Hae
Colour Outside the Lines

Pieni merenneito suurmusikaali Helsingin kaupunginteatterissa

Mun ultimaattisesti lempparein piirretty elokuva on Pieni Merenneito ja kun kuulin musikaalin saapuvan Suomeen, olin innolla menossa sitä heti katsomaan. Me oltiin Janin kanssa suunniteltu mennä katsomaan musikaalia jo muutama vuosi sitten, mutta sitten tuli koronarajoitukset eikä me uskallettu mun astman takia matkustaa Helsinkiin. Musikaali myös jäi pitkälle tauolle aika pian tuon jälkeen ja luulin jo menettäneeni mahdollisuuteni.

Vihdoin viime syksynä mä kuitenkin pääsin katsomaan Pieni merenneito suurmusikaalia. Ostettiin liput jo keväällä, kun kuultiin suurmusikaalin palaavan ohjelmistoon ja hyvä niin, koska tällä hetkellä kaikki näytökset on loppuumyytyjä. Vapaita lippuja voi kuitenkin tiedustella asiakaspalvelusta.

Käytiin Helsingin kaupunginteatterissa lokakuun alussa katsomassa tämä paljon hehkutettu Pieni Merenneito suurmusikaali. Näytös oli tuolloinkin varmasti loppuumyyty, koska yleisössä ei näkynyt ainuttakaan tyhjää paikkaa. Katsomossa oli paljon kolmenkin sukupolven seurueita ja todella paljon lapsia.

Olisi ihanaa itsekin viedä lapsia enemmän teatteriin, mutta tällaisia produktioita varten meidän pitää tulla Kuopiosta asiakseen Helsinkiin ja harmillisesti se on niin kallista koko perheellä toteuttaa, ettei siihen useinkaan ole varaa. Tähän suurmusikaaliin Jani käytti hyödyksi töistä saatua kulttuurietua ja mä maksoin osan lipusta jouluna saamallani lahjakortilla.

Me ostettiin VIP-liput eli istuttiin salin ns parhailla paikoilla. Istuttiin aika keskellä vain muutaman rivin päässä näyttämöstä ja siitä olikin upeaa seurata näyttämöllä tapahtumia asioita. Ei ehkä olisi raaskittu ostaa VIP-lippuja ilman edellä mainittuja etuja, joka olisi toisaalta ollut harmi, koska paikat oli oikeasti ihan superhyvät.

Pieni Merenneito suurmusikaali oli U-P-E-A! En osaa edes kuvailla miten uskomaton kokemus se oli.

Lavasteet oli upeita ja välillä näyttämön edessä oli uskomaton kalvo, johon heijastettiin kaloja ja veden liikettä, joten näytti aivan siltä kuin näyttelijät olisivat oikeasti uineet meren alla. Näyttelijät myös koko ajan liikuttelivat vartaloaan ja käsiään siihen malliin kuin he kannattelisivat itseään vedessä.

Pärskyksi oli palkattu lapsinäyttelijä ja ainakin meidän näytöksessä ollut lapsi veti roolin ihan uskomattoman hyvin. Ilmeisesti Pärskyjä oli pari tai kolme, ettei musikaalin esittäminen käy liian rankaksi.

Me tilattiin väliajalle herkut jo etukäteen netin kautta ja hyvä niin, koska väliaika meni tosi nopeasti ja ihmisiä oli niin paljon, että olisi tullut kiire syödä. Jani tilasi poropiirakkaa ja kahvin. Mulla oli gluteeniton leivos, joka oli tämän musikaalin väliaikaa varten suunniteltu. Lisäksi tilasin jonkun drinkin, joka oli myös teemaan sopiva. Leivos oli oikein maukas eikä liian makea. Janikin tuntui tykkäävän piirakastaan.

Drinkki kuitenkin oli todella väkevä. Siis siinä oli jotain niin voimakkaan makuista ja ätäkkää viinaa, että mulla jäi yli puolet juomatta. Sama drinkki oli saatavilla myös alkoholittomana versiona ja hieman harmittaa, etten tilannut sitä tuon sijaan. Se olisi nimittäin varmasti tullut juotua loppuun.

Näytelmä vakuutti kyllä meidät ja aivan varmasti matkustetaan Helsinkiin katsomaan taas seuraavaa Disney-produktiota. Niitä oli ollut useampi, joten uskoisin jonkun tulevan taas jossain vaiheessa.

Tykkäsin jopa uusista lauluista, mutta hieman ihmetytti kun tiedättehän piirretyssä olevan Joonas-lokin, joka onkin sitten live action-leffassa Loiske? No, nyt linnun nimi olikin Skuutti. Kaikilla muilla oli kyllä samat, tutut nimet.

Puvustus oli aivan ihana! Olisin voinut ottaa vaikka heti kaikki Arielin päällä nähtävät asut. Ja muuten, Yasmine Yamajako, joka on Arielin äänenä myös live action-leffassa, vakuutti Arielina todellakin.

Jos sulla on mahdollisuus päästä näkemään tämä tai jokin tuleva Helsingin kaupunginteatterin suurmusikaali, niin kannattaa mennä. Nautit esityksestä varmasti.

Kävitkö sä katsomassa Pieni merenneito suurmusikaalin?

TULETHAN SEURAAMAAN MUN ARKEA, REISSUJA JA KULTTUURIELÄMYKSIÄ MYÖS INSTAGRAMIN PUOLELLA @SUSANNARIITAKANGAS

LUE MYÖS: 

Disneyn Toive tulee elokuvateattereihin huomenna

Aamiainen Pariisissa – Au Chien Qui Fume

Viisi vinkkiä Louvreen

Deitti-ilta

Me päästään Janin kanssa aika harvoin kahdestaan mihinkään, mutta tänä viikonloppuna Janin äiti otti meidän lapset mukanaan mökille ja me päästiin Janin kanssa pitämään deitti-ilta pitkästä aikaa.

Sain töistä joululahjaksi lahjakortin Bloccoon, Kuopiossa sijaitsevaan italialaiseen ravintolaan. Ei oltu ikinä käyty kumpikaan siellä syömässä, joten tämä oli siitäkin kiva lahja. Ravintola oli täyteen buukattu, koska meidän siellä ollessa joku ilman varausta tullut ei saanut pöytää. 

Ruoka oli hyvää ja plussaa annan hyvästä gluteenittomasta valikoimasta. Kirjoittelen ravintolasta vielä oman postauksen myöhemmin. 

Keksittiin ennen ravintolaan lähtöä, että voitais käydä keilaamassa. Aika usein meidän deitti-ilta sisältää ravintolan ja joko mennään sen lisäksi keilaamaan tai elokuviin. Nyt elokuvissa ei ollut kuitenkaan mitään mitä olisi haluttu nähdä. 

Meidän rata ei ollut valmis vielä, kun etuajassa mentiin sitä kyselemään ja päätettiin sitten siinä välissä käydä kahvilla Espresso Housessa. Matkalla sinne meitä tuli vastaan perhe, jonka noin eskari-ikäinen lapsi sanoi äidilleen ”nyt kaikki varmaan luulee, että me ollaan Kuopiosta”. Nauratti, koska just näin meidänkin ykkösluokkalainen aina sanoo Helsingissä. Meidän murre vaan kertoo ulkopuolisille heti, ettei olla Helsingistä.

Käytiin myös hetki kävelemässä Kuopion keskustassa. 

Oltiin varattu keilarata tunniksi. Siinä kerkeää kahdestaan hyvin heittää vajaan neljä kierrosta, joten se oli meille oikein hyvä aika. 

Oltiin ihmeen tasaisia, kun jäin Jania jälkeen kokonaispisteissä loppujen lopuksi vain 13 pistettä. Oon yleensä heittänyt aina 7 tai 8 pallolla, mut nyt koitin 9 palloa ja tunnuin heittävän sillä paljon paremmin kuin aiemmin. Täytyy siis muistaa heittää sillä jatkossakin. Sain heitettyä illan aikana 5 kertaa täyskaadon, joka oli mun henkilökohtainen ennätys eli pallon vaihto selvästi auttoi. Painavampaan palloon sai paljon enemmän vauhtia. 

Koska oli deitti-ilta, halusin pukea jotain kivaa päälle. Päälle valikoitui punainen Vero Modan kietaisumekko, jonka olin edellispäivänä löytänyt kolmella eurolla kirppikseltä. Tämän parempaa kuvaa mulla ei mekosta ole, mutta kannattaa käydä kurkkaa Instagramista mekosta ottamani reels ja näet mekon paremmin! 

Meillä oli oikein kiva deitti-ilta ja tultiin kotiin jo heti yhdeksän jälkeen. Katsottiin illalla vielä pari jaksoa Rillit huurussa, joka aloitettiin joululomalla alusta. Ollaan katsottu se pari kertaa aiemminkin kokonaan läpi ja on hauska miten kaikkia asioita ei enää muista, joten jotkut juonenkäänteet tulee ihan yllätyksenä. 

Pidättekö te sun puolison kanssa deitti-iltoja? 

TULETHAN SEURAAMAAN MUN ARKEA MYÖS INSTAGRAMIN PUOLELLA @SUSANNARIITAKANGAS

LUE MYÖS: 

Aika tavallinen viikonloppu

Viime aikojen kirpparilöytöjä

Puijo on maaginen paikka talvella