Kuopion eläinpuisto oli minulle tuttu jo lapsuudestani. Muistan aina tietäneeni sen olemassaolosta, mutta en itse ole siellä tietääkseni lapsena käynyt. Melissan kanssa kävimme eläinpuistossa, kun hän oli pieni ja olin mukana valvojana päiväkodin retkellä. 

Kuopion eläinpuiston kotisivuilta kävikin ilmi, että puisto on palvellut asiakkaita jo vuodesta 1984! Itsehän olen syntynyt kaksi vuotta tuota myöhemmin, joten ei ihmekään, että puisto on aina ollut tiedossa. 

Tuosta minun ja Melissan vierailusta eläinpuistoon on kuitenkin jo yli kymmenen vuotta aikaa. Puistoissa vaihtui yrittäjät 2018, jonka jälkeen olen kuullut kaikilta siellä käyneiltä vain hyvää. Päätinkin, että tänä kesänä me ehdottomasti menemme käymään Kuopion eläinpuistossa. 

Ja niinhän me tehtiin heti kesäloman ekana päivänä. En ollut katsonut hintoja etukäteen netistä ollenkaan, joten yllätyin todella positiivisesti, kun sain tietää kesäpassin maksavan vain 15 euroa per nenä. Kesäpassillahan puistossa voi käydä vaikka joka päivä. Normaali pääsymaksu oli lapsilta 8 euroa ja aikuisilta 10 euroa. 

Ostin itselleni ja Vivialle kesäpassit ja maksoin Beasta normaalin sisäänpääsyn. Bea on melkein koko kesäloman äidillään, joten en nähnyt järkeväksi kesäpassin ostoa hänelle. 

Kuopion eläinpuiston miljöö on aivan ihana. Puisto sijaitsee Vehmasmäessä, noin 20 kilometrin päässä Kuopion keskustasta. Puistossa on iso maksuton parkkipaikka ja sinne on matkalla todella hyvät opastekyltit eli perille pääsee helposti ilman navigaattoriakin. 

Eläinpuistossa on myös kahvila, joka tarjoilee sekä kylmiä että makeita herkkuja. Puiston pihamaalla on myös monta eri paikkaa, jossa voi itse grillata makkaraa kaasugrillillä tai vaikka laavulla. Omien eväiden tuominen onkin sallittua, joten puistossa on helppo kuluttaa vaikka koko päivä.

Tyttöjen mielestä parasta puistossa olivat tietysti ne puiston päätähdet eli eläimet. Ensimmäisenä juoksimme rapsuttamaan Pancho-koiraa, joka oli kiinni lähellä kahvilaa. Se oli ihanan lapsirakas ja antoi lapsien rapsuttaa itseään mielin määrin. 

Vivian mielestä paras eläin oli valkoinen riikinkukko (jonka nimi muuten äidin iloiseksi yllätykseksi oli Anatude), joka näyttikin kauniita sulkiaan aina, kun joku tuli lähelle. Kävimme riikinkukon aitauksen luona vierailumme aikana monta kertaa. 

Muita ihania eläimiä olivat kanit, hevoset ja alpakat. Kissanpennut sulattivat lasten (ja vähän äidinkin) sydämet vaikka niitä ei vallitsevan koronatilanteen vuoksi päässytkään silittämään. Ilmeisesti viime vuosina kissojen aitaukseen on saanut mennä muutama ihminen kerrallaan kissanpentuja paijaamaan.

Kuopion eläinpuisto muuten järjestää perjantaisin klo: 8-10 riskiryhmille pääsyn puistoon, joten puistoon pääsevät sellaisetkin henkilöt, joiden on nyt korona-aikana ollut vaikeampi uskaltautua minnekään. 

Varmaan molempien tyttöjen lemppariksi muodostui alpakat. Bea kävi juttelemassa niille monta kertaa ja Vivia juoksi kilpaa valkoisen alpakan kanssa. Alpakka lähti mukaan leikkiin innoissaan. Nämä alpakat, ja muut eläinpuiston eläimet, olivat tosi sosiaalisia ja tykkäsivät varsinkin lapsista. 

Tytöt olivat innoissaan eläinten vuorovaikutuksesta ja ihanaa, kun yksikään eläin ei ollut yhtään pelottava. Eläinpuisto vahvisti tyttöjen eläinrakkautta vain entisestään ja antoi luottoa siihen, että eläinten lähelle uskaltaa mennä. Vivia on hieman aiemmin arkaillut varsinkin isompien koirien kanssa, mutta tuolla puistossa hän kävi rapsuttelemassa leppoisaa koiraa oikein mielissään. 

Kuopion eläinpuisto on kyllä siitä ihana, että siellä saa helposti ajan kulumaan minkä ikäisen lapsen kanssa tahansa. Isommille eläimet ovat niin kiinnostavia, että aika kuluu kuin siivillä ja pienemmille on keinut ja hiekkalaatikko, joilla voi välillä käydä leikkimässä. 

