Meidän 9-vuotias kysyi minulta eilen

Jos saisit ihan minkä ammatin vaan, niin mikä sinun unelma-ammattisi olisi?

Ja tiedättekö mitä? Mun oli pakko vastata, että en minä oikein edes tiedä.

Kuva: Mari Korhonen / @rakkauttajalontoorakeitaphotos

Nuorempana halusin muotisuunnittelijaksi ja joskus lukiossa mun tavoite oli päästä H&M:lle töihin. Se vaikutti niin siistiltä työpaikalta.

Ajauduin kuitenkin töihin ensin Lidliin ja sitten Citymarketiin kassamyyjäksi ja jotenkin vähän jo kyllästyin niihin isoihin ketjukauppoihin. En ole edes koskaan hakenut H&M-liikkeeseen töihin vaikka joskus sinne kovasti halusin.

Parina vuonna olen ollut töissä pop up-liikkeessä ja siitä olen tykännyt kovasti. Joku pienempi myymälä voisi siis olla kiva työpaikka, jos päätyisin jäämään kaupan alalle.

En kuitenkaan enää hirveämmin haaveile unelma-ammattina kaupan alasta vaikka rakastankin työskennellä vilkkaassa kaupassa, olla vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa ja oikeasti olla avuksi jollekin. Rakastan sitä kaupan vilinää ja nopeasti kuluvia työpäiviä. Mutta en siltikään voi sanoa sen olevan unelma-ammattini.

Olisin valmis tekemään töitä myymälässä vaikka heti, jos saisin siihen mahdollisuuden. Olen lähetellyt viimeisen puolen vuoden aikana kymmeniä hakemuksia, mutta yksikään ei ole napannut. Minusta tuntuu, että pitkä kokemukseni kaupan alalta on välillä myös haitaksi, koska olen niin kallis työntekijä, olenhan jo korkeimmalla palkkatasolla ja halvemmalla pääsee palkatessa jonkun vähemmän kokemusta omaavan.

Kuva: Mari Korhonen / @rakkauttajalontoorakeitaphotos

Mutta mikä sitten olisi se unelma-ammatti, jos oikeasti saisin valita ihan mitä vaan maan ja taivaan väliltä?

Tätä miettiessä on pakko miettiä kaikkia niitä ammatteja, joista olen jossain vaiheessa elämääni haaveillut. Lapsena halusin olla muotisuunnittelija, kuten jo aiemmin kerroinkin. Tämä haave kantoi koko lapsuuden ja ysiluokan jälkeen olisin hakenutkin vaatetusalalle, mutta minulla oli niin paha kangaspölyallergia, ettei se olisi ollut kannattavaa.

Sen jälkeen en oikein ole tiennyt mitä haluaisin tehdä, koska tuo haave oli niin vahvasti ja niin pitkään mukana.

Kun tutustuin Gilmoren tytöt tv-sarjaan, haaveilin pitkään omasta aamiaismajoituksesta ja sen pyörittämisestä. Oikeastaan se haave on jossain taka-alalla edelleen ja olenkin puoliksi vitsillä, puoliksi tosissani sanonut Janille muutamaan otteeseen, että voimme eläkkeellä ostaa vanhan kyläkoulun ja muuttaa sen aamiaismajoitukseksi. Hotellin respassakin työskentely voisi olla ihan mukavaa, mutta ei sekään ole sellainen ultimaattinen haaveammatti.

Kuva: Mari Korhonen / @rakkauttajalontoorakeitaphotos

Ehkä tällä hetkellä haaveilen eniten työstä sosiaalisen median parissa, oli se sitten työskentelyä jollekin muulle tai omien kanavieni kautta. Työ sosiaalisen median parissa olisi ihanaa ja varsinkin, jos sitä voisi tehdä yrittäjänä, se toisi paljon vapautta omien työaikojen päättämiseen.

Nimittäin kaupan alalla se ainut asia, jota en kaipaa, on työajat. Suurin osa työvuoroistani on aina osunut iltaan tai viikonloppuun, jolloin työaikojen ja perhe-elämän yhdistäminen on aika rankkaa.

Olisi ihanaa kasvattaa sosiaalisesta mediasta itselleen ura siihen mennessä, kun nuorin lapsemme menee kouluun. Siihen on kaksi vuotta aikaa eli ei ihan hirveästi enää.

Haluaisin olla kotona laittamassa hänet kouluun ja vastassa, kun hän palaa koulusta. Vaikka iltapäiväkerhoakin saattaisimme hyödyntää, en haluaisi hänen olevan siellä koko iltapäivää.

