Kävimme Koiramäessä Melissan kanssa heti avajaisvuonna ja tykkäsimme siitä todella paljon. Sen jälkeen en ole kertaakaan päässyt puistoon, koska Melissa on aina kesäisin lomaillut kummiensa luona Tampereella ja käynyt heidän kanssaan myös Särkänniemessä sekä samaan rannekkeeseen kuuluvassa Koiramäessä. Olin iloisesti yllättynyt siis viime kesänä puistossa käydessäni kuinka kivalta puisto edelleen näytti. Siitä oli pidetty hyvää huolta ja alueelle oli ehkä tullut jotain uuttakin.

Edellisen kerran alueella käydessäni minulla oli mukana 8-vuotias. Silloin tietenkin lapsi oli jo niin iso, että hänen kanssaan oli helppo kulkea kävellen paikasta toiseen ja käydä katsomassa eläimiä sekä pitää lapsi lähellä, koska tämä ymmärsi puhetta ja hänen kanssaan pystyi keskustelemaan. Nyt olin liikkeellä 13-, 6- ja 1,5-vuotiaan kanssa. Eihän se nyt ollutkaan ihan niin helppoa pitää niitä kaikkia kolmea lasta lähellään koko ajan. Meillä oli mukana matkassa myös serkkuni kahden pienen poikansa  ja kummityttönsä kanssa. Isommat lapset menivätkin aikalailla omia menojaan ja kävivät välillä ilmoittautumassa meille.

Pienempien perässä juoksimmekin useamman kerran, koska vaikka meillä oli rattaat mukana niin eiväthän pienet niissä jaksaneet koko aikaa viihtyä. Onneksi Koiramäki on sen verran pieni paikka, ettei lapset voineet kadota kovin kauas. Kiersimme ensin katsomaan eläimiä ja lapset viettivätkin pitkiä aikoja aitausten luona huokaillen eläinten söpöyttä. Ekstraihanaa vierailusta vielä teki, että eläimiä sai silittää ja possuja esimerkiksi sai harjata. Lapsia nauratti kauheasti, kun yhden possun nimi oli Pipsa.

Kulkeminen ympäri puistoa oli myös todella helppoa, koska joka paikkaan pääsi taaperon kanssa vaunuilla. Kaikki kulkuväylät oli tarpeeksi leveitä vaunujen työntämistä varten. Ja jos olisi halunnut kulkea kävellen ilman rattaita, oli keskusaukiolla rattaille oma parkki (joka muuten oli sateensuojassa, jos kesäsade vaikka yllättäisi kesken vierailun).

Kiersimme puiston kerran läpi koko poppoolla ja isompien ollessa Särkänniemen puolella laitteissa, kävimme vielä taaperon kanssa uudelleen ihastelemassa eläimiä. Silloin saimme seuraksemme pikkuveljeni perheen. Varsinkin pienet koiranpennut olivat söpöjä, mutta harmi kun oli kauhean kuuma ja koiria kamalasti nukutti. Kävimme puistossa sopivasti niin, että koiranpennut olivat olleet puistossa vasta muutaman päivän ja ne olivat oikeasti vielä tosi pieniä. Koiria myös ehkä vähän ujostutti.

Taaperolla oli kauheasti ihmeteltävää Koiramäen hahmoissa, joita olikin ympäri puistoa. Ihanaa, miten paljon kaikkiin pieniinkin yksityiskohtiin oli kiinnitetty huomiota. Vivia oli ensimmäistä kertaa elämässään huvipuistossa ja se oli kyllä ihmeellistä. Hän nautti täysin sydämin kaikesta mitä näki ja koki eikä kolmenkymmenen asteen hellekään tuntunut yhtään haittaavan menoa. Ihanaa, kun saimme vielä Vivian serkkupojan kaveriksi tuonne Koiramäkeen ja siellä ne kaksi taaperoa kahdestaan ihmettelivät kaikkea nähtävää.

Kävimme kurkkaamassa myös hevosia ja lampaita tallissa, jonne eläimet oli siirretty hellettä piiloon. Vaikka onkin ihanaa, että on lämmintä, oli viime kesän helleaalto varmasti tuskaista ihan kaikille jossain kohtaa. Huvipuistossa sen huomasi vielä enemmän miten kuuma olikaan, koska suurin osa aktiviteeteistä on ulkona ilman minkäänlaista varjopaikkaa ja aurinko porotti todella kuumasti. Koiramäessä oli kuitenkin ihanan paljon kaikkia sisäjuttujakin, joista suurin osa jäi meiltä kokematta, koska Vivia oli niihin vielä aika pieni ja isompia poltteli ne Särkänniemen puolen rannekkeet.

