Nurmeksen Vanhan Kauppalan avoimet ovet
Käytiin viime viikonloppuna äitini ja 12-vuotiaan kanssa Nurmeksen Vanhan Kauppalan avoimet ovet -tapahtumassa. Tapahtuma järjestetään vuosittain elokuussa ja ollaan äitini kanssa yritetty käydä siellä jo pariin otteeseen, mutta ensin olin itse häämatkalla Lapissa tapahtuman aikaan ja viime vuonna oltiin Janin siskon häissä.
Tänä vuonna meillä ei kuitenkaan ollut muuta tuona viikonloppuna ja suunniteltiin päiväretki Nurmekseen mökiltä. Oltiin ensin lähdössä kahdestaan, mutta viime hetkellä kysäisin 12-vuotiasta mukaan ja hän lähtikin ilomielin.
Tämä tapahtuma oli kiva kontrasti asuntomessuille, joissa ollaan useampana vuonna käyty katsomassa uusia taloja. Nurmeksen Vanhan Kauppalan talot olivat vanhoja (vanhin taisi olla melkein 300 vuotta vanha!) ja ne oli kauniisti sisustettu. Osa taloista oli jonkun koteja ja he olivat ovella vastassa, kun taloon astui sisälle.

Rannekkeet tapahtumaan maksoivat yli 16-vuotiailta 10 euroa ja alle 16-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi. Rannekkeen ostettuaan sai lipunmyynnistä kartan, johon kaikki kohteet oli merkattu. Osa oli avoimia taloja, osa avoimia pihoja ja osalla oli vaan pihakirppis. Todella monessa talossa oli myös kahvila tai ravintola sekä jotain pientä myynnissä.
Alueena Kauppala on hauska, kun se on rakennettu mäen päälle. Osa taloista on ylhäällä mäellä, mutta molemmin puolin taloja on paljon rinnetonteilla. Mietittiin äitini kanssa millaista olisi lähteä talvella autolla tuolta mäestä ylöspäin. Onneksi alhaaltakin taisi kulkea tie, jota pitkin pääsee pois.
Osalla taloista oli upeat näkymät Pieliselle suoraan omasta ikkunasta tai pihasta. Ja osa taloista oli muuten myynnissä. Aika hyvä markkinointikanava, kun taloon pääsi tutustumaan tuossa samalla.

Kävin Nurmeksessa pr-matkalla pari vuotta sitten ja silloin kävelimme opastetun kierroksen tuolla Puu-Nurmeksessa, mutta mihinkään taloon emme päässeet sisälle. Silloin oppaamme kertoi tästä Nurmeksen Vanhan Kauppalan avoimet ovet -tapahtumasta ja siitä kipinä syntyi lähteä niitä katsomaan.
Rakastin yli kaiken melkeinpä joka talosta löytyneitä upeita kuviollisia tapetteja. Osa taloista oli upean värikkäästi sisustettu ja olipa siellä yksi hattaran vaaleanpunainen talokin! Eniten minuun iski ne talot, joissa sisustus oli hyvin omaperäinen ja leikkisä.
Sää ei ollut mikään superhyvä, koska välillä satoi kaatamalla vettä, mutta silti liikkeellä oli todella paljon ihmisiä. Yhdessäkään talossa tai pihapiirissä ei oltu yksin.

Vanhoissa taloissa on niin eri tunnelma kuin uusissa ja itse rintamamiestalossa lapsuuteni viettäneenä tykkään vanhoista taloista tosi paljon.
Ilmeisesti eri vuosina on ollut eri taloja mukana tässä tapahtumassa, joten tylsäksi ei tapahtuma käy vaikka siellä kävisi useampana vuonna. Tietysti jotkut talot saattavat olla auki vuodesta toiseen, mutta joka kerta luultavasti itse huomioi eri juttuja.

