Instagramissa pyöri keväällä haaste, jossa joku antoi sulle vuosiluvun ja valmiit lauseen alut, joita sitten jatkettiin. Mä sain vuosiluvun 2004, jolloin oon alkuvuodesta ollut 17-vuotias ja täyttänyt 18 vuotta keväällä. Kirjoitan tähän postaukseen myös mitä vastasin tuohon haasteeseen, mutta aloin miettiä mitä mä toivoisin tietäneeni 17-vuotiaana? 

Instagramissa pyörineen haasteen lauseet

Kun oli vuosi 2004, olin 17-vuotias ja täytin huhtikuussa 18 vuotta. 
Asuin vanhempieni luona Kuopiossa, tosin kävin kesällä asumassa vuokralla muutaman kuukauden silloisen poikaystäväni kanssa, 
Ajelin polkupyörällä. Ajoin kyllä autokoulussa ajokorttia tuona vuonna, mutta sain sen vasta loppuvuodesta ja edelliskesänä olin ajanut skootterilla kolarin, niin siitä ei ollut kulkupeliksi. 
Työskentelin kesällä pesulassa, muuten kävin lukion toista luokkaa ja syksyllä kolmatta. 
Pelkäsin, että mun poikaystävä jättää mut (kuten oli tehnyt ehkä jo kymmenesti). 
Halusin olla kaunis ja laiha., jotta poikaystävä rakastaisi mua enemmän. Loppuvuodesta halusin olla äiti ja päästä yli siitä törpöstä, jota olin kutsunut poikaystäväksi. 

Mä aloin kaivella vanhoja valokuvia tätä haastetta varten ja huomasin, että ne kaikki oli oikeesti cd-levyillä. Siis olin polttanut ne levyille niin kuin silloin oli tapana enkä ollut edes siirtänyt niitä tässä melken 20 vuoden aikana mihinkään talteen. Siinäpä aloin sitten pähkäillä miten ne saa siirrettyä, kun eihän läppäreissä ole niitä cd-lukijoita. Onneksi mä olen joskus aikaa sitten ostanut erikseen sellaisen cd-aseman, kun halusin pelata Simsiä ja silloin muinoin se piti vielä asentaa levyltä koneelle eikä mun koneessa tietenkään ollut sitä levynlukijaa. Se asema oli mun kaverilla lainassa, mutta kävin hakemassa sen ja sain kuin sainkin kuvat siirrettyä koneelle ja ulkoiselle kovalevylle talteen. Sain myös vihdoin hävitettyä ne iänikuiset cd-levyt. 

Millainen mun vuosi 2004 oli? 

Haluun ensin kertoa teille vähän vuodesta 2004 ennen kuin voin miettiä mitä mä toivoisin tietäneeni 17-vuotiaana? 2004 vuoden alussa olin tosiaan 17-vuotias ja kävin lukion toista luokkaa. En oikein ollut tiennyt yläasteen lopussa mitä haluaisin tehdä ja siksi menin lukioon. Lukion kaikki teoria-aineet kuitenkin tuntui mulle tosi vaikeilta, koska ei mua oikeesti hirveesti kiinnostanut olla siellä koulussa. 

Helmikuussa meillä oli vanhojen tanssit, joihin olin pyytänyt mun silloista poikaystävää pariksi. Hän lupautui ja mä parille meidän koulun pojalle jo sanoin ei. Kunnes mun poikaystävä päättikin just ennen ekoja harkkoja, ettei hän haluakaan tanssia mun kanssa. En tiedä oliko se vaan sitä, että hän ei halunnut näyttäytyä mun kanssa siellä tanssimassa vai eikö hän vaan halunnut harjoitella niitä tansseja. Sain lopulta parin mun kaverin kautta ja aloitettiin harjoitukset vähän myöhässä, joten ei tanssittu kahta kappaletta ollenkaan, kun ei keretty harjoitella niitä tarpeeksi, että olisi osattu. Tansseja tää poikaystävä kuitenkin tuli katsomaan. 

Kävin keväällä autokoulua vähän huonolla menestyksellä, kun en olisi jaksanut opiskella niitä juttuja. Sain kyllä teoriakokeen heittämällä läpi. 

Kevään edetessä mulla ja mun poikaystävällä meni hyvin ja oltiin onnellisia. Tai niin mä luulin ja itse elin siinä kuplassa. Kun mun 18-vuotissynttärit koitti, hän oli ostanut mulle synttärilahjaksi 18 erilaista pinkkiä juttua, koska mun lempiväri oli pinkki. Tää oli sellainen juttu mulle, josta mä ajattelin hänen olevan jotenkin tosissaan ja rakastavan mua. Alettiin kevään korvalla miettiä yhteen muuttamista ja lapsien hankintaa. Jätin pillerit hänen ehdotuksestaan pois ja hän selitti mun kuullen pikkuveljelleen kuinka me pidetään juhannushäät sitä seuraavana kesänä. Mä en oikeestaan ois ees halunnut juhannushäitä (en ikinä oo halunnut sellasia), mutta hänen vanhempansa oli menneet juhannuksena naimisiin ja se oli kai siksi niin tärkeä juttu. Kihloissa me ei oltu eikä oltu edes puhuttu sellaisista. Hän kai tiesi, etten mä ymmärrä sellaisia teinikihloja, jotka ei oikeasti tarkoita avioliittoa. 

Tein toukokuussa positiivisen raskaustestin ja poikaystävä käski mun tehdä abortin. En tehnyt vaan ehkä annoin hänen olettaa mun harkitsevan sitä vaikka tiesin, etten sitä tee. Tapeltiin koko ajan siitä ja kaikesta muustakin. 

Muutettiin silti kesäkuun alussa yhteen opiskelija-asuntoon ja mun poikaystävä vietti siinä asunnossa tasan yhden yön. Hän oli saanut just ennen sitä ajokortin ja ajeli kaikki yöt ties kenen kanssa. Välillä hän tuli kotiin fritsu kaulassa, joka oli hänen mielestään jotenkin tosi hauskaa. 

Mä lähdin juhannukseksi karkuun mun serkun luo ja sain siellä vähän perspektiiviä asioihin. Käytiin myös Ilosaarirockissa mun kavereiden kanssa. Muut ryyppäsi, mä oksensin vaan aamupahoinvointiani, joka kesti kellon ympäri.

Päätin pitäväni lapsen, mutta yksin ja heinäkuun lopussa mä muutin pois vuokra-asunnosta ja takaisin mun vanhemmille. Mun poikaystävä kuitenkin oli niin saamaton, että saatiin irtisanottua se kämppä vasta elokuun lopussa. Siinä oli joku kiemura, että koska me oltiin otettu se yhdessä tai mä olin hakenut sitä tai jotain, niin meidän molempien oli pakko olla sitä irtisanomista allekirjoittamassa. En tiedä miksi en voinut vaan jättää sitä hänelle yksinään, mutta joku juttu sen kai esti. Tai sitten en vaan ymmärtänyt 18-vuotiaana siitä asiasta mitään. 

Syksy meni vähän sumussa. Kävin koulussa, kärsin aamupahoinvoinnista ja yritin opiskella siitä oikein tulematta mitään. Mä muistan, kun sanoin mun iskälle, etten valmistu kun muutkin vaan jään jälkeen ja hän jotenkin vaan totesi, että valmistut sit omaa tahtia. Pelkäsin ihan hirveesti sitä huonoa reaktiota, jota ei tullutkaan. Luulen, että tuo valehteleva, pettävä ja jättävä poikaystävä tuhosi mun itsetunnon niin pahasti, että mä vähän niin kuin myös menetin uskon itseeni. 

Jouluna olin onnellinen, että kohta mun vauva syntyy ja jotenkin olin jo vähän päässyt irti siitä suhteesta henkisestikin vaikka oikeastaan se vaati melken vuosikymmenen kokonaisuudessaan sekä parantavan ja oikean parisuhteen.  

mitä mä toivoisin tietäneeni 17-vuotiaana? 

Toisaalta mä toivoisin, että olisin tiennyt 17-vuotiaana montakin asiaa kuten, että maailmassa on paljon muita ja parempia miehiä kuin se poika, jossa roikuin niin kovasti kiinni. Toivoisin, että olisin uskonut mun ystäviä, kun he puhui hänestä huonoon sävyyn ja yrittivät kääntää mun päätä oikeaan suuntaan. 

Toivoisin tietäneeni, että mun täytyy tehdä huomattavasti enemmän itse töitä, että mun silloiset ystävät pysyy mun elämässä mukana myös vauvan saamisen jälkeen. 

Mut sit toisaalta mä en toivo, että asiat olisi menneet toisin, koska jokainen oppii omista virheistään, ei toisten. Mä oon kokenut sen huonon parisuhteen ja siksi osaan arvostaa tätä mun nykyistä parisuhdetta, jossa kaikki on hyvin. Ilman kaikkia tapahtuneita asioita mä en olisi mä. 

Mut haluutteko tietää mikä on yks juttu mitä mä toivoisin tietäneeni 17-vuotiaana? Se, että vaikka mulla ei ollut mitään haisuakaan siitä mitä mä haluan isona tehdä, ei haittaa! Siis näin melkein 20 vuotta myöhemmin mä en vieläkään tiedä kunnolla mitä mä haluan tehdä. Joten sitä ei olisi tarvinnut silloin 17-vuotiaana yhtään niin paljon stressata. 

Mitä sä toivoisit tietäneesi 17-vuotiaana? 