Kuva: Mari Korhonen / @rakkauttajalontoorakeitaphotos

Eli vastauksena lapsen kysymykseen ”Mikä sinun unelma-ammattisi olisi?”, annoin vastauksen, että jotain somessa.

Lapsi ei ollut ihan tyytyväinen vastaukseen, koska hänen mielestään teen jo unelma-ammattini mukaista työtä, mutta eihän hän ymmärrä, että työstä olisi hyvä saada palkkaakin.

Mikä sinun unelma-ammattisi olisi, jos voisit valita minkä vain? 

LUE MYÖS: 

MINULLA OLI TÄNÄÄN TYÖHAASTATTELU

TYÖHAASTATTELUSTA JÄI HYVÄ FIILIS

EN SAANUT HAKEMAANI TYÖTÄ

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA

Muistan, kun nuorempana minussa riitti virtaa ja monesti minua kutsuttiin Duracell-pupuksi. Minne se energinen minä katosi?

Nykyään olen koko ajan väsynyt, tekisi mieli nukkua päiväunet suunnilleen joka päivä ja arkihommien lisäksi muu jaksaminen on kortilla. Jos teen jotain kodin ulkopuolella yhtenä päivänä, oon seuraavan päivän ihan poikki.

Toisaalta vaiva selittyy huonoilla kilpirauhasarvoilla, jotka mulla usein heittelehtii melkein 10 vuotta sitten poistetun kilpirauhasen jäljiltä. Arvot ei vaan pysy tasaisena jostain syystä.

Toisaalta luulen lääkityksenkin imeytyvän huonosti, koska mun ruokavalio on niin pyllyllään enkä harrasta liikuntaa. Tämä on saanut suolistonkin ärtymään.

Siksi mulle Suurin muutos-hyvinvointivalmennukseen osallistuminen tulee oikeasti ihan tarpeeseen.

Opettelen juomaan vettä (jota en juo päivittäin varmaan edes puolta litraa) ja olemaan juomatta Pepsi Maxia. Myös ruokarytmi ja annoskoot on olleet jo pitkään niin hukassa, että ne pitää ihan oikeasti opetella alusta.

Arkiliikunnan lisääminenkin on yksi haaste, jonka joudun ihan opettelemaan. Liikun supervähän ja se näkyy sekä kehossa että jaksamisessa. Hengästyn portaissa, en jaksa juosta lasten perässä ja lenkkeilyäkään en harrasta.

Haluaisin näyttää mun lapsille hyvää esimerkkiä syömisten ja liikunnan suhteen, mutta tällä hetkellä en todellakaan ole itse hyvä esimerkki. Meidän lapset kyllä syö terveellisesti ja liikkuu tarpeeksi, mutta mä en vaan ole jaksanut panostaa omaan hyvinvointiin ja se energinen minä on ollut jo pitkään hukassa.

Jos haluat vertaistukea painonpudotukseen tai ihan vaikka vaan järkevän ateriarytmin löytämseen, niin lähde mun kanssa Suurin muutos-valmennukseen. Ryhmä alkaa maanantaina 16.8 ja toimii täysin Facebookissa, jonne reseptit ja liikuntaohjeet (osa videomuodossa). Siellä on myös muut samaa valmennusta käyvät samassa ryhmässä eli vertaistukea riittää. 

Mun koodilla Susannamuutos saat valmennuksen 16.8 asti 59€ (norm 79€). Valmennuksen voi ostaa sivulta suurinmuutos.com

Itselle tärkeää valmennuksen valinnassa oli, että valmentajat Tuukka ja Monna (jotka on muuten naimisissa keskenään) on ihanan lempeitä ja heistä huokuu hyvää energiaa. Heillä on myös pieni lapsi, suunnilleen saman ikäinen kuin meidän nuorin, joten he ymmärtää millaista se hektinen perhearki välillä on.

Ja hei parasta valmennuksessa on, että ruokavalio koostuu ihan peruskotiruoasta eli koko perhe voi syödä samaa ruokaa.

Onko sinultakin hukassa se energinen minä vai onko se vielä tallessa?

LUE MYÖS: 

TÄLTÄ MINÄ NÄYTÄN JA SE ON OKEI

TULETHAN SEURAAMAAN MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNAKUOHULA . SINNE JAAN REEALIAJASSA TUNTEMUKSIA VALMENNUKSEN ALETTUA.