Tykkäätkö sinä vanhoista taloista?
TULETHAN SEURAAMAAN MINUA JA MUN MATKOJA MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNARIITAKANGAS
LUE MYÖS:

Bistro Ohto lasten kanssa
Kaupallinen yhteistyö: Break Sokos Hotel Bomba / Pohjois-Karjalan Osuuskauppa
Oltiin koko perheellä Nurmeksen Bomballa juhannuksena ja päästiin testaamaan uudenkarhea Bistro Ohto lasten kanssa ensimmäisten joukossa. Oltiin nimittäin melkein ekat asiakkaat a la carte-illallisella ja syötiin siellä myös aamiaista kahtena aamuna.
a la carte-illallinen
Bistro Ohto on Break Sokos Hotel Bomban uusi ravintola, joka sijaitsee hotellin kantaosan ja uuden järvisiiven välissä. Ravintolasta on upeat maisemat Pieliselle ja kesällä käytössä on myös ulkoterassi, jossa voi nauttia kauniista maisemista syödessä upeaa ruokaa.


Mä tykkään ihan suunnattomasti ravintolan värimaailmasta ja sisustuselementeistä. Ravintola on todella tyylikäs ja kutsuva.
Meitä Janin kanssa vähän mietitytti miten meidän lapset jaksaa istua illallisella, kun he on vähän vilkkaamman puoleisia eikä olla ihan hirvittävän paljon käyty ravintoloissa yhdessä. Enemmänkin ollaan käyty syömässä vain pikaruokaa.
Onneksi hotellin henkilökunta oli aivan todella ihanaa porukkaa ja ottivat lapset vastaan todella kivasti. Ainut miinus avajaispäivänä oli, että värikyniä ei ollut vielä saatavilla (olivat jääneet jumiin matkalle) ja lastenlistan takana olevaa värityskuvaa ei siis päässyt värittämään. Onneksi ihana tarjoilija tarjoitui kuitenkin antamaan lapsellemme mustekynän ja harmitus oli tiessään.



Oltiin ravintolaan mennessä todella nälkäisiä ja tilattiinkin kaikki alkuruoat, koska keittiön jono oli todella pitkä. Pieni miinus tällekin ravintolalle, ettei lastenlistalla ollut alkuruokia ollenkaan. Onneksi kuitenkin tarjolla oli alkuruoaksi leipää ja sitä sai myös gluteenittomana, joten me tilattiin sekä tavallista että gluteenitonta leipää ja kaikki olivat tyytyväisiä.
Jani tilasi alkuun lohikeittoa, josta 7-vuotias söi varmaan ainakin puolet. Jos olisi tajuttu hänen syövän sitä niin innolla, niin oltaisiin tilattu hänelle oma annos. Ensi kerralla ollaan viisaampia. 12-vuotias tilasi oman annoksen tätä ja keitto oli kuulemma taivaallista.
Itse en lohikeittoa kala-allergisena tietenkään tilannut. Tilasin tartar-pihvin, joka oli yllättävän hyvää. Olin hieman skeptinen tämän suhteen, mutta listalla ei ollut muuta minulle gluteenittomana ja kala-allergisena sopivaa alkuruokaa, joten tilasin tämän ja yllätyin positiivisesti.
Jani tilasi Virgin Hugo-mocktailin, joka oli hauskan kirpsakka.




Pääruoaksi 7-vuotias tilasi lasten lihapullat, joihin hän oli todella tyytyväinen. 7-vuotias tykkää todella paljon kalasta, mutta jotenkin aina ravintolassa hän menee sillä turvallisimmalla vaihtoehdolla eli usein lihapullilla. Täytyy yrittää ohjata häntä maistelemaan vähän erikoisempiakin ruokia ravintolassa tästä eteenpäin, koska usein hän yllättyy itsekin huomatessaan jonkin olevan hyvää.
Minä tilasin grillipihvin, jossa oli ruokalistan mukaan naudan flank steak, grillivoita, broccoliinia, pikkelöityä punakaalia ja omenaa, salaattia, kevätsipulia ja paahdettua perunaa. Annos oli todella hyvä. Unelmoin noista perunoista ja pihvistä tälläkin hetkellä.
Jani tilasi katkarapupastan ja tykkäsi annoksesta niin paljon, että alkoi miettiä miksei useamminkin tilaa ravintolassa pastaa. 12-vuotias tilasi Bistron leikkeen (joka muuten oli gluteeniton vaikka oli leivitetty ja itsekin mietin tämän tilaamista ensin). Hän myös tykkäsi ruoastaan ihan todella paljon.




