Oon yrittänyt nyt kouluttaa lapsista mun hovikuvaajia, koska yleensä ollaan keskenämme liikkeellä ja olisi kiva, että joskus olisi niitä omiakin kuvia (muitakin kuin selfieitä). 3-vuotias kameran takana ei kuitenkaan takaa, että kuvat ovat julkaisukelpoisia. 

3-vuotias olisi kyllä innokas kuvaaja, mutta hänellä on vielä vähän harjoittelemista siinä puhelimen pitelemisessä ja samaan aikaan napin painamisessa. Minullahan olisi järkkärikin, jota saisin puhelimella ohjattua, mutta harvoin jaksan sitä ottaa mukaan minnekään.

Minusta on parasta antaa lapsen harjoitella tuota puhelimen kameran käyttöä vaikkei kuvat aina niitä parhaita olisikaan. Mutta hei katsokaa nyt näitäkin. Viimeinen kuvista on jopa ihan kiva ja näyn siinä kokonaan. Ja pakko antaa pisteitä siitä, ettei yksikään kuvista ole ihan kauheasti heilahtanut (yksi ihan vähäsen)!

Sitä paitsi, ei kai sitä voi oppia kuin tekemällä. Parasta olisi antaa lapselle käyttöön joku vanha digikamera, jolla saisi räpsiä kuvia menemään, mutta meillä ei taida olla enää yhtään toimivaa pokkarikameraa tallessa.

Melissalla oli pienenä lasten kamera, jolla sai muokattuakin kuvia. Se oli hauska ja näppärä, mutta kuvien laatu oli ihan kamala kuten odottaa saattoi. Emme siksi koskaan kuvia siirtäneet edes talteen, koska ne olisivat olleet niin rakeisia.

Luulen, että saan 3-vuotiaasta vielä kasvatettua itselleni uuden hovikuvaajan!

Minusta olisi ihanaa muutenkin jakaa asukuvia paljon enemmän, mutta toisaalta en tiedä itse aina mitenpäin pitäisi olla kuvissa ja toisaalta ei ole aina sitä kuvaajaakaan mukana. Jos siis kouluttaisin 3-vuotiaan kuvaajakseni, olisi aina kuvaaja mukana ja osaisin ehkä rentoutuakin kuvissa paremmin. Taidammekin ottaa tämän meidän yhteiseksi projektiksi. 

LUE MYÖS:

Kesäkuun puhelinkuvat

MUISTATHAN SEURATA MYÖS INSTAGRAMISSA! 

Aloitettiin sisustamaan meidän parveketta uuteen uskoon kesäkuun alussa. Meidän parvekkeen sisustaminen on siitä hankalaa, ettei se ole lasitettu eli kaikki kankaat ja tekstiilit pitää olla säänkestäviä.

Tässä tehtiin kyllä aika iso poikkeus, kun ostettiin Jyskistä parvekkeelle rullaverhot. Tuohon meidän parvekkeelle kääntyy aurinko paistamaan noin puolen päivän aikaan ja paistaa iltaan asti, joten jos siinä haluaa olla helteellä, täytyy olla jotain aurinkosuojaa.

Parvekkeen sisustaminen on nyt edennyt siihen pisteeseen, että se on vain vailla sohvakankaita. Löydettiin Hong Kongista/Rustasta ihana matto ja vitsit, että se on kivan tuntuinen jalkojen alla. Nyt parvekkeelle viitsii mennä ilman kenkiäkin, koska matto on niin kivan tuntuinen. Me on Vivian kanssa pidetty siinä jo useampi piknik.

Melissan huoneesta vapautui vielä musta tarjotinpöytä, joka pääsi parvekkeelle hoitamaan kukkapöydän virkaa. Mietin pitkään ostavani parvekkeelle uuden kukkapöydän, mutta en ole vielä löytänyt mielestä ja tuo tarjotinpöytä oli juuri passeli sinne. Luulen kyllä, että koska se on puuta, se ei ole säänkestävä ja tämä saattaa olla sen tarinan loppu.

Ja pitkä tarina sillä onkin. Me ollaan alunperin pelastettu tämä musta tarjotinpöytä edellisen kodin roskakatoksesta ja se on matkannut tässä välissä jo ystävämme Jadenkin kotona. Nyt Jani joutui jo tekemään siihen tukipuun, koska jalat olivat niin huterat. Tarjotinpöydällä on siis selvästi ollut hyvä elämä!

Miten sinun parveke on sisustettu?

LUE MYÖS:

Kuinka sisustaa lasittamaton parveke? -lähtötilanne