Minä heinäkuussa x 10
2Mun blogi täytti viime vuonna 10 vuotta ja mun oli tarkoitus tehdä joka kuukaudesta postaus, jossa on kuva minusta tietyltä kuukaudelta 10 vuoden ajalta. Tämä jäi kuitenkin kesken, kun sainkin yllättäen töitä ja blogille ei ollut samalla tavalla aikaa. Jatkan tätä postaussarjaa nyt heinäkuun osalta ja kaivan kuvan jokaisesta heinäkuusta viimeisen kymmenen vuoden ajalta.
2014
10 vuotta sitten mulla oli ensimmäinen iPhone ja opettelin ottamaan ekoja selfieitä. Melkein jokainen kuva on siis tätä luokkaa, että vain puolet naamasta näkyy.
Oltiin 10 vuotta sitten heinäkuussa mun pikkuserkun häissä ja tämä kuva onkin otettu just ennen sinne lähtöä. Rakastin tuota maksimekkoa, jonka olin ostanut ennen häitä.
2015
Yhdeksän vuotta sitten vietettiin ekaa kesää Janin kanssa yhdessä ja asuttiinkin jo yhdessä. Tämä kuva on otettu kauppareissulta esikoisen kanssa, kun tykkäsin mun asusta ihan tosi paljon.
Nuo pinkit Vansin tennarit oli ihan mun lempparit ja rakastin yli kaiken myös tuota Ted Bakerin laukkua, jonka myöhemmin totesin todella epäkäytännölliseksi.
2016
Kahdeksan vuotta sitten oltiin just muutettu isompaan vuokra-asuntoon ja odotettiin meidän kuopusta. Laskettuun aikaan oli melkein kolme kuukautta vielä aikaa.
Ted Bakerin laukku oli edelleen kovassa käytössä. Tuo haalari oli ihan huippu, mutta en jotenkin osannut enää käyttää sitä raskauden jälkeen. Se oli myös tosi hankala imettäessä, joten se taisi saada aika pian uuden kodin.
2017
Seitsemän vuotta sitten meillä oli vajaan vuoden ikäinen vauva ja muistan, kun otettiin nämä kuvat enkä laittanut näitä minnekään, koska ajattelin näyttäväni ihan kamalalta. Miten sitä onkin itselleen niin kamalan ankara?
Nyt näen vaan äidin työntämässä vaunuja.
2018
Kuusi vuotta sitten värjäsin hiukset pinkiksi ja väri haalistui hauskasti toffeen väriseksi. Rakastin sitä väriä, mutta oma tummanruskea värini puski aika pian läpi enkä jaksanut värjätä hiuksia koko ajan.
Tämä keinu oli muuten ihan paras kuopuksen kanssa!
2019
Viisi vuotta sitten käytiin Janin kanssa asuntomessuilla Kouvolassa ja oli aivan järkyttävän kuuma kesäpäivä. Siis ihan hirvittävä helle eikä tietenkään ollut minkäänlaisia ilmastointeja missään päällä.
Kaiken lisäksi junassa oli ilmastointi rikki kotimatkalla. Jotenkin sitä silti selvittiin.
2020
Neljä vuotta sitten en ollut oikein sujut mun kehon kanssa ja kuljin lähes koko kesän tällaisissa todella väljissä mekoissa. Tämä esimerkiksi oli yksi mun lemppareista.
2021
Kolme vuotta sitten aloin hyväksymään, että vaikka mulle on kertynyt painoa enemmän, oon silti aika ihana just sellaisena kuin olen.
Oltiin myös suunnittelemassa meidän häitä seuraavalle kesälle.
2022
Kaksi vuotta sitten heinäkuussa Designkavereilla oli Iloinen Kesäkauppa Matkuksessa ja olin töissä aikalailla koko kesän. Oli aika kivaa vaihtelua, kun normaalisti on kauppa vaan joulun alla.
Nämä kuvat oli sellaisia, joita otin huvikseni kaupalla ihanista tuotteista, mutta jotenkin ajattelin näyttäväni kamalalta enkä ehkä edes niitä julkaissut. Nyt nämä näyttää mun silmään ihan kivalta.
2023
Viime vuonna käytiin ystävän kanssa katsomassa Barbie-leffa ja pukeuduin sinne täysin pinkkiin asuun. Tämä asu on ollut tämänkin jälkeen monesti käytössä.
2024
Tänä vuonna heinäkuussa pukeuduin monesti tähän Lidlin pellavamekkoon, joka oli ihanan viileä. Vihaan hellettä (siis sellaista todella kuumaa hellettä) ja tämä kesä oli yhtä kärsimystä.
Lisää heinäkuun asuja TÄSSÄ POSTAUKSESSA!
TULETHAN SEURAAMAAN MUA MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNARIITAKANGAS
LUE MYÖS:
Kolmas hääpäivä eli nahkahääpäivä
Meillä on tänään kolmas hääpäivä eli nahkahääpäivä.
Meidän häistä on vasta kaksi vuotta aikaa, mutta mentiin vuotta aiemmin maistraatissa naimisiin, että saadaan pitää sama hääpäivä. Jani ei kuulu kirkkoon, joten meidän olisi joka tapauksessa pitänyt käydä maistraatissa ennen kirkkoa.
Mä halusin siunaamisen kirkossa, koska se oli sellainen asia, josta olin pienestä asti unelmoinut. Halusin, että mun isä luovuttaa minut kirkossa pois ja niin edelleen. Onhan se toisaalta vähän vanhanaikainen asetelma, varsinkin kun me oltiin Janin kanssa oltu tuossa vaiheessa jo seitsemän vuotta yhdessä ja meillä oli yhteinen lapsikin, mutta silti halusin pitää tästä perinteestä kiinni.
Näin jälkikäteen ajateltuna mulle olisi riittänyt pelkkä maistraattivihkiminen ja pienet juhlat, mutta kun alettiin suunnitella häitä, haluttiin iso juhla, jossa tavataan meidän sukulaisia, joita nähdään muuten harvoin.
Juhlat olikin ihanat ja oli kiva, kun järkättiin vaikka olihan niissä ihan hirvittävästi hommaa.
Meidän elämä ei avioliiton myötä ole oikeastaan muuttunut yhtään. Nyt meillä on vaan paperi, joka todistaa meidän olevan naimisissa. Mulle avioliitto kuitenkin merkitsee ikuista sitoutumista toiseen ja koska mulla on taustalla hyvin vaikea ja minut rikkonut suhde narsistin kanssa, oli tuo naimisiinmeno minulle tärkeä asia. Vaikka uskoin aiemminkin tottakai Janin olevan kanssani niin ylä- kuin alamäissä (joita on mun terveyden kanssa riittänyt), oli se avioliittolupaus mulle kuitenkin tosi tärkeä.
Ensimmäistä hääpäivää me juhlittiin läheisten kanssa häiden merkeissä, toista hääpäivää ei juhlittu mitenkään (itse olin töissä) ja nyt kolmatta hääpäivääkään tuskin mitenkään ihmeellisesti juhlitaan. Suunniteltiin mennä tänään lasten kanssa minigolfaamaan, joten se on varmaan se meidän juhlinta.
Ehkä joku vuosi vietetään hääpäivää yhdessä jossain reissussa kunhan lapset on isompia.
Kaikki postauksen kuvat ihanan Sallan / Bella Photo käsialaa.
Ihanaa tiistaita juuri sinulle!
TULETHAN SEURAAMAAN MUA MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNARIITAKANGAS
LUE MYÖS: