Kaipaan risteilymatkustamisen helppoutta
0Mulla on ikävä matkustamista. Varsinkin Tukholman risteilyjä, joilla me käytiin aiemmin pari kertaa vuodessa. Ja varsinkin sitä risteilymatkustamisen helppoutta.
Kaipaan hytissä nukkumista, kun laiva keinuu vähäsen. Kaipaan hytistä näkyviä promenadin valoja, ilma-akrobatiaesityksiä ja sitä, kun ihmiset vaan rennosti kävelee tai istuu promenadin varrella.
Kaipaan tax free-shoppailua, laivan buffetia ja vilkkuvia jääpaloja.
Kaipaan myös sitä yhdessä vietettyä aikaa. Laivalta kun ei pääse minnekään niin siellä me ollaan perheenä enemmän yhdessä kuin kotona. Siellä lapset tulee toimeen keskenään ja kiukuttelut on minimissä. Kaipaan leikkipaikkaa ja sitä lasten riemua, kun he sukeltavat pallomereen. Kaipaan Harri Hylkeen vilkutuksia ja muumidiskoa.
Kaipaan myös hyvää ruokaa, alkoholittomia mustikkadrinkkejä ja paperisateenvarjoja. Kaipaan Spice Icen jäätelöannoksia, aamupalaa ja ikkunasta koko ajan lähemmäs lipuvaa Tukholmaa. Kaipaan niitä tutulta näyttäviä rantahuviloita, joissa ei olisi ikinä varaa asua.
Kaipaan laivan lasihissiä, hymyileviä vastaantulijoita ja Tukholman terminaalin loputonta kävelyputkea. Kaipaan metromatkoja, Tukholman keskustaa ja sitä tunnetta, että on päässyt niin rakkaaksi muodostuneeseen kaupunkiin. Kaipaan museoita, kahviloita ja Tukholman maisemia.
Kaipaan sitä tunnetta, että Tukholmasta ei haluaisi lähteä kotiin, mutta sen tekee mielellään, koska tietää palaavansa sinne taas pian. Sitä tunnetta kaipaan ehkä kaikista eniten. Sitä varmuutta, että pian taas tavataan, Tukholma.
Kaipaan laivan portaikossa edes takaisin kulkemista, käytävillä lasten perässä juoksemista ja yöpaidassa aamupalalle menemistä. Kaipaan sukkasillaan kulkemista.
Kaipaan kannella kasvoilla tuntuvaa tuulenvirettä ja meren tuoksua.
Kaipaan sitä kutkuttavaa jännitystä, jonka näen lapsissa ja tunnen vatsanpohjassa ennen laivaan astumista. Kaipaan tuttuja sävelmiä ja iltaesityksiä. Kaipaan hyttikortteja ja turistikarttoja.
Ja kaipaan sitä tunnetta, kun risteily on ohi ja vilkutetaan laivalle sanoen, että tullaan taas pian uudelleen. Ja sitä, että oikeasti mennään takaisin.
Kaikista eniten kaipaan sinivalkoisia laivoja, ystävällistä henkilökuntaa ja sitä tunnelmaa, jota ei muualta löydy.
Kaipaatko sinä risteilymatkustamisen helppoutta
tai ehkäpä jotain muuta risteilyillä?
LUE MYÖS:
UUDISTUNEEN SILJA SERENADEN A-HYTTI
SILJA LINEN LAIVAT TURUSTA TUKHOLMAAN
TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA
Kuopion eläinpuisto yllätti meidät positiivisesti
Kuopion eläinpuisto oli minulle tuttu jo lapsuudestani. Muistan aina tietäneeni sen olemassaolosta, mutta en itse ole siellä tietääkseni lapsena käynyt. Melissan kanssa kävimme eläinpuistossa, kun hän oli pieni ja olin mukana valvojana päiväkodin retkellä.
Kuopion eläinpuiston kotisivuilta kävikin ilmi, että puisto on palvellut asiakkaita jo vuodesta 1984! Itsehän olen syntynyt kaksi vuotta tuota myöhemmin, joten ei ihmekään, että puisto on aina ollut tiedossa.
Tuosta minun ja Melissan vierailusta eläinpuistoon on kuitenkin jo yli kymmenen vuotta aikaa. Puistoissa vaihtui yrittäjät 2018, jonka jälkeen olen kuullut kaikilta siellä käyneiltä vain hyvää. Päätinkin, että tänä kesänä me ehdottomasti menemme käymään Kuopion eläinpuistossa.
Ja niinhän me tehtiin heti kesäloman ekana päivänä. En ollut katsonut hintoja etukäteen netistä ollenkaan, joten yllätyin todella positiivisesti, kun sain tietää kesäpassin maksavan vain 15 euroa per nenä. Kesäpassillahan puistossa voi käydä vaikka joka päivä. Normaali pääsymaksu oli lapsilta 8 euroa ja aikuisilta 10 euroa.
Ostin itselleni ja Vivialle kesäpassit ja maksoin Beasta normaalin sisäänpääsyn. Bea on melkein koko kesäloman äidillään, joten en nähnyt järkeväksi kesäpassin ostoa hänelle.
Kuopion eläinpuiston miljöö on aivan ihana. Puisto sijaitsee Vehmasmäessä, noin 20 kilometrin päässä Kuopion keskustasta. Puistossa on iso maksuton parkkipaikka ja sinne on matkalla todella hyvät opastekyltit eli perille pääsee helposti ilman navigaattoriakin.
Eläinpuistossa on myös kahvila, joka tarjoilee sekä kylmiä että makeita herkkuja. Puiston pihamaalla on myös monta eri paikkaa, jossa voi itse grillata makkaraa kaasugrillillä tai vaikka laavulla. Omien eväiden tuominen onkin sallittua, joten puistossa on helppo kuluttaa vaikka koko päivä.
Tyttöjen mielestä parasta puistossa olivat tietysti ne puiston päätähdet eli eläimet. Ensimmäisenä juoksimme rapsuttamaan Pancho-koiraa, joka oli kiinni lähellä kahvilaa. Se oli ihanan lapsirakas ja antoi lapsien rapsuttaa itseään mielin määrin.
Vivian mielestä paras eläin oli valkoinen riikinkukko (jonka nimi muuten äidin iloiseksi yllätykseksi oli Anatude), joka näyttikin kauniita sulkiaan aina, kun joku tuli lähelle. Kävimme riikinkukon aitauksen luona vierailumme aikana monta kertaa.
Muita ihania eläimiä olivat kanit, hevoset ja alpakat. Kissanpennut sulattivat lasten (ja vähän äidinkin) sydämet vaikka niitä ei vallitsevan koronatilanteen vuoksi päässytkään silittämään. Ilmeisesti viime vuosina kissojen aitaukseen on saanut mennä muutama ihminen kerrallaan kissanpentuja paijaamaan.
Kuopion eläinpuisto muuten järjestää perjantaisin klo: 8-10 riskiryhmille pääsyn puistoon, joten puistoon pääsevät sellaisetkin henkilöt, joiden on nyt korona-aikana ollut vaikeampi uskaltautua minnekään.
Varmaan molempien tyttöjen lemppariksi muodostui alpakat. Bea kävi juttelemassa niille monta kertaa ja Vivia juoksi kilpaa valkoisen alpakan kanssa. Alpakka lähti mukaan leikkiin innoissaan. Nämä alpakat, ja muut eläinpuiston eläimet, olivat tosi sosiaalisia ja tykkäsivät varsinkin lapsista.
Tytöt olivat innoissaan eläinten vuorovaikutuksesta ja ihanaa, kun yksikään eläin ei ollut yhtään pelottava. Eläinpuisto vahvisti tyttöjen eläinrakkautta vain entisestään ja antoi luottoa siihen, että eläinten lähelle uskaltaa mennä. Vivia on hieman aiemmin arkaillut varsinkin isompien koirien kanssa, mutta tuolla puistossa hän kävi rapsuttelemassa leppoisaa koiraa oikein mielissään.
Kuopion eläinpuisto on kyllä siitä ihana, että siellä saa helposti ajan kulumaan minkä ikäisen lapsen kanssa tahansa. Isommille eläimet ovat niin kiinnostavia, että aika kuluu kuin siivillä ja pienemmille on keinut ja hiekkalaatikko, joilla voi välillä käydä leikkimässä.
Bea kokeili myös puujaloilla kävelemistä, keppihevosilla esteiden ylittämistä ja kävivät tytöt leikkimässä yhdessäkin tuolla hiekkalaatikolla.
Ilmeisesti puistossa on joskus myös ohjattuja toimintoja, mutta me emme sattuneet paikalle niiden aikaan.
Meillä kului puistossa helposti muutama tunti ja kävimmekin tällä viikolla Vivian kanssa puistossa jo uudemmankin kerran. Käymme puistossa varmasti viikottain kuluttamassa aikaa ja ihastelemassa eläimiä, sen verran paljon on Vivia eläinpuistosta puhunut.
OLETKO SINÄ KÄYNYT KUOPION ELÄINPUISTOSSA?
LUE MYÖS: