Onko teidän lapsiluku täynnä? Näin kolmekymppisenä sitä kysymystä yleensä aletaan kysellä. Tosin koska meillä on jo 3 lasta, ei minulta ole tätä kyselleet kuin lähimmäiset, jotka tuntevat minut tarpeeksi hyvin.

Facebook ja Instagram muistuttelevat mua tasaisin väliajoin sekä raskaus- että vauva-ajasta. 

Vaikka esikoisen vauva-ajan muistot on aika hataria kamalan koliikin takia ja pienin ei nukkunut kunnolla ennen 2-vuotissyntymäpäiväänsä, on meillä Janin kanssa molemmilla ollut koko ajan vauvakuume. Olenkin aiemmin kirjoittanut tänne kroonisesta vauvakuumesta. 

Eli onko meidän lapsiluku täynnä?  

Ei lähimainkaan. Minä haaveilen, että saisimme kolme lasta lisää. Luulen, että Jani ei ehkä ihan niin montaa vauvaa halua, koska hän ajattelee asiaa käytännön ja rahankin kannalta eikä vain sydämellä kuten minä. 

Lapsiluku ei siis ole vielä läheskään täynnä vaan meillä haaveiltiin viimeksi tänään yhdessä vauvasta. Syliin mahtuisi vielä useampikin pieni. 

Kuva: Bella Photo

Miksi olemme siirtäneet vauvahaaveita? 

Itselläni on tällä hetkellä aikamoinen stressi ja kiire opintojen kanssa. Yritän saada opintoni valmiiksi ensi kesään mennessä ja se tarkoittaa sitä, että illat mene aika lailla opiskellessa lasten mentyä nukkumaan. Jani valmistuu jo parin kuukauden päästä.

Olemmekin tarkoituksella siirtäneet vauvahaaveita aina vain eteenpäin, koska tässä elämäntilanteessa vauvan hoitaminen voisi olla se asia, joka katkaisee kamelin selän. Vaikka vauva olisikin suuresti rakastettu, tarkoittaisi uusi raskaus, ainakin entisten perusteella, jatkuvaa pahoinvointia ja mahdollisesti jopa vuodelepoa. Se taas tarkoittaisi sitä, että opintojen loppuun saattamista pitäisi taas siirtää. Minähän olen ollut jo kerran poissa koulusta, kun odotin Viviaa ja olin äitiyslomalla enkä sen takia enää haluaisi tätä vaihetta elämässä pitkittää.

Jos nyt tulisin raskaaksi, olisi siinä sekin puoli, että äitiyspäivärahani laskettaisiin opintotuesta tai tuloista, jotka saan tämän vuoden pop upista. Tuloni siis jämähtäisivät siihen minimiäitiyspäivärahaan. Toisaalta se olisi varmaan siltikin enemmän kuin opintotuki. Ainakin Kelan laskurin mukaan tuloni tuplaantuisivat opintotukeen verrattuna, kun tässä nopeasti laskeskelin tulot viime vuoden tulojen perusteella. 

Toisaalta minua mietityttää myös työllistyminen, jos jäisin suoraan opintojen jälkeen kotiin äitiyslomalle. Olisiko se mahdollisten tulevien työnantajien mielestä väärin? Varsinkin jos haluaisimmekin lopulta enemmän kuin yhden lapsen lisää ja olisin kahdesti äitiyslomalla peräjälkeen ennen mahdollista työllistymistä. Jos ehtisin ensin työllistyä, saattaisi sekin olla työnantajien mielestä väärin, kun mahdollisesti heti jäisin äitiyslomalle.

Miksi kuitenkin olisi järkevää alkaa jo yrittämään raskautta?

Jos terveyden kannalta tätä asiaa alkaa miettiä, ei minulla ole enää hirveämmin aikaa yrittää saada lisää lapsia. Täytän ensi keväänä jo 35 vuotta, joten nyt olisi korkea aika aloittaa. Viviaa yritettiin saada alulle yli vuosi, joten tiedän, etten tule raskaaksi välttämättä samantien. Minultahan on poistettu toinen munanjohdin kohdunulkoisen seurauksena, joka tuo omat lisähankaluutensa lasten saamiseen.

Myös riskit raskaudessa nousevat koko ajan mitä vanhemmaksi tulen. Kaksosraskauden riski minua ei pelota, koska meidän molempien suvuista löytyy terveenä syntyneitä kaksosia. Näin ollen en sitä osaa edes pelätä. Muita riskejä on kuitenkin lukematon määrä. 

Tässä on monia asioita pohdittavana ennen oikean ajan päättämistä. Vai voiko tässä asiassa edes olla oikeaa aikaa? 

Minkä ikäisenä sinä olet saanut lapsia? 

Lue myös: 

Miksi hankin lapsen 18-vuotiaana yksin? 

MUISTATHAN SEURATA MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA

https://www.instagram.com/p/CGNX_mOBStJ/?utm_source=ig_web_copy_link

Sain muutamaankin otteeseen Instagramissa kiertäneen haasteen, jossa piti keksiä itsestään 8 faktaa. Koska tämä oli niin hauska, päätin jatkaa tätä vähän ja kertoa tänne blogin puolelle 2×8 faktaa minusta. 

1. Otan tällaisista haasteista aina itselleni ihan liikaa paineita. Ihanaa, kun haastetaan mukaan, mut tätäkin jouduin miettimään pitkään, että mitä ihmettä tähän edes kirjoitan.

2. En juo kahvia, mutta rakastan sen tuoksua. Voisin vain tuoksutella kahvikupillista niin kauan kuin se on kuumaa. Janikin tietää tän ja usein työntää kahvikupin mun nenän eteen tai tulee pussailemaan just kahvia juotuaan. 

