Olen unohtanut millaista on olla muodikas
Näin mammalomalla tuo on aika osuva kysymys. Aiemmin seurasin muotia aika tarkasti ja ostinkin aina kaupassa käydessäni uuden muodilehden. Mieluiten ulkomaalaisen, koska Suomeen trendit rantautuvat yleensä vähän jälkijunassa.
Vauvan myötä muoti on aikalailla unohtunut. Tänään uutta Cosmoa lukiessani järkytyinkin, kun huomasin hiihtareiden olevan taas muotia. Siis HIIHTOHOUSUJEN! Niiden samojen hiihtareiden, joita silloin reilu 20 vuotta sitten meillä oli jalassa koulussa ja joita vertailtiin kenellä on kivoimman väriset. Minulla oli punaiset ja se oli onnenpäivä, kun sai mustat. Nuo samaiset mustat tänään siellä Cosmossakin näkyivät. Pitää kai mennä kaivelemaan vanhempien varastot läpi, siellä kai ne minun vanhat hiihtarit vieläkin majailevat.
Vauvan ja raskauden myötä (ja sen stressin, jota tunsin raskautta yrittäessä) jotenkin tuo itseensä panostaminenkin unohtui. Valvottujen öiden ja nautitun suklaamäärän jälkeen peilikuva on jotain aivan toista kuin muutama vuosi sitten. Kiloja on se 15 enemmän, josta varmaan viisi kiloa on pelkkiä silmäpusseja. Ei siinä uudet vaatteet tai kiva meikki kauheasti auta, että tuntisi itsensä hotiksi. Eikä se ainakaan auta, että neljävuotias kysyy päivittäin ”Miksi sulla on niin iso maha?”.


Pitäisi siis varmaan tehdä asialle jotain, saattaa joku sanoa. Väsyneenä ei kauheasti tee mieli lähteä lenkille ja helposti kääntyykin sen suklaan puoleen.Minulla on huono itsetunto, sen tiedostan itsekin. Jotenkin se huono itsetunto vielä lisää sitä suklaan syöntiä, koska kun tunnen itseni rumaksi, syön lohtusuklaata, joka lihottaa minua ja sitten tunnen oloni taas huonoksi, koska olen lihava. Loputon kierre.
Toisaalta olen ajatellut asian niin, että koska minulla on pieni vauva, en jaksa stressata ulkonäöstäni kauheasti vaan mieluummin keskityn olennaiseen eli siihen vauvaan. Peilistä siis tulee jatkossakin katsomaan vähän kulahtanut äiti, kunnes vauvan unirytmi vähän muuttuu.


Painoa aion pudottaa kyllä pikkuhiljaa, koska en tunne itseäni itsekseni näin painavana. Minulla on myös odottamassa varastossa kauhea määrä vanhoja vaatteita, jotka eivät luonnollisesti tällä hetkellä mahdu päälle ja joihin haluaisin vielä mahtua. Ehkäpä keväällä liityn johonkin nettivalmennukseen.
Luulenpa, etten niitä hiihtareita vetäisi jalkaan tämän painoisena enkä myöskään 15 kiloa laihempana.
Mites te muut? Seuraatteko muotivillityksiä? Joko teidän kaapista löytyy hiihtarit?
Onnea on…
Pitkät ja hitaat aamut, jotka voi viettää peittojen ja tyynyjen seassa katsellen Netflixiä. Me vauvan kanssa aika usein nukutaan pitkään ja vielä pötkötellään herättyämme sängyssä hetki katsellen Gilmoren tyttöjä. J nousee antamaan B:lle aamupalaa ja touhuamaan omia juttujaan. Vauva nukahtaa yöllä yleensä vasta kahden ja kolmen välillä, joten aamut ei ole oikein meidän vahvuus vielä; nimimerkillä unohdin Lissun hammastarkastuksen yksi maanantai-aamu. Onneksi Lissu muisti sen itse ja juoksi sinne koulusta.
Mökkireissut koko perheen voimin. Meillä ei ole minun vanhempieni mökille kovin pitkä matka ja ollaankin nyt monena viikonloppuna oltu mökillä. J:lle on hommaa ulkona ja B tykkää leikkiä sekä ulkona että mökin pihalla. Parasta siellä taitaa olla leikkimökki, jonka isäni on rakentanut minulle, kun olin pieni. Ensi kesänä meillä olisikin tarkoitus vähän rempata ja sisustaa leikkimökkiä. Pinterestissä on vaikka mitä ihania ideoita leikkimökin laittamiseen. Mökillä parasta on, ettei kenelläkään ole kiire minnekään ja siellä tulee väkisinkin vietettyä aikaa yhdessä, koska tekemistä ei ole samalla lailla kuin kotona. Viimeksi pelailimmekin B:n ja mummin kanssa Unoa ja Dominoa.

Tyytyväinen vauva ja se tuhina, joka kuuluu vauvan nukkuessa onnellisena sylissä tai vieressä. Onko olemassa mitään parempaa kuin vauvan tuoksu? Välillä huomaan jääneeni vain tuijottamaan ja nuuhkimaan rauhallisesti nukkuvaa vauvaa. Jos voisin, pullottaisin vauvan tuoksua ja nuuhkisin monen vuoden kuluttua, kun lapset on isoja.


Sopivat vaatteet vauvalle. Nipsulle oli koon 50 vaatteet monta viikkoa liian isoja ja nyt alkaa vaatteet näyttää sopivilta. Alla oleva kuva on otettu noin 4 viikkoisena ja nyt 7 viikkoisena vauva alkaa täyttää bodyn oikein. Tuo kuva on otettu myös mökkireissulla ja jotenkin oli hassua huomata miten pieni tuo meidän neiti onkaan, kun pehmolelut oli samankokoisia. Ja minun omassa lapsuudessa leikeissä ollut rakas vauvanukke oli isompi kuin vauva. Se oli aika järkytys.


Oma isosisko <3 Tai oikeastaan omat isosiskot, koska Nipsultahan niitä löytyy kaksi. Molemmat tytöt ovat ottaneet vauvan vastaan tosi hyvin ja haluaisivatkin osallistua vauvan hoitoon mahdollisimman paljon. Lissultahan se onnistuu huomattavasti helpommin, koska Lissu voi nostella ja kantaa vauvaa toisin kuin B. Tämä helpottaakin arkea, kun voin antaa vauvan Lissulle, jos haluan mennä suihkuun J:n ollessa muualla. B on saanut pitää vauvaa sylissä useamman kerran ja käykin pussailemassa vauvaa useaan otteeseen päivän mittaan. B on myös haka tuomaan tutin, kun sitä tarvitaan.

Lautapelit J:n kanssa lasten mentyä nukkumaan. Me molemmat tykätään tosi paljon pelata lautapelejä ja mökillä me pelataan sekä koko perheellä että keskenämme. Pitäisi varmaan alkaa pelaamaan enemmän kotonakin lasten mentyä nukkumaan. Nyt meillä on mennyt kaikki illat huutavan vauvan hyssyttelyyn, mutta ehkä koliikin poistuttua saataisiin pelailtua paremmin. Yksi kaikkien aikojen suosikeista on Scrabble ja se onkin meidän joulutoivelistalla englanninkielisenä.



0