Pääsimme lehteen, koska käydään risteilyillä
0Reilu vuosi sitten minuun otti yhteyttä Meidän Perhe-lehden toimittaja, joka oli tekemässä juttua risteilyillä käyvistä perheistä. En ole kirjoittanut tästä aiemmin blogiin, en kyllä edes tiedä miksi. Jotenkin asia alkoi pyörimään mielessä, kun huomasin Meidän Perheen uudistuneen logon ja lehtijutusta alkoi olla lähemmäs vuosi.
Me tykkäämme koko perheellä käydä Tukholman risteilyllä muutaman kerran vuodessa. Tytöt ovat käyneet monta kertaa jo laivalla ja tietävät mitä odottaa, kun risteilylle mennään. Pallomerta ja jälkkäripöytää, jos heiltä kysytään.
Juttuun tehtiin haastattelu ja meillä kävi kuvaaja kotona. Yhtä pääkaupunkiseudulla asuvaa perhettä oli kuvattu ihan laivassa, mutta meiltä on se reilu viiden tunnin matka ensin taitettava satamaan, että pääsee edes laivaan. Siksi laivamatkoille lähteminen on hieman isomman kynnyksen päässä. Matkat tekevät näin isolla perheellä jo aika ison loven matkabudjettiin.
Kuvaajan kanssa me sitten mietimme mikä voisi olla hyvä tapa ottaa kuvia, kun tosiaan oltiin kotona. No, me kerättiin kauhea määrä pöydille karkkia ja tuliaisia, että näyttäisi siltä kuin olisimme juuri tulleet risteilyltä kotiin. Otimme myös ulkona kuvia matkalaukkujen kanssa. Vedimme siis tyhjiä matkalaukkuja perässämme ja kävelimme pihaa edestakaisin kuvaajan räpsiessä kuvia. Kyllä siinä muutama naapuri saattoi ihmetellä mitä me oikein puuhaamme.
Tytöthän olivat ihan innoissaan kameran edessä. Me aikuiset ehkä olimme hieman jäykempiä ja hetki meni lämmetä kameralle. Hyviä noista kuvista nyt kuitenkin tuli ja lehtijuttukin oli kiva. Meillä onkin jemmassa oma lehti niin tytöt voivat sitä lukea sitten isompana ja muistella kuvauksia.
Muistatko lukeneesi juttua risteilyillä käyvistä perheistä?
LUE MYÖS:
TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA
Tyypillistä Hollantilaista
Olin joulukuun ekan viikon koulun kautta Hollannissa. Olin käynyt Hollannissa viimeksi 5-vuotiaana ja muistikuvia minulla siitä matkasta ei oikein ole, joten en oikein tiennyt mitä odottaa.
 |
| Kengät BikBok, laukku Longchamp, vihko Tiger |
 |
||
| Tyypillinen hollantilainen lounas.
Säätiedotus lupasi kymmentä astetta ja minähän onnellisena pakkasin nahkatakin enkä ollenkaan villakangastakkia. No, Hollantihan on aivan tasaista maata. Ei siellä ole minkäänlaisia mäkiä tai nyppylöitä ja siellä tuulee kylmästi koko ajan. Meillä oli shoppailuaikaa vasta viimeisenä iltana, koska kaupat menevät Hollannissa kiinni arkisin jo kuudelta, joten minulla ei ollut edes mahdollisuutta ostaa uutta talvitakkia. Survoinkin monena päivänä päälleni monta kerrosta puseroita, takin ja villaviitan sekä kaulahuivin. Varsinkin, kun menimme katsomaan Afsluitdijk-patoa.
 
|
Vierailimme yritysvierailuna venetehtaalla. Yrityksen perustaja kertoi meille hauskan tarinan yrityksen perustamisesta ja siitä kuinka yritys on vuosien saatossa kasvanut. Näimme myös työntekijöitä rakentamassa ja kunnostamassa veneitä.
Vierailimme myös useissa lähikylissä ja näimme mahtavaa arkkitehtuuria, isoja sekä pieniä patsaita ja ihania kauppoja.
 |
| Juustokauppa |
 |
| Jakku Gina Tricot. |
 |
| Öljyssä paistettu taikinapallo, jonka päällä oli tomusokeria. Nämä ovat tyypillisiä herkkuja uuden vuoden aattona. |
 |
| Pannukakkulaivan täytetty pannukakku. |
Reissu oli mahtava jo pelkästään siksi, että minulle sattui todella mukava host-perhe, jonka tyttö Alianne oli minua yli 10 vuotta nuorempi, mutta meillä synkkasi heti. Teimme yhdessä kouluprojektia, joten se oli vain hyvä asia. Odotankin innolla helmikuuta, kun hollantilaiset opiskelijat tulevat Kuopioon ja Alianne tulee vuorostaan asumaan meille viikoksi.
Olimme neljä päivää Leeuwardenin kaupungissa (joka muuten on Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2018) ja viimeisen päivän Amsterdamissa. Viikon teemaksi muodostui lause ”tyypillistä hollantilaista”, koska kokeilimme montaa asiaa, jotka olivat meille outoja, mutta heille aivan arkipäivää.
 |
| Amsterdam Central Station |
Rakastuin Hollannissa oleviin kanaaleihin ja niihin taloihin, jotka olivat niin suloisia. Ehkä Amsterdam tai Rotterdam voisikin olla kaupunkilomakohteena jossain vaiheessa, kun pääsemme J:n kanssa keskenämme reissuun.
Kotimatkalla olimme kaikki todella väsyneitä, mutta onnellisia hyvin sujuneesta viikosta. Itse olin kotona vasta puoli kahden aikaan yöllä, koska tulin Helsingistä Onnibussilla Kuopioon. Onneksi äiti tuli hakemaan minua pysäkiltä, niin ei tarvinnut laukkuja kotiin yksin raahata.
 |
| Jouduin ostamaan reissusta uuden matkalaukun, että sain tuotua tuliaiset kotiin. |
