Vauvan kotiintulovaatteet
0Pikkuhiljaa alkaa olla aika miettiä vauvalle vaatteita, joilla tullaan sairaalasta kotiin. Hankalaksi mietinnän tekee painoarviot, joita olemme saaneet raskauden aikana. Niiden mukaan vauva kasvaa keskikäyrän alapuolella eli ei ainakaan kovin suuri vauva pitäisi olla tulossa. Huomasin tuossa vauvan vaatteita järjestellessäni, että olen muuten ostanut todella paljon koko 56, mutten oikeastaan ollenkaan kokoa 50. Vauvahan hukkuu varmaan aluksi noihin 56 senttisiin vaatteisiin ja meidän kotiintulovaatteetkin on varmaan aika isoja. En kuitenkaan uskalla ostaa niitä pienempiä ennen kuin oikeasti näkee minkä kokoinen vauva sieltä tulla tupsahtaa.
Valitettavasti postauksen kuvat ovat kadonneet jonnekin bittiavaruuteen. Jos ne löytyvät, lisään ne tänne.
Vaatteiksi meillä valikoitui isyyspakkauksessa ollut body, josta J heti kysyi, että voidaanko se pukea vauvalle sitten sairaalasta lähtiessä sekä bodyn kaveriksi harmaat sukat, valkoinen pipo ja punaiset housut. Eiköhän ne vauvan lämpimänä pidä vaikka olisivat hieman isot. Laitan J:n sitten ostamaan pienempiä vaatteita ennen kotiinlähtöä, jos mahasta tuleekin ihan pikkuriikkinen vauva.
Ulkovaatteista en ollut ihan varma mitä kassiin pakkaisi. Vauvan laskettu aikahan on lokakuun loppupuolella, jolloin on varmaan jo aika viileää. Jos vauva kuitenkin päättää syntyä jo aiemmin, ei ulkona ole ihan niin kylmä. Tosin vauvahan pitää pukea aika lämpimästi kuitenkin myös sisällä, jos oikein muistan? Pakkasin siis kassiin neuletakkia, neulepipon, tossut ja lapaset. Kuvasta puuttuu vielä kypärämyssy, jonka vihdoin löysimme Prismasta monen viikon etsinnän jälkeen. Missään kaupassa ei tuntunut olevan vauvakokoja. Kassissa on myös 62 senttinen kevytpuku, johon vauva tulee varmasti hukkumaan. Meillä on vielä olemassa kaukaloon sekä toppapuku että lämpöpussi, joten täytyy sitten sään mukaan katsoa minkä J niistä nappaa mukaansa kaukaloa hakiessaan. Täytyy kyllä varmaan jostain vielä vauvalle metsästää kevytpuku pienemmässä koossa, joka menisi esimerkiksi kauppareissuilla kaukalon lämpöpussin kanssa. Puku siis saattaa kassissa vielä vaihtua, jos vielä kauppoja jaksan lähteä kiertämään. *Tekstin kirjoittamisen jälkeen ostimme 56cm fleecepuvun, joka odotteleekin kaukalossa Nipsua.
Vielä pitäisi keksiä itselle kotiintulovaatteet. Haavekuvissani näytän yhtä hehkeältä sairaalasta kotiin lähtiessä kuin prinsessat, jotka on aina viimeisen päälle laitettuja, mutta se taitaa jäädä juurikin sellaiseksi haavekuvaksi. Olen todella huono nukkumaan sairaalassa ja luulenkin olevani todella väsynyt sieltä kotiin päästessäni. Jotenkin en myöskään enää muista hävisikö vatsan turvotus yhtään synnytyksen jälkeen viime kerralla, joten en oikein tiedä mitä pitäisi pakata kassiin. Kassiin taitaa siis päätyä mammalegginsit, toppi ja jokin neuletakki, koska ne on ainakin helppo pukea päälle. Mekon kanssa pitäisi lokakuussa olla jo sukkahousut ja ne vasta epämukavat ovatkin. Toisaalta kotona vaatteet luultavasti vaihtuvat johonkin mukavaan pyjamaan tai vastaavaan, joten kassissa olevia vaatteita tarvitsee vain siirtymiseen.
Mitä kokoa teillä on ollut vauvalla päällä kotiin tullessa? Entä onko kellään muulla lokakuussa laskettu aika? Jos on, niin joko olet miettinyt kotiintulovaatteita?
Mitä pakata sairaalakassiin?
Nyt kun laskettuun aikaan on enää muutama hassu viikko, alkaa pikkuhiljaa mietityttämään lähestyvä synnytys. Lissu on syntynyt tasan laskettuna päivänä, kun B taas on syntynyt viisi viikkoa aiemmin kuin oli tarkoitus. Tämä uusi tulokas, jota sanomme Nipsuksi, kasvaa huomattavasti alemmalla käyrällä kuin kumpikaan aiemmista tytöistä, joten voisin kuvitella, ettei synnytyskään käynnisty kovin aikaisin. Toisaalta hieman pelottaa miten pieni vauva sieltä tulisi, jos hän päättäisi syntyä jo lähipäivinä. Viimeaikaiset merkit kyllä viittaavat siihen, ettei meidän tarvitse Nipsua kovin kauan enää odotella.