Jälkiruoaksi kaikki muut paitsi 12-vuotias tilattiin lämmintä suklaakakkua raparperihillokkeella, marinoidulla mansikalla ja vaniljajäätelöllä. Minä ja 7-vuotias tosin oltiin niin täynnä jo, että jaksettiin syödä vain puolet jälkkäreistä ja loppu pöytäseurue söi meidän jälkkärit loppuun. Annos oli gluteeniton, josta iso plussa. Maku oli taivaallinen.
12-vuotias tilasi pitkän pohdinnan jälkeen sitruunaposset-annoksen marinoidulla mansikalla ja kristallisuklaalla ja oli oikein tyytyväinen valintaansa. Meidän tarjoilijan lemppari oli kuulemma kolmas jälkiruoka, joka olisi ollut marenkia ja mascarponevaahtoa hedelmillä, mutta kukaan meistä ei maistanut sitä tällä kertaa.


Ravintola oli koko ajan täynnä, mutta silti meiltä käytiin moneen kertaan kysymässä maistuuko kaikki. Palvelu oli siis erinomaista koko aterian ajan.
Lapsetkin jaksoivat ihmeen hyvin koko aterian. Vähän 7-vuotiaalla meinasi tylsyys iskeä välillä, mutta oltiin kovana eikä annettu hänelle puhelinta tällä kertaa käteen. Päätettiinkin, että yritetään käydä lasten kanssa useammin ravintolassa, että he oppivat maistelemaan uusia juttuja ja kärsivällisesti odottamaan ruokaa.
Kaiken kaikkiaan ruokailu oli todella hyvä ja menisin ravintolaan vaikka heti uudelleen illalliselle.
aamiainen
Syötiin samassa ravintolassa aamiainen kahtena aamuna ja oltiinkin ekojen hotellivieraiden joukossa, jotka pääsi Bistro Ohtoon aamiaiselle. Aamiainen nimittäin tarjoiltiin ensimmäistä kertaa tuolla meidän ekana aamuna.
Hotelli oli aivan täynnä ja me oltiin molempina aamuina liikkeellä just pahimpaan ruuhka-aikaan. Mikään tarjolla oleva asia ei kuitenkaan loppunut missään vaiheessa kesken, vaikka joitain asioita joutui hetken odottamaan.

Gluteeniton valikoima aamupalalla oli ihan hyvä. Oli useampaa eri leipää ja oli riisipiirakoita. Kaikki gluteenittomat tuotteet oli pakattu yksittäisiin muovipusseihin, joten kontaminaatioriski oli selvästi minimoitu. Lisää tuotteita sai pyytämällä, jos ne oli pöydästä loppu.
Hieman olin kyllä pettynyt siihen, että ei-gluteenittomille oli tarjolla neljää erilaista makeaa jälkiruokaa sekä lettuja ja gluteenittomassa pöydässä valikoima ei ollut kovinkaan suuri. Mutta iso plussa siitä, että kaikissa gluteenittoman pöydän tuotteissa oli ainesosaluettelot esillä! Me kun ei 7-vuotiaan kanssa voida syödä ohraa, kauraa, vehnää tai ruista missään muodossa.


Aamiaisen paras juttu meidän lasten mielestä oli ehdottomasti suklaaputous, johon sai dipata vaahtokarkkeja. Toinen 12-vuotiaan ja Janin suosikki oli mehukoneesta löytynyt mustikkamehu. Jani myös arvosti kovasti aitoja karjalanpiirakoita.
Suosittelen testaamaan ravintolan sekä illallisella että aamiaisella,
jos olet Nurmeksen suunnalla!
TULETHAN SEURAAMAAN MUN MATKOJA MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNARIITAKANGAS
LUE MYÖS:
Buolu Cafe & Ristorante lasten kanssa


1