyskeskuksessa ja sitä on aina vähätelty aivan kuin keksisin oireet päästäni.

Tämä lääkäri ei myöskään osoittanut sormella ylipainoani vaan kysyi onko painoni vaihdellut ja kun kerroin painon pysyneen samana viimeiset seitsemän vuotta, oli asia sillä käsitelty.

Hän määräsi minulle kilpirauhaskokeet (mun kilpirauhanen on poistettu 12 vuotta sitten ja syön lääkkeitä säännöllisesti), perusverenkuvan sekä calpron, joka otetaan ulostenäytteestä. Pyysin näiden lisäksi ferritiinin mittauksen, koska mua väsyttää, hengästyttää ja olo on koko ajan tosi saamaton. Halusin myös tietää olisiko mun ferritiiniarvot jo korjaantuneet, kun menkkoja ei ole ollut kahteen vuoteen. Muutama vuosi sitten multa mitattiin ferritiini ja se oli silloin reilusti alle kymmenen. En pystynyt syömään rautaa, koska se ei sopinut mun vatsalle eikä tätä mitattu uudestaan mun pyynnöistä huolimatta. En myöskään saanut julkiselta apua kuinka tuota varastorauta-arvoa saisin korkeammaksi.

Calpro oli lievästi koholla, kilpirauhasarvot liian matalalla ja ferritiini 16. Kaikki oli siis vähän pielessä. Lääkäri määräsi mulle kuitulisän, jota oon syönyt toisinaan, koska tuntuu, ettei sekään oikein sovi mun vatsalle.

Sovittiin, että arvot tarkistetaan uudelleen toukokuussa, mutta koska maksoin labroista yksityisellä yli 500€ (plus sekä soittoajan että lääkärillä käymisen), soitin julkiselle voitaisiinko kokeet ottaa sieltä. Jos calpro on taas koholla, on edessä ehkä tähystys ja se olisi varmasti maksanut yksityisellä hunajaa.

Sain calpron julkiselle ilman sen kummempaa vääntöä, koska tulos oli ollut koholla. Ferritiinin mittausta en pyytänyt, koska rauta-arvot nousevat todella hitaasti muutenkin. Mun vatsa ei myöskään oikein kestä tuota rautaa, joten kunhan saan selvyyttä tähän suolistoasiaan, aion kysyä olisiko mun mahdollista päästä rautainfuusioon.

Olin jo hyväksynyt, että mulla on IBS ja oikeasti en vaan voi monia asioita syödä, mutta vielä ei ole selvyyttä onko mulla IBS, IBD vai joku muu vatsavaiva.

Jos sulla on ollut suolistovaivoja, niin mistä on ollut apua?

TULETHAN SEURAAMAAN MUN ARKEA MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNARIITAKANGAS

LUE MYÖS: 

Syövän vuositarkastus ei mennyt ihan kuin odotin

Kohdunpoistosta on mennyt kaksi vuotta aikaa

Elämä on tuntunut erityisen rankalta noroviruksen jälkeen