TULETHAN SEURAAMAAN MUA JA MUN ARKEA MYÖS INSTARGRAMISSA @SUSANNARIITAKANGAS

LUE MYÖS: 

Miksi hankin lapsen 18-vuotiaana yksin?

Mitä sanoisin 18-vuotiaalle itselleni?

Elämäni aakkoset 2021

Meidän keskimmäinen on käynyt tänä keväänä varmaan kymmenillä synttäreillä eri aktiviteettipuistoissa ja yksillä synttäreillä hän kävi Hoplopissa. Tämän innoittamana hän halusi itsekin pitää synttärit siellä ja nyt avaankin teille vähän mitä Hoplop synttärit maksaa?  

Keskimmäinen täytti 11 vuotta helmikuussa ja hän piti synttärijuhlat Kuopion Hoplopissa. Minimivaatimus vieraiden määrälle oli 7, joten 11-vuotias kutsui kuusi kaveria paikalle. Aluksi hän oli kai suunnitellut kutsuvansa muutaman vähemmän, mutta keksi kuitenkin helposti kutsuttavia. Paikalla piti olla myös aikuinen ja Jani meni mukaan synttärijuhliin. 

Kuopion Hoplopissa on eriteemaisia huoneita, joista valita ja meidän keskimmäinen valitsi diskohuoneen, koska siellä sai laittaa pyörimään oman musiikin puhelimesta (luulen, että hän oli käynyt tässä huoneessa synttäreillä aiemminkin). Huoneen valinta ei aiheuttanut mitään lisäkuluja. Huoneen sai käyttöön tunniksi, mutta Hoplopissa sai olla pidempäänkin. Sisäänpääsymaksuun kuuluva aika taitaa olla neljä tuntia, mutta me järkättiin synttärit 18.30 ja Hoplop-menee kiinni kahdeksalta, joten huoneen luovutuksen jälkeen aikaa oli vielä puoli tuntia jäljellä. 

mitä hoplop synttärit maksaa? 

Juhliin kuuluu tarjoiluksi jäätelöpallokakku (jossa oli kynttilät), popcornia, karkkeja sekä vettä ja mehua. Lisäksi voisi ostaa jäähilejuomaa tai donitseja lisähintaan. 

Meidän 11-vuotias halusi tuon donitsimenun. Arkisynttärit 7 hengen synttärit torstai-iltana maksoi 9€ per lapsi eli 63€ ja donitsimenu oli 7,90€ per lapsi, joka lisäsi hintaan 55,30€. Valittavana olisi ollut myös suolainen menu, johon kuuluisi kinkku-juusto Foccacinaa sekä dippikasviksia. 

Meiltä synttärit maksoi siis yhteensä 118,30€. Varauksen yhteydessä piti maksaa varausmaksu 50€, joka hyvitettiin tuosta loppusummasta juhliin tullessa. Ihan hyvä hinta meidän mielestä, kun lapset pääsi kuitenkin riehumaan myös Hoplopiin, joka yleensä maksaa melkein 25€ per nenä. 

Ainakin just nyt on tuolla Hoplopin sivuilla koodi LYSTIPASSI, jolla saa kuukausipassin synttärisankarille juhlien jälkeen. Meidän synttäreiden aikaan sitä koodia ei joko ollut tai sitten ei sitä vaan huomattu. 

Me ei otettu ollenkaan ohjattua ohjelmaa, jota olisi ollut myös lisämaksusta tarjolla. 4,50€/lapsi olisi saanut aarrejahdin (näitä oli kaksi erilaista), jonka palkintona olisi ollut kaikille 2 polettia. Kuopiossa ei kuitenkaan poletteja voi käyttää kuin sähköautoon. Ja vapaa leikki oli 11-vuotiaille ihan tarpeeksi mieluisa aktiviteetti. 

11-vuotias tykkäsi synttäreistä tosi kovasti ja oli sitä mieltä, että pitää synttärit tuolla ensikin vuonna. Katsotaan miten mieli muuttuu, kun tuntuu aina muuttuvan joka viikko. Näitä synttäreitäkin kerettiin suunnitella varmaan viiteen paikkaan ennen kuin hän keksi tämän. 

Kaiken kaikkiaan yllätyttiin miten edulliset noi synttärit oli. Joo, kyllähän 120€ on paljon rahaa, mutta helposti synttäritarjoiluihin kotonakin uppoaa paljon eikä kotona ole samalla lailla tekemistä. Plus mä ainakin olin elänyt siinä uskossa, että ne synttärit maksaa helposti yli 200€. 

tiesitkö mitä hoplop synttärit maksaa? 

TULETHAN SEURAAMAAN MUA JA MUN ARKEA MYÖS INSTAGRAMIN PUOLELLA @SUSANNARIITAKANGAS 

LUE MYÖS: 

My Little Pony synttärit vol 2

Star Wars-teemasynttärit 1-vuotiaalle

Mikki Hiiri-synttärijuhlat 2-vuotiaalle