Hae
Colour Outside the Lines

Disneyland Pariisi teinin ja eskarilaisen kanssa

Meillä asuu viisi Disney-fania, jotka haaveilevat reissusta Disneylandiin.

Katsomme lasten kanssa viikottain Youtubesta paraati- ja puistovideoita. Bea kyseleekin kovasti milloin hän pääsee Disneylandiin. Olemme luvanneet viedä lapset sinne jossain vaiheessa, mutta ainakaan tänä kesänä matka ei ole vielä ajankohtainen.

Tässähän on taustalla se, että me Melissan kanssa olemme jo käyneet Pariisin Disneylandissa kerran kesällä 2012. Melissa oli silloin 7-vuotias eli Bea on nyt samassa iässä. Meidän puistossa ollessamme oli menossa puiston 20-vuotisjuhlallisuudet. Pariisin Disneyland avautui 1992 ja muistan kuinka aina VHS-elokuvia katsellessa tuli mainos Disneylandista. Se oli jotain ihmeellistä ja tiesin haluavani sinne.

Puisto on pääosin pysynyt samanlaisena kuin silloin, joten päätin muistella matkaamme. Kuvia on harmillisen vähän, koska minulla ei ollut silloin vielä älypuhelinta eikä pikku pokkarikamerassakaan ollut kovin suuri muistikortti. Puisto on kuitenkin niin laaja ja kuvia sen verran monta, että teen tästä postaussarjan ja linkitän tekstit toisiinsa niin, että kaikkien postausten ilmestyttyä ne voi lukea yhteen putkeen niin halutessaan.

Pariisin Disneyland on iso lomakylä, johon kuuluu kahden huvipuiston lisäksi ostosalue ja kuusi hotellia, luonnonpuistossa oleva majoitusalue sekä leirintäalue.

Kuinka sinne pääsee? 

Pariisiin pääsee monien eri lentoyhtiöiden suorilla lennoilla Helsingistä monta kertaa päivässä. Me suositaan yleensä Norwegianin tarjouksia.

Lentokentältä pääsee kaikista helpoiten Disneyn alueelle Magical Shuttle-bussilla, joka vie suoraan oman hotellin eteen, jos yöpyy Disneyn omassa hotellissa. Me käytimme tätä palvelua kotiin lähtiessä ja se oli todella helppo tapa matkustaa lentokentälle. Lentokenttäkuljetuksen saa ostettua myös hotellin respasta, jos haluaa. Näin mekin teimme, kun kysyin mikä olisi helpoin tapa päästä lentokentälle ja tätä meille suositeltiin.

Puistoon pääsee myös RER A-junalla. Pariisin keskustasta otetaan suunnaksi Marne-la-Vallée, joka on junan päätepysäkki. Juna on varsinkin aamuisin aivan tupaten täynnä, joten istumapaikkoja ei välttämättä saa ollenkaan. Juna saapuu parkkipaikkojen läheisyyteen ja sieltä on opasteet puistoon sekä hotelleihin. Juna-aseman läheisyydessä on myös infotiski, jos ei tiedä mihin suuntaan kannattaisi lähteä suunnistamaan. 

Disneyn hotellit

Viimeksi puistossa ollessamme yövyimme Sequoia Lodge hotellissa. Hotelli oli teemoitettu näyttämään amerikkalaisen kansallispuiston lomamökiltä. Siellä oli paljon Tiku ja Taku-koristeita. Teemat on ihan mahtavasti toteutettu kaikissa Disneyn hotellikohteissa. Harmillisesti meillä ei ollut yhtään ainutta kuvaa hotellista tai huoneestamme. Muistan kuitenkin miten ihana huone oli. Huoneessa oli kaksi parisänkyä, joihin mahduimme hyvin nukkumaan. Meitä oli matkalla siis neljä; 19-vuotias pikkuveljeni, 14-vuotias ystäväni Heidi, minä ja 7-vuotias Melissa. Huoneeseen kuului myös oma kylpyhuone (jossa oli mikin muotoisia saippuioita!) ja kirjoituspöytä sekä tv, josta näkyi kaikkien meidän iloksi Disney Channel englanniksi.
Jokaisessa hotellissa on myös matkamuistomyymälä, josta voi käydä ostamassa viimeiset (tai vaikka ensimmäiset) tuliaiset. Eri hotelleista saattaa löytää eri tuliaisia, koska myymälät on teemoitettu hotellien mukaan. Eli jos on ylimääräistä aikaa niin kannattaa käydä kurkkimassa myymälöiden valikoimaa lähihotelleissa. 
Hotellilla tuli viimeisenä päivänä vastaan Mikki, jonka kanssa Melissa halusi kuvaan. 
Me ostimme matkamme Tjäreborgin kautta aika myöhään ja saatiin mielestäni tosi hyvä tarjous. Ainakin mitä olen matkan jälkeen hintoja katsellut niin maksoimme hotellista paljon vähemmän kuin normaalihinnat. En tiedä oliko juuri sopivasti tullut joku peruutus, jonka saimme. 
Disneyn omissa hotelleissa on se hyvä puoli, että puistoliput kuuluvat samaan hintaan. Hotellivieraat pääsevät myös nauttimaan Extra Magic Hourista eli ylimääräisestä tunnista aamulla, jolloin osa laitteista on auki ja niihin pääsee paljon pienemmillä jonotusajoilla. 
Olen aika ajoin katsellut Disneylandin hintoja ja haaveillut matkasta. Luin jostain, että kannattaa vähän vertailla hintoja, kun valitsee sivuilta eri kielen. Esimerkiksi itse huomasin, että kun sivun oikeasta yläkulmasta valitsee USAn lipun Suomen lipun sijaan niin hinta samoilla matkavalinnoilla oli yli 600 euroa enemmän. Aika älytöntä! 
Hotellien välissä on iso tekolampi. Meidän Sequoia Lodge jää kuvassa taaksemme, vasemmalla on Newport Bay Club ja oikealla Hotel New York. Edessä näkyvän kuumailmapallon takana on ostosalue Disney Village. Kuumailmapallolennolle oli hotellihuoneessa tarjouslappu.  
Hotelleissa on muuten myös se etu, että matka tulee huomattavasti halvemmaksi! Puiston läheltähän löytyy monta muutakin hotellia, jotka eivät ole Disneyn omia, mutta itse suosisin Disneyn hotelleja. Koko matkan ajan on ympäröity sillä Disneyn taialla. Ja hotellihuoneeseen kuuluu ne liput, joilla pääsee molempiin puistoihin koko matkan ajan. Vertailuna nyt, että jos ostaisin meidän perheelle matkan ensi syyskuulle Vivian syntymäpäivien aikaaan, maksaisin pelkistä puistolipuista 1019 euroa, kun taas hotelli ja siihen kuuluvat puistoliput maksaisivat minulle 1003 euroa. Eli periaatteessa hotellihuoneen saa ilmaiseksi, jos tuota lippuhintaa miettii. 
Hotelliltamme oli noin vartin kävelymatka puistoihin. Matkalla ohitimme myös muutaman muun hotellin, kuten New York Hotelin. Tämä hotelli on tällä hetkellä remontissa ja aukee uudelleen 2020 teemanaan Marvelin sankarit. Saatammekin joskus tulevaisuudessa yöpyä tuossa hotellissa, jos Jani saa valita. 
New York Hotel
Kaikista kallein ja lähimpänä puistoa oleva hotelli on Disneyland Hotel, josta pääsee hotellikäytävää pitkin suoraan puistoon. Sellaista ei löydy mistään maailman muista Disney-puistoista! 

Disney Village

Disney Village on ostosalue, johon voi halutessaan mennä ostoksille vaikka ei olisikaan puistoihin menossa. Sisääpääsy Disney Villageen on ilmainen. Sieltä voi käydä imemässä Disneyn taikaa itseensä hetken. Alueella on elokuvateatteri, Buffalo Billin villin lännen show, keilahalli, konferenssitila, ravintoloita, kauppoja ja paljon muuta! 
Kaupoista ihmeellisin oli ehdottomasti todella suuri World of Disney, jonka valikoima oli huima. Meillä tarttui sieltä mukaan vaatteita, reppu, mukeja, pehmoja ja vaikka mitä muuta. Parasta kaupassa oli, että vaikka olisi ollut puistossa sen sulkemiseen asti, oli kauppa vielä auki. Tämä oli huippua, koska me olimme puistossa aamusta iltaan, joten kauppa olisi muuten jäänyt näkemättä. Huomasin muuten juuri, että World of Disney oli avattu vain pari viikkoa ennen meidän reissua! 
Alueelta löytyy myös Starbucks, josta haimmekin aamuisin juomat. Alueella oli myös Planet Hollywood-ravintola ja meidän iloksi sen seinällä oli Jonas Brothersien kuva. Ei kyllä varmaan enää ole. 
Kävimme yhtenä päivänä lounaalla Disney Villagen puolella La Grange at Billy Bob’s Country Western Saloon-ravintolassa, jossa oli buffettarjoilu. Ruoka oli tex mex-tyylistä ja maistui meille kaikille hyvin. Olimme ostaneet Tjäreborgin kautta puolihoidon, jonka saa ostettua myös Disneyn omilta sivuilta ja käytimmekin siihen kuuluvia kuponkeja ruokaan. Buffet oli paras vastike kupongeille, koska ruokaa sai syödä juuri sen verran kuin halusi! Muistan ravintolasta myös ystävällisen tarjoilijan. 
Teimme kaikki pöytävaraukset hotellilla, joka oli muuten tosi näppärää! Nykyään on olemassa myös puhelimeen oma Disney-sovellus, jolla saa tehtyä varauksia jo ennen matkaa. Se on varmasti ainakin meillä käytössä seuraavalla kerralla. Sovelluksesta näkee myös muun muassa laitteiden sen hetkiset jonotusajat.

Disney Villagen molemminpuolin sisäänkäynneillä on turvatarkastus, josta pääsi läpi kuitenkin aika vikkelästi. Muistaakseni myös puistojen sisäänkäynneillä oli omat turvatarkastukset. Puistoissa ja niiden ympäristössä oli todella turvallinen olo. 

Missään vaiheessa emme pelänneet edes taskuvarkaita, vaikka koskaan ei voi olla liian varovainen! Taskuvarkaista kyllä varoiteltiin joka puolella puistoa. 

Pariisin Disneyland oli juuri niin ihana kuin olin aina kuvitellutkin. Alla oleva mainos on varmasti monelle ikäiselleni tuttu Disneyn VHS-kaseteilta ja saanut muutkin haaveilemaan matkasta Disneyn maagiseen maailmaan.

Jos voisin, muuttaisin Disneylandin viereen ja kävisin siellä vaikka joka päivä lasten kanssa. Nyt vain tyydyn haaveilemaan matkasta Pariisiin.

Oletko käynyt Pariisin Disneylandissa? 

Vikingaliv

Me rakastamme museoissa käymistä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Jani olikin tosi innoissaan, kun kuuli Tukholmaan avatusta Vikingaliv-museosta, jonka aiheena on siis viikingit. Koska Ruotsilla on niin suuri viikinkihistoria, kuvittelimme tämän viikinkeihin erikoistuneen museon olevan ihan huikea. Toisin kävi ja uudestaan emme ole menossa. 
Ja minäpä kerron miksi. 

Museo sijaitsee Djurgårdenissa eli saaressa, jossa on iso ryhmittymä muitakin museoita sekä esimerkiksi huvipuisto Gröna Lund. Sinne oli helppo päästä niin julkisilla kuin kävellenkin keskustasta. Keskusasemalta kulkee ratikka (spårväg) numero 7 Djurgårdeniin ja silloin pitää SLn sivujen mukaan jäädä pois pysäkillä Nordiska museet/Vasa museet. Matka-aika ratikalla on noin 10 minuuttia. Jos tuossa pysäkillä unohtaa jäädä pois, voi hyvin jäädä seuraavallakin eli pysäkillä Liljevalchs/Gröna Lund, koska museo on aikalailla näiden välissä. Kävelymatkaa molemmilta pysäkeiltä on viitisen minuuttia. Museon sisäänkäynti on rannan puolella, mutta kadun varressa on opastekyltit. 
Museon pääsymaksu oli 16 euroa aikuisilta ja mietimme pitkään haluammeko laittaa museokäyntiin niin paljon rahaa. Päätimme kuitenkin, että museon on oltava todella hyvä, koska pääsymaksu on niin korkea. Useaan Tukholman museoonhan pääsee halvemmalla tai jopa ilmaiseksi, joten pääsymaksu muihin museoihin verrattuna oli aika korkea. Alle 7-vuotiaat pääsivät ilmaiseksi, joten Viviasta ei mennyt maksua. Museo ei muuten ota vastaan käteistä eli kaikki ostokset pitää tehdä kortilla. 
Meitä oli museokäynnillä siis minä, Jani ja Vivia. 
Lipputiski sijaitsi museon toisessa kerroksessa. Sinne pääsi joko portaita pitkin tai pienellä hissillä. Hississä oli merkintä, ettei sinne saanut viedä rattaita, joten Jani jäi Vivian kanssa alas ja minä kiipesin portaita ylös. Maksoin lippumme tiskillä ja kysyin rattaista, josta minulle kerrottiin, että rattaat tulee jättää ulos. 
Ensimmäinen iso miinus tuli siitä, ettei rattaita saanut viedä museon sisälle. He antoivat lukon rattaita varten ja museosta sai lainata rintareppua. 
Menimme siis etsimään sitä niin sanottua vaunuparkkia, joka oli pieni alue nurkan takana. Se oli täysin eristyksissä museon sisäänkäynnistä eikä siellä ollut minkäänlaista kameravalvontaa. Lukot eivät olleet kovinkaan hääppöiset ja hieman pelotti jättää uudenkarheat Emmaljungat sinne kenen vaan armoille. Sateisella säällä emme olisi edes jääneet museoon, koska rattaat eivät olleet millään lailla säältä suojattuna. 
Sisätiloissa oli todella tilava alue, jossa oli naulakoita sekä säilytyslokeroita. Olimme liikenteessä heti aamupäivästä, jolloin museossa ei ollut meidän lisäksi kuin muutama ihminen, joten tavaroiden säilytysaluekin oli melkein tyhjillään. Meni vähän yli ymmärryksen miksei sinne oltu voitu rakentaa vaunuparkkia. 

Vivia nukkui, kun saavuimme museolle, joten minusta olisi ollut mukava katsella museota rauhassa hänen nukkuessaan. Nyt jouduin kuitenkin hänet herättämään, koska enhän minä nyt mitenkään saanut siirrettyä nukkuvaa vauvaa rintareppuun rattaista. Hieman pelonsekaisin tuntein jätimme rattaat ulos ja lähdimme museoon. Olisi meillä onneksi ollut matkavakuutus, jos ne sieltä olisivat kadonneet. 
Kiipesimme sitten yhdessä portaat toiseen kerrokseen. Näyttely alkoi heti lipputiskin takaa, jossa oli pieni näyttelytila. Ajattelimme sen olevan vasta ensimmäinen huone monesta ja lähdimme sitä innokkaasti tutkimaan. Suurin osa näyttelystä oli luettavaa materiaalia viikinkien historiasta ja näyttelyssä oli vain hyvin pieni osa oikeita viikinkiesineitä. Niistäkin suurin osa oli lainassa Tukholman historiallisesta museosta, jonne on ilmainen sisäänpääsy. Olimme ohittaneet tuon museon matkalla Vikingaliviin ja miettineet, että kumpi nyt olisi parempi. Päätimme sitten kuitenkin menny Vikingaliviin, koska ajattelimme viikinkeihin erikoistuneen näyttelyn olevan siellä suurempi. 

Museossa pääsi testamaan muutamaa erilaista viikinkiasetta omaan käteen. 
Näyttelytilassa oli vain yksi vahanukke, jonka päällä oli viikingin arkiasu. Olisin kaivannut enemmän konkreettisia tavaroita, kun museossa kerran olimme. 
Kävimme Melissan kanssa historiallisessa museossa myöhemmin samana kesänä ja siellä oli kymmenen kertaa isompi viikinkinäyttely kuin Vikingalivissa. 

Olimme suuresti hämmästyneitä, kun näyttelytiloja olikin vain tuo yksi, jonka jälkeen meidät ohjattiin pimeälle ajelulle. Tätä varten piti kävellä näyttelytilasta portaat alas, koska ajelu sijaitsi museon ensimmäisessä kerroksessa. 
Ennen viikinkiajelulle menoa meiltä kysyttiin minkä kielisen selostuksen haluaisimme. Valitsimme tottakai sen suomeksi, koska se oli mahdollista. Oli melkoinen pettymys, kun siltikin yli puolet selostuksesta tuli englanniksi! 

Vivia pelkäsi kuollakseen tuota ajelua, joten en voi suositella sitä lapsille! Olen aika varma, ettei meidän isommatkaan lapset olisi siitä nauttineet. Ajelu kesti noin viisi minuuttia. 

Ajelun jälkeen oli aika tyrmistynyt olo. Tästäkö ilosta olimme maksaneet oikeasti 32 euroa? 

Samantapainen ajelu on myös lapsille suunnatussa Junibackenissa. Siellä ajelu on oikeasti aika pitkä ja kiinnostava. Selostus ja laulut tulevat kokonaan suomeksi. Olin siis odottanut tältä ajelulta hieman enemmän.

Kävimme vielä tutkimassa pienen museokaupan ennen museosta poistumista. Olimme museossa yhteensä alle tunnin, josta voi jo päätellä jotain. Yleensä museoreissuilla menee se 2-3 tuntia aikaa.

Olimme ulos kävellessämme todella pettyneitä. Ainoa plussa oli, että vaikka rattaat piti jättää ulos, sai museosta lainaksi kantovälineen. Muuten museo oli kyllä iso pettymys.

Oletteko te käyneet Vikinalivissa?