Mä sain viime vuonna töistä lahjaksi lahjakortin MAMAKORUn MAMA Mix-korviksiin. MAMA Mixillä pääsee suunnittelemaan itse mieleisensä korvikset ja siksi jokainen pari onkin ihan tekijänsä näköinen.

Mä tosiaan sain tuon lahjakortin jo viime jouluna ja se vähän niin kuin katosi siinä välissä. Jotkut ehkä muistaa, että ostettiin meidän eteiseen ekstrajääkaappipakastin viime keväänä ja meillä oli siinä eteisen seinällä magneettitaulun, joissa oli kaikki tärkeät lippulappuset, kuten se lahjakortti. Luulin tyhjentäneeni ne kaikki lippuset ja lappuset siitä pois, mutta ilmeisesti se mun lahjakortti olikin jäänyt siihen. Etsin lahjakorttia monta kertaa enkä ymmärtänyt minne se oli joutunut.

Viime kuussa sitten löysin sen, kun se oli tippunut jääkaapin reunan väliin. Olin katsonut sieltäkin monta kertaa eli ilmeisesti se magneetti oli tarttunut kiinni sinne jääkaapin reunaan ja antanut periksi nyt ja tippunut. Onneksi löytyi, koska jo vähän harmitti, että se hävisi!

Viime viikolla korvikset sitten saapuivat ja ne on ihanat.

MAMA Mix on tosiaan suunnitteluohjelma MAMAKORUn nettisivuilla, jossa voi suunnitella erilaisia korviksia. Niihin voi valita 2-4 osaa ja hinta muuttuu sen mukaan. 4 osan korvikset maksoivat 29€ (postit oli 2€).

Suunnitteluohjelma näyttää koko ajan valmiit korvikset ja jokaista osaa voi vaihtaa. Korvikset voi valita joko napeilla tai koukuilla oman mieltymyksensä mukaan. Koukut ja napit on kirurginterästä, joten niiden ei pitäisi allergisoida.

Mä valitsin mun korviksiin erilaisia yksityiskohtia, mutta parasta näissä on, että vaikka mulla on kaksi erilaista paria korviksia, näitä voi pitää vaikka eri pareina, koska ne on kuitenkin samantyyliset.

MAMAKORUlla olisi ollut myynnissä myös Party Boxeja, joissa on 2-10 korviksiin tarvikkeet. Party Boxista voi itse koota mieleisensä korvikset.

Tämmöinen olisi ihan huippuidea esimerkiksi polttareihin tai johonkin muihin juhliin ja mä jo vähän suunnittelin, että voisi tehdä korvikset kaasoille tuollaisesta boksista. Tai miettikää miten kiva olisi tehdä sellaisia korviksia vaikka joululahjaksi, kun tuossa boksissa tulee mukana myös laatikot korviksille.

Ihan huippua, kun pääsee toteuttamaan itseään tällä tavalla.

Mun korviksista tuli ihan supersöpöt ja ihan mun tyyliset. En malta odottaa, että pääsen käyttämään näitä vaikka joka päivä töissä loppuvuodesta!

Ootko sä suunnitellut joskus korvikset itsellesi?

LUE MYÖS: 

MULLA ALKAA TÄNÄÄN TYÖT

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA

Halusin tänään kehua kehoani ja siksi tässä tulee muutama kaunis ajatus keholleni.

Mun keho on kestänyt paljon.

• Kaksiviikkoisena minulta leikattiin nivustyrä.
• 7-vuotiaana leikattiin nivustyrä toiselta puolelta.
• 14-vuotiaana jouduin leikkaukseen, kun umpisuoleni tulehtui.
• 18-vuotiaana odotin esikoistani ja synnytin hänet päivälleen täysiaikaisena.
• 26-vuotiaana kilpirauhaseni toiminta muuttui niin pahaksi liikatoiminnaksi, että se piti leikata kokonaan pois.
• 28-vuotiaana jouduin hätäverillä leikkaukseen, koska munanjohtimeni repesi. Kohdunulkoinen raskaus huomattiin vasta ambulanssissa ja silloin oli jo kiire.
• 29-vuotiaana sain keskenmenon.
• 30-vuotiaana olin taas raskaana ja synnytin kolme viikkoa ennen laskettua aikaa. Sitä ennen olin monta viikkoa vuodelevossa.
• Näiden lisäksi olen ollut monesti tiputuksessa, hengitellyt lisähappea astmani takia, kärsinyt masennuksesta ja kipuillut fibromyalgiani takia.

Olen laihtunut ja lihonut useita kertoja. Oikeastaan koko aikuiselämäni olen jojoillut painoni kanssa ja se näkyy varsinkin vatsassani.

Tänään kuitenkin haluan sanoa keholleni kiitos ja anteeksi. 

Kehoni on kulkenut mukanani koko elämäni. Se on nähnyt niin hyvät kuin huonot päivät, viikot, kuukaudet ja vuodet. Ja se on edelleen tässä.

Vatsani ei ehkä ole sileä tai litteä, jalkani ovat täynnä selluliittia ja käsivarsissani on allit, mutta rakastan kehoani, koska se on kestänyt kaiken.

Minä olen edelleen minä vaikka näyttäisin erilaiselta kuin kymmenen vuotta sitten tai vaikka en näyttäisi enää tältä kymmenen vuoden päästä. Olen edelleen se sama ihminen ja tämä sama keho kantaa minua edelleen silloin.

Kehoni on kaunis tällaisena ja vaikka haluankin muokata sitä, ei se tarkoita sitä, ettenkö rakastaisi itseäni tällaisenakin.

Minun kehoni on minun temppelini, kuten sanotaan. Minä olen vihdoin tarpeeksi vanha ja tarpeeksi viisas rakastamaan kehoani ehdoitta.

Kehoni yllättää minut usein sillä kuinka paljon jaksan. Vaikka tuntuu, että olen jo fyysisesti ihan loppu, jaksan silti vielä pitkälle.

Ja ehkä se onkin juuri se ajatus, joka usein estää meitä tekemästä sitä mitä haluaisimme. Se, ettemme usko pystyvämme johonkin, pitää meidät kaukana niistä tavoitteista joita meillä ehkä olisi ilman rajoitteita.

Minä sanon tänään, ja myös huomenna, keholleni rakastavani sitä. Sano sinäkin. Muutama kaunis ajatus keholleni pitää sen käynnissä.

Rakastathan sinäkin kehoasi? 

LUE MYÖS: 

TÄLTÄ MINÄ NÄYTÄN JA SE ON OKEI

MIKSEN OSAA USKOA ITSEENI TARPEEKSI? 

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA