Mä vietän hyvin vähän aikaa yksittäin lasten kanssa. Yleensä kun vien teinin jonnekin, vähintään vauva tulee mukana. Niinpä minun oli helppo vastata kyllä, kun teini aneli voisinko viedä hänet Ruotsiin melkein heti koulun alettua, koska hänen lempibändinsä esiintyisi siellä. Saattoi ne koiranpentusilmätkin näytellä osaansa myöntymisessäni.

Mietin kyllä lähtöä hetken, koska en ole koskaan ollut kokonaista yötä erossa vauvasta. Päätös oli siltä osin helppo, etten enää imetä, joten vauva kyllä pärjäisi ilman minua. Mutta kuinka minä pärjäisin ilman vauvaa -se olisikin aivan toinen juttu. J oli kuitenkin sitä mieltä, että he pärjäisivät oikein hienosti ja päätös matkasta syntyi.

Lähdimme matkaan yhtenä elokuisena keskiviikkoaamuna kello 7.15. Minulla oli takana varmaan kuukauden huonoimmat yöunet ja kerrankin sain nukutuksi vähäsen bussissa. Matkasimme Onnilla Turkuun ja Turussa meillä oli monta tuntia aikaa ihmetellä kaupunkia sekä terminaalia ennen laivaan pääsyä. Sainpa muutaman blogitekstinkin kirjoitettua luonnoksista valmiiksi.

Kuljimme Turusta Tukholmaan Siljan Baltic Princessillä. Olimme käyneet Lissun kanssa kyseisessä laivassa vain kerran aiemmin ja laiva oli aikamoinen pettymys. Laivalla ei ollut minkäänlaista iltashowta tai muutakaan ohjelmaa orkesterin lisäksi. Ainut ohjelmanumero taisi olla Siljan 60-vuotisdokumentti, joka kesti noin viisi minuuttia. Senkin bongasimme puolivahingossa hytin televiosta ja katsoimme sieltä. Hytin suihkusta tuli vain tulikuumaa vettä eikä viemärikään vetänyt, joten wc:n lattia lainehti. Onneksi sentään Lissu löysi itselleen kauan haluamansa Leviksen t-paidan, joten laivamatka ei ollut ihan täysi floppi. Niin, ja tuli sieltä telkkarista myös Muumit.

Laiva oli Tukholman satamassa aamukuudelta paikallista aikaa, jolloin reittimatkustajien täytyi poistua. Matkasimme jo hyvin tutuksi käyneellä tunnelbanalla Tukholman keskusasemalle ja menimme aamiaiselle Starbucksille, jonne oli tullut myyntiin ihanaa popcorn-kahvia, nam!  Yritimme kuluttaa aikaa kahvilassa, koska hotelliin sisäänkirjaus oli vasta iltapäivällä. Päätimme kuitenkin lähteä kysymään hotellilta mahtaisiko heillä olla matkatavarasäilytystä, koska matkatavaroiden raahaus ei kuulostanut oikein houkuttelevalta.

Onneksi liittymissämme toimii nykyään netti myös muissa Pohjoismaissa, koska ilman Googlen karttapalvelua emme olisi löytäneet hotellille perille. Kysyimme keskusasemalta pääsisikö hotellille jollain bussilla suoraan ja vastaus oli, että hotellin lähelle kulki paikallisjuna. Asemalta kuitenkin oli vielä noin vartin kävelymatka hotellille. Hotellille päästyämme havaitsimme kuitenkin samantien, että hotellille olisi kuin olisikin ollut suora bussiyhteys.

Hotellissa oli aivan ihana henkilökunta, joka heti opasti meitä bussiaikatauluissa. Hotellilta myös löytyi matkatavarasäilytys, jonne jätimme suurimman osan tavaroistamme ennen kuin lähdimme takaisin Tukholman keskustaan. Menimme bussilla keskustaan ja päätimme mennä ensimmäisenä Historiska museetiin eli historialliseen museoon, jossa oli viimeistä viikkoa viikinkinäyttely.

Tämä museo ei muuten ollut millään lailla pettymys eli suosittelen lämpimästi! Museoon ei ole sisäänpääsymaksua eli kaikki museossa olevat näyttelyt pääsee katsomaan ilmaiseksi. Viikinkinäyttely oli todella kattava ja huolella tehty. Kaikki tekstit löytyivät sekä ruotsiksi että englanniksi. Kirjoitan tuosta museoreissusta vielä oman tekstinsä, koska sieltä on kuvia tosi paljon.

Museokierroksen jälkeen päätimme kävellä katsomaan, jos saisimme ostettua illan pääsyliput jo valmiiksi. Olimme siis menossa samana iltana konserttiin Gröna Lund-huvipuistoon ja liput maksoivat meiltä yhteensä 25 euroa. Huvipuistossa järjestetään konsertteja monta kertaa viikossa ja jos puistoon menee sisälle kuuden jälkeen illalla, maksaa lippu hieman enemmän, mutta sama lippu käy kaikkiin iltakonsertteihin koko kesän. Eli noin kolmella kympillä pääsee kaikkiin kesän konsertteihin vaikka ostaisi lipun jo toukokuussa! Linnanmäki, missäs teidän konsertit kansainvälisillä esiintyjillä on?

Matkalla Gröna Lundiin Lissu meni yhtäkkiä aivan hiljaiseksi. Olimme keskustelemassa jostain museossa olleesta asiasta ja yhtäkkiä en saanutkaan vastausta. Käännyin katsomaan Lissua ja hän on aivan kuin puulla päähän lyöty. Hetki siinä meni ennen kuin sain hänet puhumaan ja hän tokaisee ”äiti, mun ohi juoksi yksi bändin jäsenistä” (sanoi kyllä nimellä, mutta en nyt muista kuka se niistä pojista oli).  Loppumatkan sitten kuuntelinkin teinin vuodatusta siitä kuinka hölmö hän oli ollut, kun ei juossut perään, vetänyt hihasta ja ottanut selfietä.

Gröna Lundin edessä oli jo puolen päivän jälkeen noin 50 tyttöä jonottamassa. Puisto aukesi kolmelta ja lavan eteen halusivat kaikki. Lipputiski ei kuitenkaan ollut vielä auki, joten päätimme lähteä kävelemään takaisin keskustaan. Kävimme Pizza Hutin lounasbuffetissa ja suuntasimme takaisin hotellille päivätorkuille.

Ehdimme Gröna Lundiin sisälle juuri ennen kuutta ja saimme ostettua halvemmat liput. Lavan edessä oli tunkua jo silloin vaikka bändi aloitti soittamaan vasta kahdeksalta. Puikkelehdimme lavan eteen ja saimmekin paikat eturivistä kunnes yksi isä päätti pitää meille moraalisaarnan siitä kuinka hänen lapsensa olivat jonottaneet aamusta asti ja heidän paikkansa olivat eturivissä. Tytöt eivät kuitenkaan olleet paikalla, koska he olivat isän mukaan vessassa. Tyttöjen vessareissu kesti yli tunnin vaikka viereiseen vessaan ei ollut minkäänlaista jonoa ja kummasti tytöt tulivat laiterannekkeiden kanssa takaisin paikoilleen. He myös katosivat siihen viereiseen vessaan seisottuaan viisi minuuttia paikallaan. Kerroin isälle, että Suomessa paikkansa kyllä menettää, jos siitä jonnekin lähtee, mutta kuulemma Ruotsissa on eri meininki. Jotenkin tuntui, että eri meininki oli vain tällä isällä.