Bea kokeili myös puujaloilla kävelemistä, keppihevosilla esteiden ylittämistä ja kävivät tytöt leikkimässä yhdessäkin tuolla hiekkalaatikolla. 

Ilmeisesti puistossa on joskus myös ohjattuja toimintoja, mutta me emme sattuneet paikalle niiden aikaan.  

Meillä kului puistossa helposti muutama tunti ja kävimmekin tällä viikolla Vivian kanssa puistossa jo uudemmankin kerran. Käymme puistossa varmasti viikottain kuluttamassa aikaa ja ihastelemassa eläimiä, sen verran paljon on Vivia eläinpuistosta puhunut. 

OLETKO SINÄ KÄYNYT KUOPION ELÄINPUISTOSSA? 

LUE MYÖS: 

KOTI ON SIELLÄ MISSÄ PUIJON TORNI NÄKKYY

SISÄVESIRISTEILYLLÄ KALLAVEDELLÄ LASTEN KANSSA

Me ollaan oltu viikonloppu mökillä ja täällä on ihan parasta. On ihanaa, kun pääsee lataamaan akkuja ja olla luonnon helmassa.

1. Luonto ja järven läheisyys

Meidän (tai no siis mun vanhempien) mökki sijaitsee järven rannalla ja koska se on rakennettu joskus kauan sitten, on sen saanut rakentaa aika lähelle rantaa. Ikkunasta näkyy siis koko ajan järvi ja mökissä onkin parasta ikkunat koko mökin pituudelta.

Jani heitti talviturkinkin tällä mökkireissulla. Jani on melkeinpä meistä ainut, joka oikeasti kunnolla ui järvessä.

2. Riisipuuro

Me syödään riisipuuroa vuoden ympäri eikä pelkästään jouluna. Koska Vivia ei voi syödä kotimaisia viljoja, on riisipuuro helppo valinta.

Syötiinkin lounaaksi mökillä riisipuuroa, jota jokainen satsasi toisen (tai jopa kolmannen) annoksen.

3. Mökillä ei ole kiire minnekään

Ihan parasta, kun mökillä voi rauhassa lukea tai pelata lautapelejä ilman mitään velvollisuuksia.

Viviakin on monesti jaksanut tehdä pitkään palapelejä ja leikkiä ulkona leikkimökissä, kun tietää, ettei leikkejä keskeytetä kiireen vuoksi.

4. Vietetään aikaa samassa tilassa

Mökillä on niin pienet tilat, että vaikka tehtäisiin eri asioita, ne yleensä tehdään samassa tilassa.

Esimerkiksi me ollaan Vivian kanssa paljon pelattu dominoa samalla kun Jani on kirjoittanut opinnäytetyötä tietokoneella vieressä. Kotona se olisi tehty eri huoneissa.

5. Ruoka syödään vintagelautasilta

Meillä on mökillä tosi paljon vanhoja Arabian astioita. Suurimpaa osaa ei ole edes tarpeeksi montaa yksilöä meille kaikille, mutta se ei haittaa.

Välillä katetaan pöytä eripari lautasilla ja mökillä se tekee kattauksesta erikoisen ja kauniin.

6. Eri lelut kuin kotona

Mökillä lelutkin on vähän mix & matchia, kun osa on vuosikymmenten takaa ja osa uudempia.

Joka kerta lapset löytävät lelujen joukosta uudet suosikit ja aina on niiden parissa viihdytty.

7. Mönkkäriajelut ukin kanssa

Vivia oli innoissaan, kun pääsi ensimmäistä kertaa ukin kanssa ajamaan mökkitietä mönkkärillä.

Käytiin Vivian kanssa kahdestaankin ajelulla ja taidetaan mennä myöhemmin uudelleenkin, sen verran hauskaa se oli.

8. Vanhat lautapelit

Mökillä on äitini vanha Fortuna-peli, jota me pelasimme myös lapsena ja joka on jo pitkään vinksottanut vähän joka suunnasta.

Peli on ihanan nostalginen ja se jaksaa viihdyttää perheen pienimpiä vuodesta toiseen.

9. Lukeminen

Me tykätään kotonakin lukea tosi paljon, mutta mökillä se lukemisen määrä moninkertaistuu.

Vaikka kirjoja ei ole kovin montaa erilaista, jaksaa Vivia kuunnella niitä uudelleen ja uudelleen. Tällä reissulla paras kirja tuntui olevan väreistä kertova satukirja.

10. Kasvisten syöminen

Mökillä tuntuu kasvikset maistuvan paljon paremmalle kuin kotona. Mikähän sen tekee?

Tänään tein kasvispizzaa, jonka täytteenä oli kesäkurpitsaa, herkkusieniä, punaista kevätsipulia ja parsaa.

MITKÄ SUN MÖKKILEMPPARIT ON TÄLLÄ HETKELLÄ?

LUE MYÖS:

KESÄSUUNNITELMAT MENI UUSIKSI KORONATILANTEEN TAKIA

Seuraathan minua myös Instagramissa!