Hae
Colour Outside the Lines

Parhaat gluteenittomat pinaattiletut

Mun lempiruokaa lapsena oli pinaattiletut ja söin niitä kaupan pinaattilettuja vielä aikuisenakin aika usein. Nyt, kun en enää voi syödä viljaa, luulin pinaattilettujenkin olevan menneen talven lumia. Kunnes keksin, miten saan tehtyä aivan parhaat gluteenittomat pinaattiletut, jotka maistuu myös meidän viljaa syöville perheenjäsenille (ja lasten kavereille). 

Tämä resepti on siitä kiva, että eri maidoilla saa tästä vielä paremmin sopivan kaikille syöjille. 

Parhaat gluteenittomat pinaattiletut

5dl valintasi mukaista maitoa
2 kananmunaa
1 pussin Fazerin gluteenitonta lettujauhoseosta
Pakastepinaattia (parasta se valmiiksi pilkottu)
voita paistamiseen
(suolaa)


Sekoita maito, munat ja kananmunat kulhossa. Anna taikinan turvota puoli tuntia.

Sulata pakastepinaatti mikrossa ja sekoita taikinaan. Mä laitoin noin 7 kuutiota pussista.

(Halutessaan taikinaan voi lisätä suolaa. Me ei käytetä paljon suolaa, joten nämä maistuu meille ilmankin.)

Sekoita hyvin ja paista letut voissa lettupannulla. Tarjoile perunamuussin ja puolukkahillon kanssa.

Tuo Fazerin gluteeniton jauhoseos on ollut ihan mun kokkailun pelastaja, koska oon yrittänyt tehdä aiemmin gluteenittomia lettuja itse monta kertaa ja koskaan en oo siinä onnistunut. Tästä lettujauhoseoksesta on niin helppo tehdä sekä makeat että suolaiset letut että mä ostan aina vaan tätä enkä enää tuskaile. 

Meillä varsinkin Jani on yleensä tosi kranttu gluteenittomien tuotteiden syöjä, koska hän pystyy syömään viljaa ihan normaalisti ja on tietysti sillä tottunut kaikkiin vehnää sisältäviin tuotteisiin. Nämä pinaattiletut kuitenkin maistuivat hänellekin mainiosti! 

Ota tämä helppo gluteenittomien pinaattilettujen resepti talteen! 

TULETHAN SEURAAMAAN MUN ARKEA HELPOTTAVIA VINKKEJÄ MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNARIITAKANGAS

LUE MYÖS: 

Maailman paras makaronilaatikko (G, L)

Mitä meillä syödään usein?

Viisi syksyyn sopivaa reseptiä

Amarillo Kuopio lasten kanssa

Käytiin koulujen loppujen ja kesäloman aloituksen kunniaksi testaamassa Amarillo Kuopio lasten kanssa reilu viikko sitten.

Me ollaan Janin kanssa syöty Amarillossa useamman kerran ja muistan käyneeni siellä myös esikoisen kanssa, kun tämä oli nuorempi, mutta meidän 7- ja 12-vuotiaat ei olleet koskaan käyneet Amarillossa.

Oikeastaan sillä valittiinkin paikka, että se olisi jotain uutta lapsille.

Mentiin paikalle heti ravintolan auettua klo 11 ja vähän riskillä mentiin, koska meillä ei ollut pöytävarausta. Keksittiin koko ravintolaan meno sillä aikaa, kun lapset oli vikaa päivää koulussa eikä pöytävarausta saanut netistä enää tehtyä samalle päivälle.

Oltiin onneksi todella ajoissa liikkeellä ja saatiin pöytä kuin ihmeen kaupalla. Pöytävarauksia oli paljon ja meidän odotellessa ruokaa muutama seurue jo käännytettiin ovelta pois.

Mahduttiin kivasti neljästään loossiin eikä siinä ollut yhtään ahdasta meidän istua. 7-vuotias harmitteli, kun ravintolassa ei ollut leikkipaikkaa (tämä huomiona, jos olet liikkeellä nuorempien lasten kanssa), mutta pöytään tuotiin lasten ruokalistat, joiden takana oli värityskuvat ja värikyniä.

Me ollaan aika vähän käyty lasten kanssa ravintolassa ylipäätään ja ollaan nyt vähän yritetty opettaa heitä siellä käymään. Meidän lapset on vähän kärsimättömiä ja ravintolassa ruoan odottelu saattaa tuntua erityisen pitkältä. Tällä kertaa en antanut 7-vuotiaan edes katsoa puhelinta kuten viimeksi tein vaan nyt hän oikeasti jo jaksoi istua koko ravintolakäynnin paikallaan (vaikka tottakai muutaman kerran kyseli kuinka kauan vielä kestää asioiden tapahtumisessa).

Mun mielestä kuitenkin on tärkeä taito opettaa meidän lapsille sitä, että ravintolassa ei ole kiire minnekään ja ruoasta nautitaan rauhassa. Ja siksi on ihanaa, että meillä on mahdollisuus käydä heidän kanssaan joskus ravintolassa.

Tilattiin meille kaikille yhteisesti alkuruoaksi halloumiranskalaisia (Halloumi fries), nachoja (Nachos con Salsas) ja chorizoa. 

Harmillisesti lasten listalla ei ollut mitään alkuruokaa eikä keksitty aikuistenkaan listalta mitään 7-vuotiasta miellyttävää alkuruokaa. Tässä olisi S-ryhmän ravintoloilla kyllä mun mielestä vähän petrattavaa! Onneksi pöytään tuotiin jo tilatessa juustonaksuja ja koska ne ekana pöytään tulleet ei olleet gluteenittomia, 7-vuotias sai niitä vielä oman kipon.

Hän söi kyllä hieman meidän kanssa nachoja, mutta juusto oli hänen makuunsa hieman liian mausteista.

Me muut kyllä tykättiin ja varsinkin halloumiranskalaisten alla ollut mangokastike oli tosi hyvää. Siinäkin oli joku hieman tulinen elementti, mutta ei liian tulinen, kun minäkin sitä pystyin nautinnolla syömään.

Kuvan otto hetkellä ahneimmat oli jo napanneet lautasilta jotain.

7-vuotias päätti samantien lasten listan saatuaan, että haluaa lihapullia. Hän kiinnostui myös lohiannoksesta, mutta lihapullat vei voiton.

Ja oli kuulemma parhaita lihapullia, joita oli koskaan syönyt. Myös annoksessa olleet, ranskalaiset, kurkut ja vesimelonit olivat hitti.

Lihapullissa oli ilmeisesti jonkinlainen mauste (tai pippuri), koska aterian loppupuolella 7-vuotias alkoi valitella, että ruoka on tulista. Tilattiin hänelle vielä ranskankerma, joka auttoi ongelmaan mainiosti. Ja se sattuu olemaan myös hänen lempparikastikkeensa.

12-vuotias on vähän siinä iässä, että välillä haluaa tilata lasten listalta ja välillä samalta kuin me aikuiset. Tällä kertaa hän tilasi Crispy Chicken Nachos-annoksen normaalilistalta ja kehui kanaa ihan parhaaksi. Se maistui kuulemma taivaalliselta.

Plussaa, että kana oli gluteenitonta! Mietin itse myös monta hetkeä, että otanko saman annoksen, mutta tulin toisiin ajatuksiin.

Usein gluteenittomia vaihtoehtoja on ravintolassa vain yksi tai kaksi, mutta Amarillossa olisin voinut syödä vaikka mitä. Ihanaa vaihtelua!

Me tilattiin Janin kanssa All in Smokery Platter kahdelle ja se oli just hyvän kokoinen meille, kun ruoasta ei tullut liian ähky.

All in Smokery Platter sisälsi 24h savustettua mehevää naudan briskettiä, amerikan BBQ:lla maustettua ja leppäsavulla kypsennettyä broilerinpaistia, Lousiana red hot makkaraa, jalapeno-valkosipulimajoneesilla maustettua perunasalaattia, rapeita kasviksia, kolmen pippurin dijonmajoneesia ja aurajuustocremeä.

Aika usein tilataan tällainen kahden hengen annos, koska voidaan jakaa se helposti ja usein näissä on sellaisia asioita, että toinen tykkää jostain enemmän kuin toinen. Ja näiden avulla pääsee helposti maistamaan jotain uutta.

Ruoka oli tosi hyvää ja palvelu erinomaista! Maksettiin näistä ja neljästä 0,5l juomasta yhteensä 117,40€ eli ei mun mielestä yhtään paha hinta neljän hengen ravintolassa käynnille.

Onko Amarillo Kuopio sulle tuttu ravintola?

TULETHAN SEURAAMAAN MUN ARKEA JA RAVINTOLAKÄYNTEJÄ MYÖS INSTAGRAMISSA @SUSANNARIITAKANGAS

LUE MYÖS: 

Rosso Rovaniemi lasten kanssa

Blocco Kuopio

Inarin Aanaar

Benoit -pariisilaista asiakaspalvelua parhaimmillaan