Tänään meidän pienin rakas täytti vuoden.

Vastahan meillä oli ihan minivauva ja nyt vietimme jo synttäreitä.

Kävimme toissapäivänä neuvolassa. Hyvin oli tullut pituutta ja painoa lisää vuodessa, pituuskasvu oli jopa kääntynyt ylemmälle käyrälle. Nipsuhan aloitti -3,5 käyrältä ja nyt oli hienosti noussut -2 käyrälle. 1-vuotismitat olivat 71cm (syntyessä 44cm) ja 8890g (syntyessä 2712g). Seuraava neuvola olisi puolentoista vuoden ikäisenä, mutta meille suositeltiin kasvukontrollia kolmen kuukauden kuluttua.

Nipsu sai neuvolassa kolme rokotetta ja nyt viikko neuvolan jälkeen nousi kuume, kuten neuvolassa varoiteltiinkin. Meidän normaalisti vähään tyytyväinen ja aurinkoinen tyttö on muuttunut väsyneeksi ja sylissä roikkuvaksi vauvaksi. Onneksi nuo oireet taitavat mennä parissa päivässä ohi.

Neuvolatäti kehui kovasti Nipsun ihoa, joka on ollut koko vauvavuoden erinomaisessa kunnossa. Itselläni on atooppinen iho, josta myös Lissu kärsii, joten hieman odotin Nipsunkin iho-oireista kärsivän. Allergioitakaan ei olla vielä huomattu, tosin kala on vielä testaamatta.Itse olen todella allerginen kalalle ja äyriäisille, joten kalaa suositeltiin testattavan ensin iholle ja vasta sitten syötynä. Ongelma vain on, ettei meillä kotona koskaan ole kalaa, koska pelkkä hajukin tekee minulle pahaa.

Nipsu kävelee tuen kanssa hienosti ja saattaa seilata sohvanreunasta kiinni pidellen edestakaisin monta kertaa peräkkäin. Hän myös ottaa jo muutamia askeleita ilman tukea ja osaa hienosti nousta lattialta itsenäisesti seisomaan. Käveleminen ei tunnu kuitenkaan vielä olevan hänelle kovin tärkeä juttu, koska hän mieluummin konttaa kauheaa kyytiä joka paikkaan. Varsinkin isosiskojen huoneisiin tekemään pahojaan, jos makuuhuoneiden ovet ovat auki.

Pinsettiote on löytynyt jo monta kuukautta ja nyt Nipsu innoissaan opettelee napsuttelemaan sormillaan. Myös taputtaminen on kivaa. Uutena juttuna on viime viikolla opittu maiskuttamaan ruoalle ja tällä viikolla narskuttelemaan hampaita. Niin, niitä hampaita löytyy suusta seitsemän, neljä ylhäältä ja kolme alhaalta.

Sanavarastoon kuuluu äiti, vauva, hauva, tyttö ja isi. Kerran on myös kuultu mummo ja ukki. Ruoasta kiitetään nyökkäämällä ja sanomalla aa.

Omassa sängyssään Nipsu nukkuu päiväunia ja joskus alkuyön. Paras paikka on nukkua äidin ja isin välissä. Siinä hän nukkuisi vaikka pitkälle iltapäivään. Päiväunille nukahdetaan tutti suussa ja naplaamalla oman pupupehmon pesulappua. Yöunille tarvitaan yleensä syliä tai vaihtoehtoisesti nukahdetaan sängyssä kainaloon.

Vaipoissa on käytössä Liberon koon 5 housuvaipat. Ollaan huomattu Liberot meidän käytössä parhaaksi. Omaan nenääni Pampersit haisevat pahalle ja Liberot ovat halvempia kuin Muumit, joten ollaan pysytelty Liberoissa. Pottaa meillä ei vielä ole, joten sen käytön harjoitteleminen on vielä jäänyt vähemmälle.

Kirjoittelin reilu vuosi sitten vielä raskaana ollessani hankinnoista, joita olimme vauvaa varten tehneet. Käy kurkkaamassa myös Villin Viisikon hankinnat vauvaa varten.

Itselläni oli esikoisen vauva-ajasta melkein 12 vuotta aikaa, joten pääni tuntui menevän sekaisin niistä kaikista hankinnoista, jotka vauvalle piti tehdä. 

Nyt vauvavuosi on lopuillaan joten on aika miettiä mitä me sitten hankimme ja tarvitsimmeko niitä oikeasti? 

Meille hankittiin Stokke Sleepi käytettynä. Vauva nukkuu nykyään pääosin meidän vieressämme yöt, mutta pinnasänky on käytössä päiväunilla ja alkuyöstä. Nyt olen miettinyt sängyn siirtämistä oman yöpöytäni tilalle ja reunapinnojen irrottamista, jolloin vauva voisi alkuyön nukkua omassa sängyssä ja jossain vaiheessa itse kiivetä viereemme. 

Tein pinnasänkyyn itse mobilen, koska en halunnut soivaa mobilea enkä myöskään löytänyt mistään omaa silmääni miellyttävää. Vauva tykkäsi tuijotella mobilea jo pienenä, varsinkin kun laitoimme pinnasängyn reunaan käännettävän valon, jonka ansiosta seinälle heijastui kuva heiluvista koristekivistä. Jouduimme laittamaan mobilen varastoon siinä vaiheessa, kun vauva osasi nousta seisomaan pinnasängyn reunaa vasten ja alkoi repiä mobilea alaspäin. 

Turvakaukaloa on käytetty ahkerasti. Vauva-aikana saimme autoa lainaksi tiuhaan tahtiin vanhemmiltani ja turvakaukalo oli kyllä hyvin tarpeellinen. Ainut huono puoli siinä oli, ettei vauva ole koskaan tykännyt matkustaa autolla. Vauva huusi (ja huutaa edelleen) kuin hyyena aina yksin takapenkillä ollessaan. Eli jos lähdin vaikka kauppaan vauvan kanssa kaksin, kuuntelin huutokonserttia koko automatkan. Onneksi huuto yleensä pysyy poissa, jos takapenkillä on vaikka isosisko viihdyttämässä. Nykyään kaukalo on kiinni telakassa autossa vaikka äitini ajaakin autolla. Näin on helpoin, koska voimme yllättäenkin lähteä hänen kyytiinsä. Kaukalo toimii meillä vielä, koska Nipsu on aika pienikokoinen eikä paino- tai pituusraja ole tullut vielä vastaan. 

Vaunuiksi meillä valikoituivat Emmaljungan Duo Combit White Leatherette-verhoilulla ja Classic Chrome-rungolla. Vaunut ovat olleet kyllä nappivalinta! Neljän ison pyörän ansiosta vaunuja on helppo työntää ja säädettävä työntöaisa mahdollistaa sopivan työntökorkeuden sekä minulle että J:lle. Vauva ei viihtynyt selällään vaunukopassa, koska ei nähnyt mitään ja yritti kammeta vaunuista ylös koko ajan, joten emme kovin käyttäneet vaunuja ensimmäisinä kuukausina. Meillä siis on varastossa melkein käyttämätön vaunukoppa. Rattaisiin siirryttyä vauva on alkanut viihtyä vaunuissa ja nykyään nukkuukin mielellään päikkärit niissä. Kuljemme paljon linja-autolla, joihin vaunujen kanssa pääsee Kuopiossa ilmaiseksi. Vauva onneksi on jo nykyään tottunut kulkemaan linja-autossa. Aiemmin matkustaminen oli nimittäin samanlaista huutoa kuin kaukalossa. Vaunut ovat myös hyvin pitkäikäiset, koska meillä on pieni vauva, joten rattaat eivät jää pieneksi vielä moneen vuoteen. 

Vauva-aikana hoitopöydän virkaa hoiti makuuhuoneen nurkassa ollut lipasto, jonka päällä oli hoitoalusta. Meillä on pesutorni, joten pesukoneen päälle ei saanut laitettua hoitoalustaa eikä oikea hoitopöytä mahtunut lähelle vesipistettä. Hoitopöytä makuuhuoneessa toimi oikein hyvin, koska käytimme puhdistuspyyhkeitä vauvan puhdistukseen vaipan vaihdon yhteydessä. Minulla on itselläni kädet ja olkapäät niin kipeät, etten pystynyt vauvaa nostelemaan pyllynpesulle, joten puhdistuspyyhkeet olivat mainio vaihtoehto. 

Hoitopöydästä luovuttiin, kun vauva alkoi liikkumaan. Vaihdoimme vaipat jonkin aikaa sängyn päälle nostetulla hoitoalustalla, mutta nyt olemme jo luopuneet hoitoalustasta. Housuvaipat on helppo laittaa päälle vaikka sylissä.  

Ostimme rintapumpun uutena ennen vauvan syntymää, koska en onnistunut imetyksessä kovin hyvin esikoisen kanssa ja tällä kertaa imetys oli minulle tosi iso juttu, jonka halusin onnistuvan. Imetys onnistui ensimmäiset kolme kuukautta, jonka jälkeen maitoa ei enää herunut edes pumpulle. Pumppua en käyttänyt kovin montaa kertaa, mutta ne kerrat, kun käytin, tunsin pumpun hyödylliseksi. 

Ostimme Nabbyn itkuhälyttimen, koska luimme siitä monta positiivista arvostelua ja se vaikutti helppokäyttöiseltä. Kuten jo aiemmin sanoin, vauva ei suostunut nukkumaan vaunukopassa päiväunia, joten itkuhälytinkään ei ollut kovin aktiivisessa käytössä. Olemme käyttäneet hälytintä lähinnä mökillä. Hälytin on kyllä kaikkien kehujensa arvoinen ja hälytintä tulee varmasti käytettyä jatkossakin varsinkin mökillä. 