3. Oon opiskellut reilut 3 vuotta ammattikorkeakoulussa International Business-tutkintoa ja valmistun ensi kesänä. Tän lisäksi en oo tehnyt töitä muuta kuin viime joulun seutuun Designkavereiden Iloisessa Joulukaupassa Matkuksessa. Sieltä minut voi taas löytää tämän vuoden marras-joulukuussa. 

4. En oo vielä tähänkään päivään mennessä löytänyt sitä yhtä ja upeaa urheiluharrastusta, jota haluaisin harrastaa kesät ja talvet. Oon surkea uimari ja juoksija, joten se varmasti vaikeuttaa asiaa. Oon kyllä nuorempana harrastanut esim tennistä. Laskettelusta tykkään, mutta se on vähän hankalaa kesäisin.

5. Näen joka yö unia. Saatan seikkailla Lontoossa ja juosta karkuun ganstereita, lentää lintujen kanssa tai uida merenneitona. Sitä enemmän aamulla väsyttää mitä vilkkaampia unia oon yön aikana kokenut.

6. Lapsena kuvittelin meneväni naimisiin ennen ku täytän 27 (koska hei en halunnu olla ryppyinen) ja halusin 2 lasta. No, meen naimisiin 36-vuotiaana (6.8.22) ja no, 3 lasta tuntuu tosi vähältä ja haluaisinkin isomman perheen. Katsotaan ollaanko jossain vaiheessa niin onnekkaita, että tulisin vielä raskaaksi. 

7. Rakastan järjestää lasten synttärijuhlia ja haluun niihin aina jonkun teeman. Ja kyllä, siis mä haluan ja lapset vaan ehdottaa mieleistä teemaa. Usein päästään kyllä aika helposti yhteisymmärrykseen mikö teema valitaan. Mä myös rakastan yli kaiken askarrella kaikkia koristeita synttäreille. 

8. En vieläkään tiiä mitä haluan tehdä isona. On kai tässä vielä aikaa, kun oon vasta 34,5v? Ehkä jotain markkinoinnin parissa. 

9. Mulla on superhyvä kuvamuisti paikoista, joissa oon käynyt ja sen avulla pystyn helposti suunnistamaan esimerkiksi jo tutuksi tulleessa Tukholmassa. Se auttaa myös autolla ajamista, koska jos ajan kerran johonkin paikkaan, osaan yleensä helposti ajaa sinne myös uudelleen. Tästä huolimatta olin koulussa surkea metsässä suunnistuksessa. Kaupunkisuunnistuksessa olisin varmaan loistanut, mutta sitä meillä ei koskaan ollut. 

10. Mä en oo koskaan maistanut tupakkaa. Ainakaan siinä muodossa, kun ihmiset sitä normaalisti maistaa. Oon kyllä hyvin pienenä lapsena kumonnut suuhuni tuhkakupin sisällön ja päässyt vatsahuuhteluun. 

11. Oon ollut elämäni aikana nukutettuna leikkauspöydällä viidesti. Multa on leikattu kaksi tyrää, umpisuoli, kilpirauhanen ja viimeisimpänä toinen munanjohdin, kun kohdunulkoinen kerkesi edetä liian pitkälle. Kuopuksen synnytyksen jälkeen kävin myös kaavinnassa, jota varten minut nukutettiin. Istukka ei tullut kokonaan ulos, joten siksi kaavinta. Olen siis aika arpinen.

12. Olin teininä kesätöissä pariinkin otteeseen pesulassa. Rakastin sitä! Pääsin viikkaamaan ja silittämään vaatteita päivät pitkät ja yllätyin, että ihmiset pesettää vaatteitaan pesulassa niinkin paljon. Harmi, ettei sitä pesulaa enää ole, koska kävin siellä pitkään asiakkaanakin. Tuolla muuten poltin itseäni ranteeseen silitysraudalla ja se arpi on edelleen näkyvissä.

13. Oon laulanut lapsikuorossa 10 vuotta ja edelleen haaveilen kuoroon liittymisestä. Ehkä teen sen sitten eläkkeellä. 

14. Synnyin 2 viikkoa lasketun ajan jälkeen, tasan päivää ennen mun mummon 50-vuotissyntymäpäivää ja olin kuulemma hänen syntymäpäivälahjansa. 

15. En oo värjännyt mun hiuksia muutamaan vuoteen ja niiden luonnollinen väri on tummanruskea. Mun hiuksissa on kuitenkin tosi vahva punapigmentti ja mun vaalea iho saa uusia pisamia joka kesä. Hauskinta tässä on, että ne pisamat on ja pysyy kesät ja talvet, mut aurinkoa nähdessään vaan lisääntyvät. Eläkkeellä oon varmaan kokonaan niiden peitossa. 

16.  Mun kaikkien aikojen suosikkisarja on Charmed eli Siskoni on noita. Harmi, ettei sitä ole missään suoratoistossa Suomessa nähtävillä, kun se Netflixistä poistui. Dvd:lläkään sarjaa ei saa kuin importina eli maahan tuotuna ja tietenkin se on ilman suomenkielistä tekstitystä. Toisaalta se ei minua niinkään häiritse, joten ehkä pyydän tänä vuonna boksia lahjaksi jouluna. 

Yllättikö joku fakta vai oliko kaikki ihan tuttua kauraa? 

LUE MYÖS:

OLEN UIMATAIDOTON 34-VUOTIAS

MUISTATHAN SEURATA MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA