Benoit -pariisilaista asiakaspalvelua parhaimmillaan
2Me oltiin Janin kanssa kaksin viime toukokuussa Pariisissa ja yksi meidän matkan haave oli syödä ravintolassa, jolla on Michelin-tähti. Valittiin Benoit ja oltiin kyllä jälkikäteen todella tyytyväisiä valintaan.
Benoit on kävelyetäisyydellä Notre Damen katedraalista ja käytiinkin katsomassa katedraalin korjaustöitä sillä aikaa, kun odoteltiin meidän pöytävarauksen alkamista. Käytiin Benoitissa lounaalla ja pöytävaraus piti tehdä etukäteen. Varaukseen piti tehdä luottokorttivarmennus, koska jos ei oltais menty paikalle tai peruttu pöytää tarpeeksi aikaisin, olisivat he veloittaneet kortilta tietyn summan rahaa vastineeksi.
Meidän yllätykseksi kolmen ruokalajin lounas maksoi 42€ per nenä, joten tämä ravintolakäynti ei edes ollut kovin kallis. Oltiin odotettu hinnaksi ainakin satasta per henkilö.
Benoit oli helppo löytää ja sen punaisista viireistä tuli vähän mieleen Emily in Paris-sarjan ravintola, joka Gabrielilla on.
Meidät otettiin vastaan hymyillen ja laitettiin istumaan lähellä ulko-ovea olevaan pöytään. Meitä palveli alusta loppuun vanhempi mies, joka vaikutti olevan salipäällikkö. Ravintolassa oli aika paljon väkeä koko ajan ja jotkut piti selvästi työlounaita toisella puolella salia.
Oltiin tutustuttu lounaslistaan ravintolan nettisivuilla jo jonkin verran, mutta kumpikaan ei oikeastaan ollut päättänyt mitä tilataan. Henkilökunta auttoi meitä tosi paljon, kuuntelivat allergiat ja varmistivat tuplasti, että olivat kuulleet kaikki oikein.
Ravintolan sisustus oli aika perinteinen ranskalainen bistro ja astiat olivat mitä kauneimmat. Ravintola on ollut pystyssä vuodesta 1912, joten siellä oli kivasti esillä myös vanhoja esineitä.
Tämä oli matkan ainut ravintola, josta sain gluteenitonta leipää ja vielä kaiken lisäksi ilman, että sitä pyysin. Olin ajatellut automaattisesti, etten tule saamaan minkäänlaista leipää ja kun tarjoilija toi leivän Janille, katselin sitä vain kaihoten. Tämä meidän vanhempi miestarjoilija toi mulle erikseen leipää ja pahoitteli kauheasti, että jouduin odottelemaan sitä kauemmin kuin Jani.
Meillä oli hauska istumapaikka, kun istuttiin pöydässä vierekkäin ja saatiin katsella alkuruokakokkia, joka valmisti alkuruokia tilauksesta koko ajan. Meitä vastapäätä oli myös baaritiski, jonka takana tarjoilijat kävivät aina hakemassa juomia asiakkaille.
Jani tilasi alkuruoaksi vasikkaa ja sydänsalaattia. Tämä oli kuulemma todella hyvää ja siltä se kyllä näyttikin.
Itse tilasin valkoista parsaa, koska sitä harvemmin tulee tehtyä kotona tai edes tilattua. Se oli erittäin hyvää, tosin kastiketta olisi voinut olla annoksessa hieman vähemmän mun mielestä, koska ihan kaikkea kastiketta en syönyt. Kuvassa näyttää vähän siltä kuin parsojen päällä olisi kastikkeen sijasta uppomuna, mutta kastiketta se oikeasti vaan oli.
Pääruoaksi Jani valitsi häränposkiravioleja. Ne oli niin hyviä, että hän olisi halunnut niitä toisenkin annoksen. Tässä vaiheessa mua taas vähän kismitti, etten voi syödä viljaa.
Mä tilasin lihamurekkeen, joka oli kyllä hyvää, mutta se oli tosi tummaksi kypsytettyä. Tämän takia liha oli kyllä todella mureaa, mutta maku oli aika voimakas. Ruoka oli todella hyvää, mutta olen varma, että olisin tykännyt enemmän ravioleista, jos niitä olisin oikeasti voinut syödä.
Jälkkäriksi Jani tilasi vaniljakreemillä täytetyn tuhatlehtisen, joka oli kuulemma taivaallista. Mä valitsin suklaamoussen, koska se oli oikeastaan ainoa mulle sopiva jälkiruoka lounaslistalla. Tarjoilija kertoi mulle sitä tilatessani, että siihen käytetään 70% tummaa suklaata ja se on lemmenrohtoa.
Tarjoilija kävi jälkiruoan aikana Janille tarjoilemassa myös madeline-leivoksen suoraan pelliltä ja pahoitteli kauheasti, ettei minulle ollut sellaista. Kahvin kanssa Janille tuotiin vielä muutamat makeiset.
Mun suklaamousse oli ihan tajunnanräjäyttävän hyvää ja harmitti, kun en jaksanut syödä kaikkea. Annos oli ihan todella suuri siihen verrattuna mitä olin odottanut.
Ravintola täytti ja ylitti meidän odotukset täysin. Kuultiin tämän jälkeen meidän ystävältä, että hän on avopuolisonsa kanssa käynyt myös syömässä tuolla ja tykännyt todella paljon.
Voisin mennä hyvin syömään tänne myös uudestaan, jos Pariisiin vielä joskus eksymme. Ja lämmöllä suosittelen ravintolaa kaikille Pariisiin meneville.
Vinkkaa joku muu Michelin-ravintola alle!
TULETHAN SEURAAMAAN MUN ARKEA JA MATKOJA MYÖS INSTAGRAMIN PUOLELLA @SUSANNARIITAKANGAS
LUE MYÖS:
Aamiainen Pariisissa – Au Chien Qui Fume
Aamiainen Pariisissa – Au Chien Qui Fume
Oltiin Janin kanssa kaksin Pariisissa viime toukokuussa, jonka jälkeen en oo yksinkertaisesti ehtinyt purkaa kaikkia kuvia puhelimesta, saatikka sitten kirjoittaa kaikesta tänne. Tänä keväänä korjaan sen vääryyden ja kirjoitan vähintään kerran viikossa meidän matkasta jotain. Eli jos joku suunnittelee matkaa Pariisiin keväällä tai kesällä, niin vinkkejä satelee tänne pitkin kevättä.
Me oltiin yötä hotellissa, mutta meidän huoneen hintaan ei kuulunut aamiaista. Aamiainen hotellissa olisi maksanut vajaan 25€ per nenä, joten päätimme skipata sen ja syödä aina muualla. Näin päästäisiin näkemään kahviloitakin paremmin.
Ekana aamuna Pariisissa me lähdettiin Les Hallesin ostoskeskukseen, koska siellä oli Lego Store ja Sephora. Lego Storessa me haluttiin käydä ja Sephorasta oltiin luvattu viedä esikoiselle tuliaisia. Meidän päästyä Les Hallesiin, Lego Storessa oli kuitenkin jonkinlainen maksupäätehäiriö menossa ja päätettiin sitten kävellä hetki siinä Les Hallesin ympäristössä, että saataisiin aika kulumaan. Ja nälkähän meidät yllätti, koska ei oltu syöty sitä aamupalaa vielä.
Meidän huomion herätti kauniisti koristeltu kulmaravintola, joten päätettiin mennä kurkkaamaan millainen aamiaislista heillä olisi.
Ravintola oli yhtä kauniisti sisustettu sisältäkin kuin ulkoa. Sisällä oli muitakin turisteja ja selvästi sisälle heidät kaikki ohjattiinkin. Ravintolassa oli myös katettu terassi, jossa istui jonkin verran paikallisia juomassa aamukahvejaan.
Meidät ohjattiin sisälle ja saatiin englannin kieliset listat, kun pyydettiin. Tarjoilijoista osa ei selvästikään puhunut ollenkaan englantia, koska ensimmäinen tarjoilija, joka meidät otti vastaan, haki toisen tarjoilijan meitä palvelemaan.
Paikka oli niin upean näköinen. Sisällä oli rauhallista, tosin meidän lähellä oli iso brittiperhe aamiaisella ja he olivat aika äänekkäitä. Saatiin kuitenkin pian rauhallisempi ympäristö, kun he poistuivat.
Jani tilasi aamiaisen, johon kuului patonkia, croissant, hilloa ja voita sekä tuoremehu. Mä tilasin tuoremehua ja omeletin, koska gluteenitonta vaihtoehtoa tuolle Janin aamiaiselle ei ollut. Ajattelinkin ja sanoin Janillekin ääneen, että onpa hyvä, kun omeletillahan mä pärjään kaikki aamiaiset. Voi miten väärässä olinkaan, koska tää oli ainut paikka meidän aamiaispaikoista, joista oikeasti sain kunnon aamiaista.
Jani tilasi näiden lisäksi kahvin. Vielä tässä vaiheessa me ei tajuttu, että jos tilaat vaan kahvin, sulle tuodaan espresso ja jos haluat kunnollisen kokoisen kahvin, täytyy tilata café americain. Opittiin se kyllä pian ja Jani sai kahvia vähän enemmän kuin pienen kupillisen kerrallaan.
Maksettiin aamiaisesta yhteensä vajaa 30€ eli se oli huomattavasti halvempi kuin meidän hotellin aamupala. Hotellin aamupala olisi ollut ilmeisesti aika lähellä tuota Janin aamiaista, joten mä en olisi siitä oikein saanut irti mitään näin vilja-allergisena.
Oltiin tosi tyytyväisiä ravintolaan ja pakko sanoa, että tämä oli paras aamiainen Pariisissa meidän reissulla. Suuri suositus siis tälle ravintolalle, jos satut olemaan joskus sen kulmilla.
Oletko sä koskaan syönyt aamiaista pariisissa?
TULETHAN SEURAAMAAN MUN ARKEA, AAMIAISIA JA REISSUJA MYÖS INSTAGRAMIN PUOLELLA @SUSANNARIITAKANGAS
LUE MYÖS: