Vauvan suusta: Parasta just nyt!
Nipsu täällä taas moi!
Me ollaan tehty tosi kivoja juttuja äitin, isin ja siskojen kanssa alkuviikosta. Käytiin äitin ja isin kanssa ulkona. Ne kai pelaili jotain, mut mä nukuin mun kivoissa vaunuissa. Aiemmin mä aattelin, että on tosi tylsää, kun äiti laittaa mut pötköttää sinne koppaan, mut jotenkin mua alko kauheesti väsyttää, kun olin siellä ja isi työnteli niitä vaunuja. Siellä oli kivan lämmin ja turvallinen olla. Taisin nukkua vielä sisälläkin, kun mentiin takas kotiin. Tai ainakin mä heräsin jotenkin ihmeellisesti sisällä enkä siellä vaunuissa.




Käytiin siskojen kanssa myös kattomassa Kirsiä ja sen kivaa Brando-koiraa. En ollu koskaan ennen nähny koiraa niin läheltä. Tai no näin mä mun tädin luona yhden koiran, mut se oli valkonen ja siinä oli mustia pilkkuja ja sitä ei tuntunu hirveesti kiinnostavan kuka mä oon. Sitä kiinnosti ruoka paljon enemmän. Mut tää Brando-koira anto mulle kauheesti märkiä pusuja ja vahti mua kauheesti koko ajan. Ja se nauratti mua, kun se oli niin hassu. Ja aika karvanen. 

Sit sillon samana iltana mä menin kiltisti ajoissa nukkuu, mut en ymmärrä miks äiti ja isi oli niin ihmeissään, kun heräsin kolmelta yöllä valvomaan. Enhän mä nyt voinu nukkua, kun mua ei yhtään väsyttäny. Sit me isin kanssa vähän leikittiin lentsikkaa. Jostain ihmeen syystä äiti kuitenkin paketoi mut peiton alle pupun kanssa pötköttää, mut ei mua siltikään vielä väsyttäny. Joskus viideltä mun silmät ei enää pysyny auki vaan mä sit kummiskin nukahdin. Äitiä ja isiä kyllä väsytti aamulla kauheesti. Mäkin sit torkuin aamulla pitkään.


Oon myös leikkiny paljon mun siskojen kanssa. Ne aina kilpailee kumpi saa leikkiä mun kanssa ja se isompi ottaa mut aina sen omaan huoneeseen vähäks aikaa. Siellä on hirmu kivat verhot, mä tykkään aina tuijotella niitä. Ja siskon sylissä on kiva jutella. Se myös aina vie mut kattoo jonkun vauvan kuvaa jostain seinästä. Tai en mä tiiä mikä sen nimi on. Jostain syystä siellä on kyllä mun siskokin vaikka en kyllä ymmärrä miten, kun mähän oon mun siskon sylissä.

Huomenna me mennään kuulemma neuvolaan kuuntelee oonko mä kasvanu tarpeeks. En mä nyt kovempaakaan vauhtia voi kasvaa, kun mitä jo kasvan. Mä syön jo nyt niin paljon kun jaksan. Ihme tyyppejä noi mun äiti ja isi, kun miettivät tollasia juttuja.
Mut hei, nyt mä jatkan mun juttuja äitin ja isin kanssa. Jutellaan taas!
Mitä muille vauvakavereille kuuluu?
Lapsiperheen uuden vuoden aatto
Meillä on aina lapset mukana juhlapyhien juhlinnassa ja suunnitelmat juhlapyhille tehdään lasten ehdoilla. Oli sitten juhannus, joulu, pääsiäinen, uusi vuosi tai jokin muu juhlapyhä.
Tänä vuonna vietettiin uuden vuoden aattoa vanhemmillani. Taidettiin olla siellä itseasiassa viime vuonnakin ainakin osan iltaa. Käytiin päivällä äitini ja Lissun kanssa Matkuksen alennusmyynneissä ja ruokakaupassa ostamassa ne nakit, lihapullat ja perunasalaatit. Meidän oli tarkoitus mennä keskustaan katsomaan ilotulitusta, jonka piti olla osa Suomi100-juhlaa, mutta keskusta oli aivan tukossa autoista ja ilotulituskin oli kuulemma kestänyt noin kaksi minuuttia. Ei ollut meillä ainoat pettyneet lapset, kun ilotulitukseen ei ihan hirveästi oltu panostettu.
Syötiin salaatteja ja niitä kuuluisia uuden vuoden ruokia sekä juustoja ja patonkia. Ja tietysti kilisteltiin uuden vuoden kunniaksi. Ja ennen kuin joku ehtii pätemään, meidän lasit täyttyi Ikean päärynäkuplivalla. Meidän kaikkien. Yöllä kilisteltiin kyllä myös oikealla kuohuvalla. Mielestäni lasten nähden voi tuon yhden shampanjalasin ottaa. Varsinkin, kun meillä J on absolutisti niin joku on aina ajokunnossa, jos tarve sitä vaatii. Kyllä minä lapsuudessani näin järkevää alkoholin käyttöä ja olen ihan järkevän suhtautumisen alkoholiin osannut muodostaa.



Nipsu ihmetteli menoa milloin jonkun sylissä, milloin sitterissä. Mummilassa on nyt oma sitteri, kun ukin mielestä Nipsu ei voinut olla lattialla leikkimatolla vaan täytyi päästä sitteriin. Niin ne ukit höpsähtää vauvojen syntyessä. Tuota Nipsun asua esittelinkin Instagramin puolella.



Valettiin myös tinat. J ei koskaan ollut valanut tinoja eikä myöskään B. B sai jonkinlaisen mustekalalta tai kuplavolkkarilta näyttävän tinan. Ehkä lähdemme pitkälle ja kiemuraiselle automatkalle tänä vuonna. J:n tina muistutti lohikäärmettä ja Lissun tina muistutti koiranpentua. Meille on siis ilmeisesti muuttamassa koira ja lohikäärme. Minun tinani päätti jakautua kahteen osaan ja äiti jo vitsaili, että meille on tulossa vauva tänäkin vuonna. 

Meillä ei ollut omia raketteja ollenkaan, mutta löysin kotoa viime vuodelta jääneitä tähtisadetikkuja ja kävimmekin niitä polttamassa vuoden vaihteen jälkeen. B sai valvoa puoleen yöhön, että sai toivottaa kaikille hyvää uutta vuotta, mutta tähtisadetikuista hän jäi paitsi, koska oli jo nukkumassa. Ensi vuonna täytyy ostaa muutama paketti ja mennä polttamaan niitä jo alkuillasta.




0