Meillä on muutamia jouluruokia, joita meillä on perinteisesti aina joulupöydässä ja ajattelinkin listata mitä meidän joulupöytään kuuluu, jos joku miettii joulun tarjottavia ja kaipaa inspiraatiota.

Meidän joulupöytä on pysynyt aika samana jo vuosia, koska yhtenä vuonna meidän äiti yritti vaihtaa joulukinkun leivitettyyn porsaan sisäfilerullaan ja muistellaan edelleen sitä miten kauheaa oli, kun oli kinkuton joulu.

Mitä meidän joulupöytään kuuluu?

JOULUKINKKU -Meillä on aina joulukinkku. Joka vuosi kuitenkin ostetaan entistä pienempi kinkku, ettei sitä syötäisi vielä monta päivää jouluaaton jälkeen.

Ymmärrän kyllä tuon äitini halun kokeilla jouluna jotain muuta, mutta me lapset oltiin silloin vielä suht pieniä (minä ehkä 10 ja pikkuveljeni 7 ja 3), joten me kaivattiin todella paljon sitä kinkkua sinne joulupöytään ja ei yhtään ymmärretty miksi sitä ei ole. Tämän jälkeen äitini ei ole sooloillut tuon kinkun suhteen, mutta ollaan kyllä muutamaan otteeseen mietitty tehtäisiinkö jotain muuta kuin sitä kinkkua. Ties vaikka tänä vuonna ostettaisiinkin pieni määrä valmiiksi siivutettua kinkkua ja tehtäisiinkin sen lisäksi jotain muuta kuin kinkkua.

Kinkun kanssa mä ja esikoinen (varmaan muutkin) tykätään syödä mustaherukkahyytelöä.

KALA -Jani osti todella monta vuotta peräkkäin lämminsavulohta joulupöytään, kun meidän lähikaupan pihassa kävi joku sitä savustamassa. Enää ei kuitenkaan ole muutamaan vuoteen tätä lämminsavulohta saanut ja isäni ostikin viime vuonna savustimen, että voidaan savustaa kalaa itse. Luultavasti sitä siis on tänäkin vuonna tarjolla.

Itse olen kalalle allerginen enkä siis voi sitä syödä, joten tämä ei ole mulle mitenkään tärkeä jouluruoka kuten muille.

LAATIKOT – Meidän joulupöydässä on aina joululaatikoita. Teen ne joka vuosi ennen joulua pakastimeen ja sulatellaan niitä sieltä. Vuosi vuodelta oon kuitenkin huomannut, että teen niitä määrällisesti ihan liian paljon ja yrittänyt opetella tekemään pienempiä annoksia.

Yleensä meillä on aina tarjolla porkkana-, lanttu- ja bataattilaatikkoa itse tehtynä ja imelletty perunalaatikko sekä maksalaatikko kaupasta ostettuna. Viime vuonna tein kuitenkin ensimmäistä kertaa onnistuneesti imellettyä perunalaatikkoa! Oon joskus aiemminkin yrittänyt siinä onnistumatta, mutta jotenkin sain sen tehtyä.

JUUSTOT – Me tehdään äitini kanssa joka vuosi jonkinlainen juustolautanen ja mä oon oikeastaan alkanut tykkäämään vanhetessani paljon enemmän syödä jouluna juustoja kuin laatikoita. Tosin tänä vuonnahan mä en enää voi syödä juustoja, koska mulla todettiin keväällä maitoallergia eikä vegaaniset juustot vaan oo samanlaisia. Joten en tiedä miten korvaan nämä omalla kohdallani.

KARJALANPAISTI – Meillä oli jo lapsuudessa aina karjalanpaistia ja perunaa jouluna, koska mun ukki oli kotoisin Karjalasta. Perinne elää yhä, mutta on hieman muuttunut. Mun mies on kotoisin Pohjois-Karjalasta ja siellä karjalanpaistiin ei laiteta juureksia sekaan kuten meillä laitettiin, joten nykyään karjalanpaisti tehdään ilman juureksia.

KARJALANPIIRAKAT – Karjalanpiirakat kuuluu joka vuosi joulupöytään. Ensin mun mummo teki ne vuosittain, välillä niitä ostettiin, välillä pyydettiin anoppia tekemään, joskus esikoinen teki ne ja oon mäkin välillä tehnyt. Niiden kanssa tarjoillaan munavoita (ja sitä lohta).

TAATELIKAKKU – Anoppi on tehnyt meille monta vuotta gluteenittoman taatelikakun jouluksi ja 9-vuotias rakastaa sitä, joten luulen meidän saavan sellaisen myös tänä vuonna.

Mitä meidän joulupöydässä on joskus ollut, mutta ei ole enää?

ROSOLLI -Aiemmin meidän joulupöydässä oli aina rosollia, mutta joka vuosi sitä ei ole, koska kaikki meistä ei sitä syö. Lapset söisivät pelkkää rosollin kanssa syötävää kermavaahtoa, mutta ei me pelkästään sen takia aleta rosollia tekemään.

