Särkänniemessä viihtyy kaiken ikäiset huvittelijat
0*Kaupallinen yhteistyö Särkänniemen kanssa.
”Tämä on kesän ääni.”
Näin sanoi serkkuni Jenni, kun kävelimme mäkeä Näsinneulalta alas kohti Särkänniemen huvilaitteita ja ohitimme tukkijoen. Tukkien noustessa ylös ennen viimeistä pudotusta laitteesta kuuluu klonk, klonk, klonk, klonk. Jokainen joskus Särkänniemessä käynyt tietää tuon tarkoittamani äänen.
Kun olimme Jennin kanssa lapsia, kuului käynti Särkänniemessä meidän jokaiseen kesään. Pienempänä vanhemmat kiersivät kanssamme, vähän isompana meidät vietiin aamulla portille ja haettiin samasta kohdasta illalla. En muista, että lapsuudessa olisi koskaan sattunut sateinen ilma huvipuistopäivälle eikä näin käynyt vieläkään. Oikeastaan ilma oli juuri päinvastainen.
Satuimme puistoon varmaan yhtenä kesän kuumimmista päivistä. Ilma oli oikeasti tuskaisen kuuma. Onneksi olimme varautuneet pillimehuilla ja vesipulloilla. Omia vesipulloja sai myös täyttää ilmaiseksi kaikissa Särkänniemen kioskeissa, ettei nestehukka vain yllättäisi.
Minusta on ihanaa, että osa vanhoista laitteista on säilytetty vaikka uusia on tullut huimasti lisää. Joku pariskunta kaipasi vanhaa lemmenjokea, joka oli kuitenkin poistettu uuden Hypen tieltä. Itsekin muistan sen olleen yksi lempilaitteistani kaikkien niiden hurjien vuoristoratojen rinnalla, kun kaipasi jotain rauhallista.
Possujunaan Vivia oli vielä hieman pieni, koska hän ei osaa istua laitteessa yksin vaan kaipaa jonkun viereensä ja Bea taas oli tuohon nostalgiseen laitteeseen liian suuri. Beaa ihmetytti puhuva puu, jonka muistan omasta lapsuudestanikin.
Yksi molempien lempilaitteista oli ehdottomasti nostalginen karuselli. Siinä Viviakin viihtyi hyvin laitteen pyörimisen ajan. Tosin Vivia ei jaksanut istua hevosen selässä yksin koko aikaa. Plussaa penkistä. joka laitteessa oli sisäreunalla ja jolla pystyimme ihmettelemään pyörimistä yhdessä.Bea olisi voinut pyöriä tuossa karusellissa vaikka koko päivän vaikka yleensä hän haluaisi jo hurjempiin laitteisiin. Ehkä tuo laitteen kaunis ulkonäkö viehätti häntä niin paljon.
Muistan, kun kävimme jokunen vuosi sitten Särkänniemessä Melissan ollessa pienempi ja minua ärsytti suunnattomasti, koska sinne oli tullut Angry Birds-alue. Silloin oli Angry Birdsin kulta-aika menossa ja joka paikkaan tuli nopealla syötöllä Angry Birdsiä.Nyt kuitenkin osasin ihan erilailla arvostaa tuota Angry Birds-aluetta. Pääsimme leikkimään Viviankin kanssa, joka ei suurimpaan osaan laitteista vielä päässyt. Leikkipaikalla oli myös laite, josta tuli vesihöyryä ja se oli todella tervetullutta hellepäivänä.Alueella oli myös yksi Angry Birds-laite, jossa kävimme Vivian kanssa ainakin kolmesti. Hän huusi joka kerta monta kertaa ”huiiiiiii” laitteen liikkuessa ja aina laitteesta poistuessamme, hän olisi halunnut siihen uudelleen.Pelasimme myös muutaman kojun pelejä, jotka olivat ihan hauskoja. Ehkä vähän rahan tuhlausta, mutta lapsille niistä jäi kiva mieli.
Bealla oli kaverina pikkuserkku L, jonka kanssa oli hyvä juosta laitteesta toiseen. Ihan kaikkiin emme me aikuiset ja Vivia päässeet mukaan, joten he kävivät kahdestaan niissä.Helle kyllä helli meitä ja muuten emme ehkä olisi ihan niin pitkään puistossa viihtyneetkään. Onneksi iltaa kohden ilma hieman viileni ja minäkin aloin jo olostani nauttia enemmän. Jotenkin kävi kunnonkin päälle tuo kova helle.
Välillä kävimme tankkaamassa popcorneja ja vettä. Kävimme lounaalla myös uudessa Riemu-ravintolassa, joka oli tunnelmaltaan kiva ja kodikas. Ravintolassa oli hieman huono ilmastointi, mutta tämän kesän helteillä sama ongelma oli vähän joka paikassa ja aina oli hiki. Ravintolassa oli buffet-ruoka, josta jokainen sai valita mieleistään. Kaikki meistä saivat mahansa täyteen. Hieman tosin olisimme kaivanneet pienemmille lapsille sopivaa ruokaa, koska kaikki oli aika mausteista.Niin ja se klonk, klonk, klonk, klonk. Lapset kävivät Tukkijoessa kolmesti tai neljästi ja kerrankin ei yhtään haitannut vaikka vaatteet kastuivat, koska ne kuivuivat viidessä minuutissa. Vivia nukkui päiväunet rattaissa ja vaihtelimme Jennin kanssa vuoroa muiden lasten kanssa laitteissa käymisessä.
Olemme käyneet aika monessa Suomen huvipuistossa ja Särkänniemi pitää edelleen paikkansa meidän kaikkien lempihuvipuistona. Puisto on iso ja siellä on kaiken ikäisille jotain. Lapsuuden kesien muistoissa on tietenkin myös Delfinaario, jota ei enää ole, mutta ei meillä olisi kyllä sille aikaakaan tällä reissulla riittänyt vaikka olimme puistossa avauksesta sulkemiseen.Päivä kului kuin siivillä ja lapset olisivat halunneet seuraavana päivänä takaisin. Seuraavan päivän rannekkeen olisikin voinut lippuluukulta ostaa edullisesti, mutta meillä oli suuntana jo koti ja seuraavan päivän puistoilut jäivät välistä. Ensi kesänä sitten taas uudelleen!
Särkänniemen kesäkausi on jo ohi, mutta vielä ehtii huvittelemaan Särkänniemen Karmivaan karnevaaliin, joka on auki ti-la 16.-20.10.2018 klo:13-21.
30 väittämää äitiydestä
Alla 30 väittämää äitiydestä. Katsotaan moniko pitää minun kohdalla paikkansa.
1. Käytät edelleen äitiysvaatteita, vaikka raskaudestasi on jo aikaa yli vuosi.
Raskaudesta on 2 vuotta aikaa ja käytän edelleen legginsejä ja löysiä paitoja. Nämä ei kuitenkaan ole äitiysvaatteita, mutta menisivät niistä.
2. Nyt ymmärrät, miksi oma äitisi teki aina ruuaksi makaronia ja nakkikastiketta. Helppoa, nopeaa, eikä tarvitse aivotoimintaa.
Todellakin. Tosin en tiedä osaisinko edes itse tehdä nakkikastiketta. Kun olin pieni, meidän perheen nopea ruoka oli hernekeitto ja se oli isäni, joka sitä aina teki, kun äitini oli iltavuorossa.
3. Et jaksa pilkkoa lapsille vihanneksia tai laittaa muuta terveellistä pöytään. Niin, et vain jaksa.
Jaksan. Lapsille pilkon, usein kyllä omalle lautaselle ei sitten enää jaksakaan pilkkoa.
4. Kerrot ruokapöydässä nirsoilevalle pienokaiselle lapsista, jotka näkevät nälkää Afrikassa.
En oikeastaan. Joskus saatan sanoa jotain siihen suuntaan, mutta en kyllä ihan näillä sanoilla.
5. Hiuksissasi on ruokaa. Se ei haittaa.
Haittaa, mutta kestän kyllä hetken. Yleensä myös taaperon hiuksissa on ruokaa ja menemmekin sitten yhdessä suihkuun.
6. Keittiössä on kaaos. Sekään ei haittaa.
En anna sen häiritä. Koska meillä on keittiössä melkeinpä aina kaaos. Olisinpa yhtä ahkera kuin jotkut muut.
OLYMPUS DIGITAL CAMERA7. Vastaat lasten kaikkiin kysymyksiin ”En tiedä”.
Useimmiten vastaan ”joo” tai ”kiva” tai ”onpa hieno”.
8. Sekoitat lasten nimet keskenään: ”Mikä sä nyt olit..”
Todellakin! Hyvä, etten välillä kutsu heitä lemmikkien nimillä.
9. Sekoitat sisarusten sotu-tunnusten loppuosat.
Aiemmin en ole ymmärtänyt tätä, koska minulla on aina ollut hyvä numeromuisti. Kuitenkin viimeksi, kun varasin Vivialle lääkärin aikaa, sanoin vahingossa Melissan sotu-tunnuksen loppuosan.
10. Annat lasten katsoa viikonloppuaamuisin monta tuntia lastenohjelmia koska et vaan jaksa nousta sängystä.
Kyllä, jos lapsi katsoo niitä meidän välissä ja antaa minun nukkua. Useimmiten katsomme niitä kuitenkin yhdessä ennen aamupalaa hetken ja sitten kaikilla alkaakin olla jo kauhea nälkä niin pitää kiiruhtaa aamupalalle.
11. Tästä syystä aamupala ja lounas ovat yksi ja sama ateria viikonloppuisin.
Useimmiten nukumme kaikki niin pitkään, että meillä syödään viikonloppuisin brunssi.
12. Toivot, että aina sataisi, ettei tarvitsisi lähteä leikkipuistoon, vaan voisi vaan olla kotona yöpaita päällä leikkimässä legoilla.
Teemme tätä myös aurinkoisella ilmalla. Ei aina vaan jaksa.
13. Tai sitten: Jee, leikkipuistoon! Lapsi temmeltää, sinä saat roikkua somessa tai jutella maratonpuhelun ystävälle.
Kyllä tämäkin pitää paikkansa. En kuitenkaan puistoillessa jaksa kauheasti somettaa.
14. ”Kyllä sä voit laittaa samat vaatteet vielä huomennakin.”
Keskimmäisen on vaikea välillä ymmärtää miksei samaa pitkähihaista voisi laittaa seuraavanakin päivänä, jos se on käynyt päällä sen hetken, kun hän oli ulkona ja sisälle tullessa se on aina otettu pois. Kyllä meillä muutenkin käytetään samoja vaatteita kaksi päivää jos ne eivät ole likaisia.
15. Käytät telkkaria lapsenvahtina.
Ruokaa tehdessä ja vessaan mennessä.
16. Et ole ehtinyt/jaksanut/kyennyt vieläkään toimittamaan tarhaan uusia kuravarusteita.
Vein ne jo tutustumiskerralla.
17. Lapsi toistelee sinulta kuulemaansa kirosanaa.
Ei onneksi. Emme kyllä oikeastaan kiroilekaan.
18. Vietät leffailtaa lasten kanssa, koska et jaksa mennä ulos pelaamaan palloa.
Joskus on ihan hyvä vaihtoehto kääriytyä yhdessä peiton alle katsomaan leffaa.
19. Piilottelet lapsilta omaa herkkukätköäsi.
Tottakai. Muuten lapset söisivät herkut alta aikayksikön.
20. Unelmalomasi koostuu hotellissa nukkumisesta.
Voi, kun pääsisikin nyt hotelliin nukkumaan. Mikään ei voita sitä tunnetta.
21. Editoit iltasatua: tarinankerronta tarvitsee hieman joudutusta, koska lempparileffa alkaa ja valkkari on jo jäähtynyt.
No enpä oikeastaan. Meillä luetaan kirjoja, jotka kiinnostavat yleensä myös vanhempia.
22. Jäät kiinni moisesta editoinnista: ”Ei se noin mennyt, lue kunnolla!” Pahus.
Muistan, kun mummo teki tätä minun ollessa pieni. Hän editoi aina kaikkia satuja, mutta useimmiten jäi siitä kiinni. Hän myös aivan varmasti huijasi korttipeleissä.
23. Et osaa päällystää koulukirjoja kuin Strömsössä. Saat lapselta pyyhkeitä, kun teidän kirjanne muovit ovat aina rutussa.
Aiemmin oli näin. Nykyään on onneksi Jani, joka on ihan mestari kirjojen päällystämisessä.
24. Ostat lapselle kauppareissulla sen kirotun tikkarin suosiolla, koska et jaksa käydä julkisesti vääntöä aiheesta. Pieni hinta mielenrauhasta, vaikkakin vastoin kaikkia kasvatusoppeja.
En osta. Saatan ostaa, jos he käyttäytyvät hyvin, mutta meillä ei palkita huonoa käytöstä varsinkaan julkisilla paikoilla.
25. Krääsäleluja on mystisesti kadonnut lastenhuoneesta mustiin säkkeihin. Lapsi ei edes huomaa, miten siivous- ja kierrätysprojektisi edistyy – ja tavarapaljoudesta päätellen et sinäkään.
Konmari elää meillä vahvasti. Lastenhuonekin on joutunut jo sen kynsiin.
26. Olet maailman kiitollisin siitä, että on olemassa kaiken maailman BB- ja CC-voiteita, joilla voit peittää kasvosi kerralla.
Vielä kun jaksaisi meikata joskus niin niistä olisi jotain apua.
27. Harmi vain, ettet aina jaksa pestä meikkejä illalla, vaan nukahdat sänkyyn alta aikayksikön, kun lapset ovat vihdoin untenmailla.
Tämä käy kyllä melkeinpä aina, kun meikkaan, koska unohdan nukkumaan mennessä, että meikkasin.
28. Kyllä, luet keskustelupalstoja liiakseen. Ja olet alkanut jopa kommentoida keskustelun aiheita…
En oikeastaan. Raskautta yrittäessämme olin muutamalla palstalla aktiivinen, mutta en enää.
29. Olet miettinyt, pitäisikö sinun perustaa blogi, joka käsittele äitiyttä.
Tässähän minä sitä kirjoittelen. Vertaistuki, paras tuki.
30. Silittelet ja ihailet nukkuvaa lasta, vaikka se lempileffa jo alkoi ja valkkarikin väljähti lasiin. Sitä se äitiys teettää.
Tätä tuli tehtyä lasten vauva-aikana aika paljonkin. Tosin ei minulla sitä valkkaria kyllä ollut.