Satuimme sopivasti lavan läheisyyteen juuri esityksen aikaan ja jäimmekin hetkeksi pienempien kanssa katsomaan sitä, kun isommat menivät Drakkulan linnaan. Näytelmää esitetään monta kertaa päivässä ja se sopii koko perheelle. Kokonaispituus oli noin 15 minuuttia eli se ei paljon puistopäivästä vie vaikka sen katsoisi kokonaankin ja vaikka samalla lapsille juottaisi vettä, joka oli todellakin tarpeen viime kesänä.

Drakkulan linna oli hauska monikerroksinen leikkipaikka, jossa meidän lapset olisivat viihtyneet vaikka kuinka kauan. Taaperot eivät sinne kuitenkaan vielä päässeet, koska ikäraja oli 5 vuotta ilman aikuista ja me aikuiset halusimme hetken hengähtää varjossa. Eivät he onneksi sinne kaivanneetkaan, kun eivät tienneet mitä linnan sisällä on.

Meillä tarttui kaupasta mukaan yksi Koiramäki kirja, jonka annoimme iltapäivällä puistoon saapuneelle serkulle myöhäisenä synttärilahjana.

Koiramäki on avoinna 11.5-25.8.2019. Aukioloaika on pääasiassa 11-18 ja ainakin viime kesänä Koiramäki aukesi tuntia aiemmin kuin Särkänniemi, joka antoi meille hyvin aikaa kierrellä eläinpuiston puolta rauhassa.

Pääsylipuiksi voi valita yhteisrannekkeen sekä Koiramäkeen että Särkänniemen laitteisiin tai jos kiinnostaa käydä pelkästään Koiramäessä, saa lipun ostettua pelkästään sinne hintaan 15,90€/kpl. Kesän alussa ja lopusta Plussa-kortilla näytti olevan tarjous, jolla saa Koiramäkeen kaksi lippua yhden hinnalla.

Koiramäkeen ja Särkänniemeen on helppo tulla omalla autolla tai julkisilla. Oman auton pysäköinti Särkänniemen pysäköintialueella maksaa 15€/päivä. Meillä oli viime kesänä auto tuolla parkkipaikalla ja se oli kyllä nappivalinta, koska pitkän puistopäivän jälkeen lapset ei olisi jaksaneet enää lähteä kauas kävelemään. Kesäaikaan rautatieasemalta kulkee myös bussi suoraan Särkänniemeen.

Olen käynyt Lapsimessuilla kaksi kertaa. Meiltä on täältä Kuopiosta vähän pitkä matka lähteä päiväreissulle Helsinkiin tapahtumia varten vaikka olen minä joskus sellaisiakin reissuja tehnyt. 

Ensimmäisen kerran kävin messuilla vuonna 2016, kun odotin Viviaa. Olimme silloin Janin kanssa messuilla kahdestaan.  Viime vuonna olin messuilla mukanani meidän kaikki kolme lasta. Isi oli yksin kotona nauttimassa harvinaisesta omasta ajasta. 

Yövyimme Espoon puolella, joka oli meille tosi hyvä valinta. Pääsimme sinne helposti autolla ja kuljimme messukeskukselle julkisilla. Viimeisenä messupäivänä tosin menimme Messukeskukseen autolla, koska lähdimme siitä suoraan kotia kohti. En ollut koskaan ennen ajanut Messukeskuksen parkkihalliin ja pakko myöntää, että olihan se näppärä, kun auto oli siinä lähellä messuilta poistuessa. Pysäköinti maksoi 12€ vuorokaudelta. 

Tänä vuonna yövymme samassa hotellissa, mutta mukaan lähtee vain teini ja taapero. Viime vuonna ostin lapsille koko viikonlopun rannekkeet,  jotka oli minun mielestä tosi edulliset. Taaperohan pääsi messuille ilmaiseksi, mutta muut lapset tarvitsivat liput. Kokoaikalippu meidän teinille ennakkoon ostettuna maksaa 20€ ja 4-6-vuotiaat saisi samaisen lipun kympillä. 

Meillä oli viime vuonna ihan ehdottomat nuo kokoaikaliput, koska kolmen lapsen kanssa kiertely messuilla oli aika hidasta. 6-vuotias halusi jäädä jokaiseen jonoon jonottamaan milloin mitäkin ja jäimme jokaiselle leikkipisteelle leikkimään. Minulla jäi muutama kiinnostava messuilla ollut yritys kokonaan näkemättä, kun juoksin vain Bean perässä. Taapero istui tyytyväisenä rattaissa ja tutki ympäristöään.

Kokoaikalipuissa oli muuten sekin hyvä puoli, että messualueelta sai poistua ja palata takaisin päivän aikana niin halutessaan. Näin ollen välillä pystyi vaikka käymään syömässä jossain muualla ja sitten palaamaan takaisin messuille. 

Tänä vuonna meidän on tarkoitus käydä messuilla vain yksi päivä ja viettää muu aika Helsingissä. Jätämme taas auton hotellille ja liikumme julkisilla, koska tunnen sen olevan kaikista helpointa, jos haluaa samalla retkellä käydä messujen lisäksi muualla. Kuitenkin, jos jotain jää näkemättä ja haluammekin tulla myös seuraavana päivänä, saa seuraavan päivän rannekkeen ostettua vitosella ennen messuilta poistumista. 

