Ollaan onnekkaita, kun asutaan Kuopiossa eli meillä on lähellä paljon erilaisia luontopolkuja ja muita liikuntapaikkoja. Yksi niistä on Puijo eli se mäki missä Puijon torni sijaitsee. 

Puijo ja sen mahdollistamat aktiviteetit ovat olleet muutaman vuoden nosteessa. Me ollaan lasten kanssa nautittu erityisesti erilaisista poluista. Puijolla on ollut eri teemoilla luontopolku jo monta kertaa. Käytiin joskus aiemmin katsomassa jotain polkua, jossa juhlittiin palomiesten virstanpylvästä (tai ehkä palo-opiston?). Halloweenina olisi ollut oma teemapolkunsa ja nyt joulun alla oli loppiaiseen asti joulupolku. Sitä me kävimme katsomassa uuden vuoden aattona. 

Polkua koristivat erilaiset patsaat, joissa oli osassa valoja. Olipa siellä musiikkiakin jossain kohtaa.

Pääosassa polulla oli tähän aikaan vuodesta kuitenkin selvästi luonto. Puijolla luonto pääsee oikeuksiinsa ihan joka päivä, mutta nyt siellä oli oikea talven ihmemaa lumisine puineen. Tuntui kuin olisi kävellyt elokuvassa. 

Käytiin lasten kanssa myös tuolihississä, joka oli auki ja maksuton. Sillä pääsi näkemään upeita maisemia korkealta. Vielä korkeammalta olisi tietysti näkynyt kauemmas, mutta ei haluttu maksaa itseämme Puijon torniin sinä päivänä, koska porukkaa oli todella paljon liikenteessä. 

Pakkasta oli varmaan lähemmäs -20, joten hississä paikallaan istuessa meinasi tulla jo vähän kylmä. Jollain näin peiton takapuolen alla eli he olivat selvästi varautuneet. 

Puijolla olisi mahdollisuus myös snow tube-laskuun, mutta se jäi meiltä pakkasen vuoksi välistä. Hintakin olisi hieman kirpaissut, kun se maksoi 12€ per nenä ja meitä oli neljä, joten katsotaan käydäänkö siinä jossain vaiheessa vai mennäänkö vaan tavan pulkkamäkeen. 

Satuttiin paikalle sopivasti auringonlaskun aikaan ja taivas oli kauniin vaaleanpunainen meidän lipuessa tuolihisseillä alas. Puissa oli ihana lumipeite. 

Käytiin vielä kaakaolla Puijon majalla. Oli ihanaa taas muistaa miten ihania paikkoja meillä on täällä ihan lähellä. Taidankin tänä vuonna kertoa teille paljon enemmän Kuopion nähtävyyksistä, koska lähimatkailu on siitä ihanaa, että joka ilta pääsee omaan sänkyyn nukkumaan. 

Puijo on sellainen kohde, johon vien aina (tai jota aina ehdotan) ulkomaalaiset vieraat! Joskus vietiin Alankomaista tulleet opiskelijat Puijon torniin ja jos lumi oli heille ihmeellistä, niin oli kyllä se korkea mäki, jonka päällä oli korkea torni. Alankomaat  kun on tunnetusti aika litteää aluetta. 

Ootko sä koskaan käynyt puijolla? 

Tulethan seuraamaan minua myös Instagramissa @susannariitakangas

LUE MYÖS: 

Kauppa- ja viihdekeskus Minnan Lumottu metsä Kuopion keskustassa täyttää vuoden

Kuopion eläinpuisto yllätti meidät positiivisesti

Kevät ja Kuopion tori

Meidän joulu ja uusi vuosi meni rauhallisissa merkeissä kotona (ja töissä). 

Olin töissä aattoa edeltävänä iltana seitsemään. Jani paisteli sinä päivänä kinkun kotona ja mä olin tehnyt joululaatikot jo edellisellä viikolla pakastimeen. 

Meillä on jouluaattoaamuna ollut tapana laittaa lapsille pienet pussit kuusen alle, joissa on jotain tekemistä aatoksi. Nytkin paketoin ne edellisenä iltana kuusen alle ja laitoin vielä meidän kujeilevan tontun kertomaan lahjojen olevan häneltä. 7-vuotias uskoo vielä täysiä joulun taikaan, Joulupukkiin ja tämän kujeilevan tontun kepposteluun, joten minusta on ihanaa järkätä sen avulla kaikkia yllätyksiä.  

Aattoaamuna kuuluikin useampi riemunkiljahdus kuopuksen suusta, kun hän huomasi lahjat kuusen alle. Kuusen alla oli pussit hänelle, isosiskolle ja serkuille, jotka olivat mummilassa. Keskimmäinen vietti joulun äidillään, joten hän oli saanut oman pussinsa jo edellispäivänä. 

Katsottiin hetki Joulupukin kuumaa linjaa, pakattiin kaikki ruoat autoon ja lähdettiin mun vanhemmille. Olin vienyt kaikki lahjat jemmaan sinne jo aiemmin, joten niistä ei tarvinnut huolehtia. 

Saavuttiin juuri sopivasti valmiille joulupuurolle. Lapset pääsi leikkimään keskenään. Ehdotin, että jaettaisiin lahjat jo iltapäivällä ennen jouluruokaa eikä vasta illalla ruoan jälkeen, koska näin lapsille jäisi enemmän aikaa uusilla leluilla leikkimiseen ja ruokakin saattaisi maistua paremmin. 

Käytiin iltapäivällä syöttämässä mun veljen ja hänen avovaimon kissat isommalla porukalla ja saatiin kuopus hetkeksi pois mummilasta, kun lahjat laitettiin esille. Joulupukkia meille ei tullut, koska meidän kuopus pelkää kaikkia hahmoja läheltä. Yritettiin käydä moikkaamassa Joulupukkia Matkuksessa ennen joulua, mutta kuopus piilotteli koko ajan minun takana, joten ehkä oli parempi olla jouluaatto ilman Joulupukkia. 

Nähtiin Joulupukki kuitenkin vahingossa ulkona, kun hän oli matkalla mummilan naapuriin ja kuopuskin sai toivottaa pukille (tarpeeksi pitkän välimatkan päästä) hyvää joulua. 

Olin ihan yllättynyt miten paljon sain lahjoja. Saatiin yhteensä koko perhe 9 leffalippua, mä sain järkyttävän määrän suklaata., Marimekon käsipyyhkeet (jotka muuten puuttuu kuvasta), lahjakortin ravintolaan ja toiveideni mukaisen gimbalin puhelimelle sekä sille säilytyslaukun. 

Monena vuonna en ole saanut suklaata ollenkaan vaikka sitä olisin toivonut, joten tämä suklaamäärä oli selvästi sen kompensoimista. Lupasin lapsille aloittaa karkkilakon heti vuoden vaihduttua, joten suklaata oli siihen nähden vähän liikaa. Aloitin ja edelleen olen karkkilakossa, jota meinaan jatkaa koko vuoden. Katsotaan hellittääkö tämä herkkuhimo yhtään kun päivät kuluu eteenpäin. 

Joulupäivänä en ollut suunnitellut meneväni minnekään, mutta sitten huomasin Prisman Instagram-stooreissa, että kaikki punalaputetut tuotteet on koko päivän -60% ja päätin lähteä ostamaan pakastimet täyteen lihaa. Ostinkin kanaa, jauhelihaa ja makkaraa sekä leipää niin paljon, että pärjätään niillä varmaan helmikuun loppuun saakka. 

Muuten joulupäivä vietettiin kotona. Esikoinen tuli Helsingistä joulun viettoon meille ja oli ihanaa, kun hän oli taas kotona. Ja selvästi hänestäkin oli ihanaa olla kotona. Katsottiin illalla uusi Indiana Jones-leffa, joka oli tullut Disney+.

Tapaninpäivänä aloitin siivousurakan ja otin joulukoristeita jo alas vaikka perinteisesti ne on saaneet olla loppiaiseen saakka. Olin kuitenkin laittanut joulukoristeet esille jo marraskuun alussa, joten aika tuntui sopivalta. 

Viimeinenkin laatikko löysi tosin vasta tänään paikkansa, joten yli viikko siinä raivauksessa kesti. 

Heti joulun pyhäpäivien jälkeen palasin töihin purkamaan Iloista Joulukauppaa. Tuntui taas haikealta pakata kaikki tavarat laatikoihin ja laittaa kauppa pakettiin, mutta sellaista tämä kausityö on ja on siihen jo tottunut, kun nyt on kuudetta kertaa ollut siellä töissä. 

Joulukaupalta jäi ihania muistoja, mutta päätin jo, että jos kauppa ensi vuonna meille tänne Kuopioon toteutuu niin pidän vapaata joulun alusen eli sen edeltävän viikonlopun, koska sen verran rankkaa on tuo kahden työn tekeminen, että ehkä olisin joulun aikaan kaivannut viikon lomaa. 

Uuden vuoden aattona me käytiin Puijolla lasten kanssa. Tämän jälkeen käytiin kaupassa ostamassa herkkuja ja katsottiin Perhehämminki-elokuva Netflixistä. Ajettiin hetken mieljohteesta katsomaan Vuorelaan ilotulitusta (ja sinne oli mennyt joku muukin). Vietettiin myös illalla hetki mun vanhempien luona ennen kuin tultiin katsomaan uuden vuoden konserttia kotiin. Lapsista oli ihanaa valvoa pitkään, minä torkuin jo ennen vuoden vaihdetta sohvalla. 

Meillä oli siis aika tavallinen ja rauhallinen joulu ja uusi vuosi. 

Ihanaa uutta vuotta sinulle! 

TULETHAN SEURAAMAAN MEIDÄN ARKEA JA PUUHIA MYÖS INSTAGRAMIN PUOLELLA @SUSANNARIITAKANGAS 

LUE MYÖS: 

Disneyn Toive tulee elokuvateattereihin huomenna

Tuomaan markkinoilla lasten kanssa

Vähän joulukuun alun kuulumisia