SEKAMETELISOPPA – Mun ukki rakasti sekametelisoppaa eli siis kiisseliä, jossa oli luumua ja muita kuivattuja hedelmiä. Äitini teki sitä joulupöytään joka vuosi, kun ukki oli vielä elossa ja en tiedä söikö sitä oikeasti ukin lisäksi kukaan muu.

Käytiin miehen kanssa viime joulukuussa Tampereella kaksin viikonloppu ja haluttiin käydä yhden kerran ihan ajan kanssa ravintolassa syömässä. Ravintolaksi valikoitui Stefan’s Steakhouse, josta oltiin kuultu hyvää.

Ravintola sijaitsee ihan Koskikeskus-kauppakeskuksen läheisyydessä eli paikalle oli helppo löytää näin ulkopaikkakuntalaisenakin. Meillä oli pöytävaraus, koska mentiin syömään ilta-aikaan, mutta paikalla oli lähinnä pikkujouluseurueita.

Mulla oli tuohon aikaan menossa tosi rajattu eliminaatiodieetti, jossa mun ruokavaliosta oli poissa viljat, soija, kananmuna, pähkinät ja maito. Lisäksi oon kalalle allerginen. Mua siis vähän pelotti, että mitenköhän näiden kanssa ravintolassa syöminen onnistuu, mutta tarjoilija oli tosi ystävällinen, otti mun rajaukset ylös ja kävi keittiössä erikseen kysymässä kokilta mitä voisin syödä. Sitten hän kertoi mulle vaihtoehdot mistä pystyin valitsemaan ja näin sain minäkin kolme ruokalajia.

Palvelu oli koko illan tosi hyvää ja ystävällistä eikä missään vaiheessa tullut sellainen olo, että olin heille jotenkin vaivaksi ison allergeenilistan kanssa. Niinkin on nimittäin joskus käynyt ja oon vaan suosiolla jättänyt jotain syömättä.

Alkupalaksi mä tilasin spicy avokado tartarin ja mies tilasi beef tartarin. Miehen annos oli tartar Black Angus -härän sisäfileestä, tryffelikreemiä ja keltuaista. Mulle tuo avokadotartar kävi suoraan muuttamatta annosta. Molemmat tykättiin näistä tosi paljon!

Pääruoaksi me tilattiin molemmat samaa ruokaa. Usein tilataan eri ruokaa, mutta tässä ravintolassa meitä oli houkuttanut eniten paikalle juurikin ne pihvit ja tilattiin siis Black Angus Terderloin-pihvit. Mä tilasin 150g ja mies 200g.

Pihvit oli suussasulavia ja ne oli just niin hyviä kuin oli odotettukin. Lisukkeeksi me otettiin paistettuja herkkusieniä, sipulia ja pekonia. Lisäksi tilattiin molemmille punaviinikastike, jota tarjoilija suositteli. Lisukkeet ja kastikkeet tilattiin erikseen ja otettiin vaan yksi lisuke, joka oli ihan fiksu veto, koska saatiin siitä hyvin molemmille syötävää. Lisäksi pihvin kanssa tuli uunissa paahdettua tomaattia ja valkosipulia, joka oli ihan taivaallisen hyvää.

Jälkiruoaksi mies tilasi crème brûléen ja kahvin. En yllättynyt, koska se on hänen lempijälkiruokansa ja hän tilaa sen aikalailla aina, kun se on listalla.

Mä tilasin mangosorbetin, koska muita jälkkäreitä ei ollut mulle sopivana just silloin, mutta se oli oikein mainio valinta ja olin onnellinen, että jälkkäriä ylipäätään oli!

Oltiin oikein tyytyväisiä tähän ravintolaan. Ravintola oli tunnelmallisesti sisustettu, sieltä oli kivat maisemat Tammerkoskelle ja siellä oli rauhallinen tunnelma.

Ruoka oli hyvää ja palvelu erinomaista. Mennään tänne ihan varmasti syömään Tampereella joskus uudelleenkin. Tästä jäi tosi hyvä mieli.

Ruokailu maksoi meiltä jotain 170€ luokkaa. Mä tilasin lasin viiniä ruokailun kanssa ja pelkästään miehen pihvin hinta oli 49€. Eli mun mielestä hinta oli ihan kohtuullinen laatuun, palveluun ja tunnelmaan suhteutettuna.

Ravintola oli kyllä nappivalinta, kun oltiin liikkeellä kaksin ja ilman mitään kiirettä minnekään.

Ihanaa päivää just sulle💜

TULETHAN SEURAAMAAN MUA MYÖS INSTAGRAMISSA, TIKTOKISSA JA YOUTUBESSA. 

LUE MYÖS: 

Valkoinen Puu – Tampereen ihastuttava kahvila

La Famiglia -ravintola Helsingissä