Viime vuonna meidän taapero pelkäsi kaikkia isoja hahmoja, joita messuilla näkyi. Nyt taapero toivottavasti on jo hieman rohkeampi ja uskaltaa ehkä seurata Satuhahmokulkuetta, joka kulkee Vekarat!-lavalle kahdelta joka päivä. Luulen, että suurimman osan ajasta taapero on edelleen rattaissa, ettei hän katoa messuvilinään. Hän on oikein tyytyväinen rusinarasian ja tabletista pyörivän Pipsa Possun kanssa. Näin myös minä pääsen teinin kanssa hieman tutkimaan messualuetta paremmin. 

Eniten meitä kuitenkin taaperon näkökulmasta kiinnostaa eri leikkialueet, joilla varmasti käymme leikkimässä monta kertaa päivän aikana.

Eniten odotan kauniita messuosastoja, hyviä messutarjouksia ja sitä ainutlaatuista tunnelmaa ja kuhinaa, joka on olemassa vain messuilla. Yritykset panostavat messuosastoihinsa yleensä todella paljon, että ne olisivat mahdollisimman houkuttelevia ja inspiroivia. 

Odotamme teinin kanssa molemmat FOR MINIS AND MOMMIES (6f21) messuosastoa, jota etsin kissojen ja koirien kanssa viime vuonna ja lopulta sen viimeisenä päivänä löysin. Jotenkin olimme aina kääntyneet väärästä mutkasta. Ostin viime vuonna teinille sieltä ponnareita ja luulenpa, että tänä vuonna mukaamme tarttuu muutakin. Viime vuonna myynnissä ollut vyölaukku jäi harmittamaan valtavasti, koska en sitä monista haaveilukerroista huolimatta ostanut ja nyt sitä ei ole enää saatavilla. 

Minua kiinnostaa nähdä myös Kaikon (6e10) messuosasto ja tuotteet. Olen hankkinut Vivialle muutaman vaatteen heiltä ja rakastunut niiden laatuun. Itselleni tilasin paidan, joka oli harmillisesti liian suuri ja odotankin messuihin, että pääsen hypistelemään paitoja livenä. Sieltä saatan itselleni vaikka ostaakin jotain! 

Messuilla on parasta, kun messuosastojen seasta löytyy joka kerta jotain uusia tuttavuuksia. Muutama vuosi sitten ostimme messuilta ensimmäiset Mehujehumme (6b59), jotka ovatkin olleet kovassa käytössä sen jälkeen. 

Samalla messulipulla pääsee myös yhtä aikaa järjestettäviin koululaisille suunnattuun Hupiconiin, OutletExpoon, ELMA- maaseudun eläimiä ja kädentaitoja sekä Eläinystäväni-tapahtumiin. Huomaathan, että Eläinystäväni on auki vain lauantaina ja sunnuntaina! Ihan huippua, että koko messukeskus on täynnä tekemistä. 

Hupiconissa vierailemme varmasti, onhan minulla teini mukana. OutletExposta kävimme viime vuonna ostamassa ainakin jotain meikkejä ja tänäkin vuonna varmasti tarttuu jotain mukaan. Viime vuonna kävimme Eläinystäväni-tapahtumassa ihailemassa söpöjä koiria taaperon nukkuessa päiväunia. Tänä vuonna luulen taaperon ihailevan koiria ja muita eläimiä meidän kanssamme. ELMAn puolella käymme aivan varmasti myös. 

Messukeskus on siitä ihana, että siellä on superhelppo kulkea rattailla. Hissit tietysti ovat koko ajan täynnä, mutta rauhallisesti jonottamalla omakin vuoro tulee joskus. Käytävät on rakennettu aina messuilla hyvin väljiksi ja rattailla mahtuu hyvin kulkemaan. 

Lapsimessuilla on myös ihanasti ajateltu lapsiperheitä ihan joka kantilta. Messuilla on jo useamman vuoden ollut Liberon vaippavarikko (6r28), jossa voi käydä vaihtamassa vauvalta tai taaperolta vaipat. Pisteellä on valmiina vaipat ja puhdistuspyyhkeet, joten ei tarvitse panikoida, jos vaikka varavaipat loppuvat kesken messujen laukusta. 

Lapsimessut valloittavat Messukeskuksen siis 12.-14. huhtikuuta! Me olemme paikalla ainakin lauantaina, mahdollisesti myös sunnuntaina. Jos kävelet vastaan, niin tule vetämään hihasta ja moikkaamaan. 

Arvon Instagramin puolella kahdelle onnekkaalle sisäänpääsyn Lapsimessuille! Käy siis siellä osallistumassa. Arvonta suoritetaan sunnuntaina 17. maaliskuuta!