Lissu kuitenkin sai onneksi pidettyä paikkansa eturivissä, kun minä lähdin etsimään istumapaikkaa. Bändi aloitti kahdeksalta kuten oli luvattu ja soitti reilun tunnin. Palelin koko konsertin ajan, koska ulkona tuli jo pimeä konsertin alettua ja Gröna Lund on rannalla, joten siellä tuuli ikävästi. Yritin käydä lämmittelemässä vessassa, mutta kaikki huvipuiston vessat ovat ulko-ovettomia eli kopit ovat avoinaisessa tilassa, johon tulee ulkoa koko ajan kylmää ilmaa.

Konsertin aikana tuo Lissun päivällä bomgaama poika muuten kertoi käyneensä lenkillä huvipuiston läheisyydessä ja myöhemmin Lissu näytti netistä muiden ottamia selfieitä. Kuulen vielä tänäkin päivänä kuinka teiniä harmittaa.

Lissu oli onnensa kukkuloilla konsertin loputtua. Olimme menneet Gröna Lundiin ratikalla, joten päätimme lähteä lautalla takaisin. Lautta oli tupaten täynnä ihmisiä, joka oli siitä hyvä, että vihdoinkin minulla oli lämmin. Lautalta oli jonkin verran kävelymatkaa lähimmälle tunnelbanalle, joka selvisi meille, kun seurasimme ihmisjoukkiota. Ostimme iltapalaa asemalla olleelta kioskilta ja menimme tunnelbanaan. Päätimme vaihtaa lähijunaan, koska emme olleet varmoja kulkisiko bussille enää niin myöhään illalla. Kävelimme väsyneinä takaisin hotellille eikä unta tarvinnut odotella.

Seuraamme J:n kanssa televisiosta Remontilla rahoiksi-ohjelmaa ja ihastelemme yhdessä huoneiden sisustuksia. Kun Mikkelin asuntomessuista muutama vuosi sitten tuli ensimmäiset mainokset, päätimme jo silloin osallistuvamme niille. Olen aiemmin käynyt Kuopion ja Jyväskylän messuilla, joten edellisistä messuista oli jo kolme vuotta aikaa.

Kävimme messuilla heti avajaispäivänä J:n, Lissun ja Nipsun kanssa. B oli mummin kanssa mökillä ja reissu suunniteltiinkin tarkoituksella niin, että pääsemme messuille ilman B:tä. Messuilla oli jonkin verran lapsia, mutta meidän 5-vuotias ei messuilla olisi jaksanut koko päivää kiertää vaikka olisimme jokaiselle jäätelökioskille pysähtyneet, joita matkan varrelle oli pystytetty.

Meillä oli Mikkeliin muutakin asiaa. Pikkuveljeni muutti tyttöystävänsä kanssa yhteen kesäkuussa, joten kävimme heidän luonaan samalla vierailulla. Olimme heidän luonaan yötä ja jätimme auton heidän luokseen parkkiin. Messuilla olisi ollut maksullinen parkkipaikka, josta olisi ollut bussikuljetus messualueelle. Veljeni uusi asunto oli kuitenkin aivan keskustan tuntumassa ja myös keskustasta oli ilmainen bussikuljetus, joten päätimme kävellä torille ja hypätä messubussiin. Messubussissa oli plussaa edessä istuva opas, joka kertoi mikrofoniin faktoja Mikkelistä.

Messuilla on 31 kohdetta, joihin kaikkiin kävimme tutustumassa. Messujen kiertämiseen meillä meni reilu 6 tuntia, sisältäen muutaman pienen stopin messukahviloissa. Kannoin Nipsua melkein koko päivän rintarepussa, jossa vauva tykkäsikin olla ja nukkua. Rintarepusta myös näki hyvin ympärilleen ja katseltavaahan messuilla riitti. Muutamat vaunut näin, mutta omamme jätin suosiolla kotiin. Messukohteisiin ei olisi mahtunut sisälle rattaiden kanssa, joten rattaat olisi pitänyt jättää ulos. Tämä olisi siis tarkoittanut, että olisimme joutuneet ottamaan vauvan syliin joka tapauksessa tai joku meistä olisi joutunut jäämään talon ulkopuolelle vahtimaan rattaita. Messuilta poistuessamme huomasin, että messujen sisäänkäynnillä olisi ollut Emmaljungan rattaita myös lainattavaksi.

Messutaloja kiertäessä meille kaikille tuli talokuume. Meillä ei vielä moneen vuoteen ole varaa muuttaa omakotitaloon tai rakentaa omaa. Mukavahan se on kuitenkin haaveilla ja suunnitella mitä omaan taloon sitten joskus haluaa. Oma lemppari oli kohde numero 18, Casa Wellikulho. Talo oli rakennettu uusperheelle, joten se kohta toi jotenkin myös kohdetta lähemmäs omaa elämäntilannetta. Talossa oli neljä makuuhuonetta, iso keittiö, työhuone ja todella kiva huonejako. Plussaa tietenkin oli oma uima-allas ja poolhouse, johon J jo suunnitteli pelihuonetta/vierashuonetta.

Yllätyksenä meille tuli kuinka monessa talossa oli todella tumma sauna. Messuilla oli vain pari vaaleaa saunaa. Muutenkin monet kylpyhuoneet olivat hyvin tummia. Messualueella oli monta rantatonttia näkymillä Saimaalle ja yhdessä kohteessa olikin hyödynnetty tätä kylpyhuoneessa asettamalla kylpyamme ikkunan eteen. Kyllä tuossa kelpaisi väsyneen äidin rentoutua iltaisin.

Inspiroivimpia asioita messuilla oli ehdottomasti erilaiset kattaukset sekä koriste-esineiden käyttö. Ne ovatkin juuri niitä pieniä asioita, joita messukodeista on helppo soveltaa myös omaan kotiin. Tykkäsin myös tosi paljon yhdessä kohteessa ikkunan paikasta tiskialtaan edessä. Näkymä ikkunasta oli etupihalle. Pystyin kuvittelemaan lapset leikkimässä pihalla ja äidin keittiössä tiskaamassa tai tekemässä ruokaa.

Se fiilis ja tunnelma, joka taloihin oli pelkällä sistuksella tuotu, oli lämmin ja kutsuva. Tottakai joukossa oli muutama ei niin mieluinen talokin, mutta se nyt on ihan normaalia, koska jokaisella on oma makunsa. Ja hyvä niin! Aika tylsää jos jokainen koti näyttäisi samalta.

Terasseihin ja ulkoalueisiin oli satsattu tosi paljon. Varmaan inspiroituneet noista maisemista, joita messualueelta löytyy. Yhden talon terassilla oli oikein kunnollinen kesäkeittiö. Aivan ihana lisä kesällä, kun on vieraita ja haluaa oleskella ulkona. Samassa talossa oli myös sauna erillisessä rakennuksessa terassin toisessa päässä. Kolmannesta kohtaa terassia pääsi ulkorakennukseen, josta saisi helposti joko leikkimökin tai vain pienen pakopaikan. Sinne voisi karata kirjan kanssa ja jättää lapset miehen hellään hoivaan.

Avajaispäivänä messuilla oli esiintymässä Stig. Olimme kuitenkin jo kiertämässä messualuetta, joten emme häntä nähneet. Näimme kuitenkin Telian älytalossa Lauri Ylösen, joka oli kertomassa kotien älyratkaisuista ja Lissu kävikin nappaamassa hänen kanssaan selfien.

Jos liikutte Mikkelin suunnalla seuraavan parin viikon aikana, suosittelen käymään asuntomessuilla. Messualue on iso, joten varaa jalkaan mukavat kengät. Ota mukaan myös malttia, koska messuilla on varmasti joka päivä reilusti kävijöitä.

Seuraathan blogin sivua jo Facebookissa? Sinne päivittyvät aina uudet postaukset sekä jotain ekstraa.