J oli raskausaikana vahvasti sitä mieltä, ettei vauvalle syötetä tuttia, koska B ei vauva-aikanaan syönyt tuttia ollenkaan. Ostimme kuitenkin muutaman tutin valmiiksi, kun sain hänet uskomaan, ettei jokainen vauva välttämättä ole samanlainen. Lissu söi tuttia vauva-aikanaan ja se toikin monesti lohtua. Sairaalassa Nipsulta otettiin verikokeita monesti päivässä ja hoitajat ehdottivatkin, että tutista saattaisi olla apua. Meillä oli sairaalalaukussa tutti mukana, joka oli kuitenkin aivan armottoman iso. J kävi kauppareissulla hakemassa pienempiä tutteja siis jo sairaalaan. Vauva syö edelleen tuttia öisin ja joskus ottaa tutin lohduksi päivällä. 

Tuttipulloja meillä on käytetty alusta asti. Vauva on ollut korvikkeella kolmikuisesta, joten tuttipulloihin täytyi tottua. Pumppasin pulloihin aluksi maitoa yöksi, jos halusin nukkua hetken. Näin korvikkeeseen siirtyminen ei ollut niin suuri shokki. Ostimme Lifefactoryn lasiset tuttipullot jo raskausaikana, mutta vauva oli niin pieni ja hentoinen, että on vasta vähän aikaa sitten alkanut jaksaa pitää pulloja itse. Lasipullot kuitenkin painavat aika paljon enemmän kuin muoviset. Meillä on siis ollut käytössä ne perinteiset muoviset pullot sekä lasiset pullot. 

Toppapuku ei päätynyt päälle kuin korkeintaan kahdesti, koska vauvaa ei ulkona nukutettu. Vähän kasvettuaan vauva alkoi hikoilla toppapuvussa, joten emme isompaa pukua edes hankkineet. Kevyempiä ulkopukuja meillä oli vauva-aikana useampikin, koska vauva olikin syntyessään odotettua pienempi ja kävin heti sairaalasta kotiuduttuamme ostamassa vauvalle pienen nallepuvun. 56 senttiseen fleecepukuun vauva nimittäin hukkui. 

Emme osanneet ollenkaan odottaa niin pientä vauvaa kuin saimme. Olin varautunut koon 62 ja 68 vaatteilla todella hyvin, mutta pienempiä vaatteita meillä oli hyvin vähän. Vauva käytti sairaalassa koon 40 keskosvaatteita ja kotiin päästyämme meillä taisi olla kahdet 56 senttiset vaatteet, jotka nekin olivat liian isoja. Pääsin siis heti ostoksille, koska eihän vauvaa voinut koon 62 vaatteisiin mitenkään pukea. 

Olimme ostaneet harsoliinoja vinon pinon valmiiksi ja hyvä niin! Saimme vauvan, joka puklasi koko ajan. Kun lähdimme jonnekin, piti vauvalle pakata mukaan mielellään kolmet vaihtovaatteet, koska muuten vauva haisi puklulle koko ajan. Taisin itsekin haista puklulle ensimmäiset puoli vuotta. Harsoliinoja siis kului päivän aikana useampi. 

Halusin äitiyspakkauksessa olleen nallekuvioisen makuupussin vauvalle, koska rakastuin kuosiin heti sen nähtyäni. Sainkin ostettua pussin käyttämättömänä joltain, joka ei siitä pitänyt. Meillä oli erikseen hankittuna lämpöpussi sekä kaukaloon hihallinen pussi. Emme kuitenkaan hihallista pussia käyttäneet ollenkaan, koska lämpöpussissa oli reiät kaukalon vöille ja vauva mahtui pussiin koko talven. Lämpöpussi oli muuten yksi parhaista hankinnoista, jonka teimme. Vastasyntyneenä vauva paleli niin paljon koko ajan, että puimme pussin sisään vauvalle fleecepuvun, mutta myöhemmin vauvalle ei tarvinnut pukea autoon kuin normaalit vaatteet, koska lämpöpussi piti vauvan lämpimänä ja jos vauvalle tuli autossa kuuma, sai pussia avattua. 

Tuskailin raskausaikana missä ammetta säilytettäisiin, koska meillä ei kylpyhuoneessa ole sille omaa paikkaa. Olemme päätyneet säilyttämään sitä saunan lauteiden alla ja ottamaan ammeen saunasta pois, kun saunomme. Vauva rakastaa kylpemistä ja pienempänä tykkäsi tuijotella suihkuverhon kuvioita. Nykyään parasta on veden roiskiminen mahdollisimman kauas. Ammeen hankimme Ikeasta ja kylpytuen Biltemasta. J haaveili Stokken taittuvasta ammeesta, mutta päätimme, että amme on budjettiimme liian hintava. 

Meillä oli valmiina vaipat ja muut hygieniatarvikkeet ennen vauvan syntymää. Olimme ostaneet koon 1 vaippoja, mutta vauva tarvitsikin syntyessään koon 0 vaipat ja kävimmekin kotiin tultuamme ostamassa yhden paketin keskosille tarkoitettuja vaippoja. Vauvahan siis ei syntynyt keskosena vaan oli kooltaan pieni. Onneksi vauva alkoi kasvaa kotiin päästyään hurjaa vauhtia ja tarvitsimme koon 0 vaippoja vain tuon yhden paketin.