Synnytys hieman jännittää. Tuntuu kuin olisin taas ensisynnyttäjä, mutta toisaalta onhan edellisestä synnytyksestä jo yli yksitoista vuotta aikaa. Neuvolassa jo viimeksi kyseltiin miltä tuleva synnytys nyt tuntuu ja pelottaako tai jännittääkö. Ei minua sinänsä pelota. Tiedän sairaalan henkilökunnan olevan ammattitaitoista porukkaa. Lähinnä minua jännittää miten kaikki sujuu ja miten itse jaksan synnytyksen. Viimeksi menin synnytyssaliin jo aamulla, minulle tilattiin lounas, joka ei kuitenkaan koskaan tullut ja Lissu syntyi puoli seitsemän aikaan illalla. Olin siis koko päivän syömättä oikein mitään ja ponnistusvaiheessa olikin lähellä, että pyörryn. En pyörtynyt sängylle, vaan synnytyksen jälkeen vessaan. Viimeksi minulla oli äiti mukana, nyt J tulee mukaan. Sekin on uutta tässä synnytyksessä ja oikeastaan koko raskaudessa, etten olekaan yksin.
Olen jo alkanut miettiä sairaalakassin sisältöä ja hieman pakkailemaan sitä valmiiksi. Viimeksi muistan kärsineeni tylsyydestä vauvan nukkuessa ja jokin kirja olisi ollut kiva olla mukana. Olimme Lissun kanssa osastolla melkein neljä päivää ja aika kävi aika pitkäksi. Nyt toivon, että saamme J:n kanssa perhehuoneen, jolloin J:stä olisi minulle seuraa ja saisin ehkä myös hieman levättyä J:n hoitaessa vauvaa. Perhehuoneita ei kuitenkaan sairaalassa ole kovin montaa, joten sen saaminen saattaa olla hankalaa. Kuulemani mukaan ne menevät ensisijaisesti keskosten vanhemmille sekä ensisynnyttäjille. Ensisynnyttäjähän en ole ja muutaman viikon päästä ei vauvakaan ole enää keskonen, joten saattaa olla turha toivo haaveillakaan perhehuoneesta. Nykyään ei myöskään tarvitse sairaalassa olla niin pitkään, jos kaikki on hyvin. Muistaakseni kolme vuorokautta oli Lissun syntymän aikaan pakollista osastolla viettää ja koska lääkärit kiersivät aamulla, emme päässeet kotiin kuin vasta neljäntenä päivänä.
Sairaalakassiin on siis tulossa:
- Jotain lukemista (viime kerrasta viisastuneena). Mukaan valikoitui Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo, joka on yksi kaikkien aikojen suosikkejani.
- Neuvolakortti sekä omat henkkarit
- Puhelimen laturit minulle ja J:lle (joskus olisi helpompaa, kun olisi saman merkkiset puhelimet) sekä kuulokkeet (puhelimen heitän kassiin lähtiessä)
- Tabletti, jos sairaalassa joutuukin olemaan pidempään ja haluaa jotain katsoa. Tai vaikka selata aikansa kuluksi Pinterestiä.
- Hygieniatarvikkeet ; shampoo, hoitoaine, suihkugeeli, deodorantti, terveyssiteitä, hiusharja, ponnareita, huulirasva, hammasharja ja hammastahna. Keräsin meidän kaapeista kaikki mahdolliset näyte- ja hotellipakkaukset mitä löysin, koska en halua raahata mukanani isoja pulloja. Meikkipussia en pakkaa, koska voin sanoa jo nyt, ettei meikkaaminen todellakaan ole tärkeysjärjestyksessä ykkösenä minulle synnytyksen jälkeen. J:llepakkasin oman hygieniapussin.
- Lääkkeet. Pakkasin mukaan vain astmalääkkeet, koska sairaalasta saan varmasti muut tarvitsemani lääkkeet.
- Imetysliivit ja liivinsuojia. Tänään sain jopa aikaiseksi ostettua ne liivit.
- Jonkinlaista naposteltavaa. Minulle kuivattuja hedelmiä, koska olen niihin aivan koukussa ja J:lle proteiinipatukoita. Sujautin kassiin myös suklaata, mutta hormonihöyryissäni saatan syödä ne jo ennen sairaalaan lähtöä. J:lle on kassissa myös energiajuomaa ja muumilimua, jos synnytys venyy kamalan pitkäksi.
- Milestones-kortit today you were born ja your first outfit.
- Allergialista. J ei todellakaan muista kaikkia allergioitani ulkoa ja jos sairaalaan mennessä on todella kivulias olo, ei siinä tee mieli muistella mille olinkaan allerginen. Ja minullahan niitä allergioita riittää.
- Rannetuki. Ranteeni ovat kiukutelleet raskauden aikana aikalailla ja välillä on aivan mahdoton nukkua ilman tuota tukea.
Kotiintulovaatteet itselleni ja vauvalle pakkasin ensin eri laukkuun. J:n mielestä oli kuitenkin tyhmää pakata monta eri laukkua, joten nyt vaatteet ovat tuon samaisen laukun pohjalla. Niistä tulossa sitten ihan oma erillinen postaus. Ihan hullua ajatella, että viimeistään kuuden viikon päästä meillä on pieni vauva. Luultavasti jo aiemmin, koska ainakaan kätilöt eivät tunnu olevan sitä mieltä, että yliajalle mentäisiin. Tuntuu, että jotain oleellista kassista vielä puuttuu, mutta en vain keksi mitä. Jospa se tulisi mieleen tässä muutaman viikon aikana.